Ne ääliöt jotka ottaa paperillisia karkkia ison pussin teatteriin, ja rapisutusta kuuluu koko elokuvan ajan
Mä olen varmaan jo kirjoittanut jonnekin ainakin tästä aiheesta, mutta avaudunpa nyt uudelleen: Eli ärsyttävimmät kokemukset? No ehkä se ärsyttävin oli se, kun joitakin vuosia sitten olin katsomassa muistaakseni Timanttikyttää aika pienessä salissa, ja joku tyyppi siinä ihan vieressä alkoi vetään nuuskaa huuleen. Iljetti oikein, kun tämä tyyppi sitten pyyhki nuuskaiset ja limaiset kätensä istuimeen, ja kaiken lisäksi koko leffan ajan nuuska tuoksui ilmassa. Meni kyllä elokuvafiilikset silloin aika huonoksi. Tietenkin nekin tyypit hieman ärsyttää, jotka tuovat kaiken maailman pizzoja ja muita pikaruokia saleihin. Ei tämä nyt mikään maailmanloppu tietenkään ole, mutta lähteehän esim. pizzasta aika voimakas haju, ja mielestäni se ei ole muita kohtaan, että jonkun yksittäisen tyypin takia muut joutuvat jakamaan tämän hajun (pliis eikä nyt kukaan Niko Nokkela keksi tähän pieru-vitsiä). Onneksi, kun mä olen suht pitkä niin ei ole käynyt niin, että joku metriheikki olisi tullut mun eteen istumaan enkä olisi nähnyt mitään. Yleensä jos edessä istuu hiukan pitempi tyyppi niin se ei haittaa, koska ei mulla ole ongelmaa esim. kääntää päätä hieman jommalle kummalla puolella, jotta näen kankaan alalaidankin. Kerran 007-ensi-illassa yksi tyyppi tuli kauhean peruukin kanssa saliin just mun eteen istumaan, mutta onneksi tämä tyyppi oli niin mukava, että ymmärsi ottaa perukin pois. Tällaiset ihmiset ovat mukavia, jotka tajuavat ihan etukäteen, että salissa on muitakin ihmisiä... On mullakin tullut aina silloin tällöin aikaa viereenkin pareja, jotka alkavat sitten tekemään lähempää tuttavuutta toisiinsa, mutta ei se mua ole pahemmin häirinnyt. Ja joskushan sitä on jännempi seurata kuin itse leffaa... No se yleisin ärsyke mikä leffateattereissa esiintyy ovat ne toopet, jotka eivät osaa ajatella maalaisjärjellä. Mä yleensä menen istumaan leffateatterissa sinne keskelle riviä (hieman taaemmas), mutta silti miltei joka kerta joudun nousemaan tai taivuttamaan jalkoja ja nostamaan popcornit, kassit ja juomat, koska eräät henkilöt eivät tajua, että tietenkin sinne omalle paikalle pitää mennä niin, että lähtee sieltä päästä, josta omalle paikalle on lyhin matka. Toki tajua, että eihän kaikissa leffateattereissa ole kahta sisäänpääsyovea salin kummallekin puolelle, mutta silloin voi esim. kiertää oikealle puolelle edestä. Silti miltei aina löytyy yllättävän montakin tyyppiä, jotka sitten lähtevät esim. oikealta puolelta riviä etenemään, vaikka paikka on vasemmalla puolella. Kaikista kivintähän tässä on se, että nämä tyypit vielä ovat sellaisia, jotka tulevat sisään saliin vain vähän ennen kuin leffa alkaa. Sitten kun pimeää, niin joku toope pyytää päästä ohi ja pitää sitten alkaa lähes sokkona hämärässä etsimään popcorneja ja juomia lattialta ettei niiden päälle tallata. Pahin tapaus sattui aika vähänkin aikaa sitten, kun erään pariskunnan paikka oli 26-29 rivisessä salissa paikka 25, ja silti he lähtivät siltä väärältä puolelta, eli paikasta 1 etenemään. Joskus tekisi mieli ihan huomauttaa, että aivojen käyttö on salittu täälläkin, mutta mä en yleensä viitsi alkaa kenellekään pottuilemaan, koska ainahan siitä tulee itsellekin huono fiilis.
Muutaman kerran on meinannut käämit palaa teinityttöjen hihitykseen ja sähläämiseen. Muu sali on hiljaa ja seuraa elokuvaa, nämä taliaivot pitävät jotain omaa showta keskellä salia. Tuskin se kaikkia häiritsi, mutta ainakin meikäläisen mielestä todellä ääilömäistä käytöstä. Teatteriin tullaan kuitenkin yleensä sitä elokuvaa seuraamaan. Näitä ei tuntunut koko leffa kiinnostavan pätkääkään. Tuorein tapaus: olin katsomassa Batman Begins ja siellä sitten joku valmiiksi sekaisin oleva veijari kilistelee kaljapulloa ja imppaa ties mitä ihme aineitaan. Puoli salia varmasti haistoi tämän. No sitte tyyppi alkaa vaihdella paikkaa: nousee ylös ja kävelee tyhjälle paikalle salin toiselle puolelle. Tämä toistui muutaman kerran. Onneksi kaveri lopulta rauhottui ja piti perseensä paikallaan loppu leffan ajan.
Olen viimeisen vuoden saanut nautiskella isojen teattereiden loistosta (Vancouverissa Riverport Silvercityssa - isoimmillaan 450 - 500 hengen saleja) ja taytyy sanoa, etta paikallinen elokuvayleiso on reippaasti mallikkaampaa kuin Suomalainen vastaava. Ei erityisia hairioaania vaikka salissa olisi paljonkin porukkaa. Toista se on taas viikon paasta, kun ollaan Hameenlinnassa ja kaydaan kellariin rakennetussa "elokuvateatterissa", jossa saa taas nauttia ahtaista tiloista, surkeista penkeista ja aanekkaasta yleisosta... Jos vain voisin Kanadaan jaada...
Batman Beginsiä katsomassa Tennispalatsi 1:sessä joskus pari viikkoa sitten... Muuten ei ollut mitään valittamista, paitsi eräällä nimeltä mainitsemattomalla pitkälettisellä partajeesuksella ilmeisesti oli huono päivä tjms. Meidän vieressä istuneet n. parikymppiset miespuoliset henkilöt vaihtoivat pari sanaa elokuvasta kuiskaten, niin ettei edes meitä vieressä istuneita tuo voluumi häirinnyt millään tavalla (varsinkin kun tietää elokuvateattereiden äänentasot)... Noh... tämä heidän edessä istunut nolifer partajeesus kääntyi välittömästi penkissään ympäri ja kovaäänisesti huomautti tälle parille, että "Jos haluatte leffasta keskustella, NIIN OSTAKAA SE DVD:nä JA VOITTE SITTEN KOTONA JUTELLA NIIN PALJON KUIN HALUATTE, MUTTA KUN OLLAAN LEFFATEATTERISSA, NIIN PIDETÄÄN VITTU SE TURPA KIINNI!" Noin siis pääpiirteissään... Meitä tämä tapahtuma emännän kanssa huvitti varsin paljon. Kyllä pitää olla pienet huolet elämässä ja todella paska keskittymiskyky jos tuollaisesta noin paljon häiriintyy :hitme: Kettu kuittaa...
Partajeesukselle pisteet tuosta. Elokuvateatterissa tosiaankin ollaan katsomassa elokuvaa ja ellei sitä aikaa pysty pitämään suutaan kiinni, niin parempi pysyä kotona.
Täällä kehä-3 ulkopuolella olen nähnyt joskus näitä häiriötyyppejä poistettavankin salista. Taannoin jopa muiden katsojien toimesta.
Ei nyt sentään ihan noin radikaalisti. Kyllä kaverin kanssa saa pari sanaa leffan aikana vaihtaa, kunhan ei koko aikaa höpise ja kuiskii vain. Kännyköihin vastaaminen ärsyttää. Kai sitä ihminen sentään pari tuntia voi olla tavoittelemattomissa kännykän äärestä.
Muutama sana leffan ulkopuolelta on hyväksyttävää, mutta kyllä partajeesustyyppejä myös tarvitaan. Itsellä ei ainakaan riitä kyvyt huomauttelemiseen yleisillä paikoilla. Partajeesustyyppien pitää kanssa varoa, ettei teinit villiinny huomauttelusta, sillä eihän ne pahimmalla iällä usko mitään. Huomauttelu voi vaan lisätä häiriköintiä. Eli ikärajat teattereihin! K-20, käykö?
Itse lopetin suosiolla leffateatterikäynnit joitakin vuosia sitten, kun mitta tuli sekalaisten leffahäiriköiden osalta täyteen. Kunhan vaan malttaa hieman odottaa, saa samat leffat kotiin (ja vielä lippuja halvemmalla), eikä tarvitse enää kestää urpoja... Ärsyttäviin kokemuksiin kuului aikanaan myös leffakeikat, kun filmi katkesi tms. kesken näytännön, ja kerrankin ekat 15 minuuttia sai katsella utuista kuvaa, kun koneenkäyttäjä oli vähän veivannut linssiä väärään suuntaan... Suomalaisessa palvelukulttuurissa onkin sitten ollut turha odottaa mitään hyvitystä, kuten uusia lippuja, mitäs siitä vaikka itse fiilis meni kesken leffan. Ainakin tekniikka nykyisin onneksi kohdallaan, vai onko millaisia kokemuksia?
Ärsyttävin kokemus lienee Terminator 3, jota katsomaan oli tullut päissään oleva alaikäinen muutaman kaljapullon kanssa. Onneksi lähti kesken elokuvan. Toisella tapaa ärsyttävä oli Kill Bill Vol. 1, mikä toistettiin liian kovalla äänenvoimakkuudella. Korviin sattui huippukohdissa. Eniten harmittaa, että paikallisessa teatterissa on huipputason vehkeet, mutta niitä käyttää harjoittelijat, jotka ei saa kuvaa kohdalleen tai ääniä toistumaan kunnolla. Esim. Sin Cityssä jäi diskantit inisemään jokaisen sanan jälkeen ja Batman Begins toistettiin ohi kankaan reunoilta. Avautumista ja nillitystä, mutta joka tapauksessa käyn teatterissa jatkossakin.
Minulla on ollut nyt yllättävän hyvä säkä noiden leffa käyntien kanssa. Ei ole tullut näitä häirikköjä pitkään aikaan. Joskus käy tosin vituttamaan suuresti kun joidenkin on aivan pakko keskustella kesken elokuvan. Mikä helvetti siinä on ja mikä ihmisen siihen pakottaa että hiljaisessa tilassa jossa ihmiset ovat kokoontuneet katsomaan elokuvaa, sitä on pakko kommentoida kaverille. Ei sillä etteikö voisi kysyä hiljaa että paljonko kello on tai kato miten hienosti tehty, mutta tarkoitan tälläistä pitkiä keskusteluja asiasta.. Ei siinä muuta mutta kun se supisupi käy ärsyttämään... Ujona suomalaisena en uskalla heittää popcornia tai kenkiä, yleensä tyydyn vain kohteliaasti kehotan pitämään turvan kiinni..
Itse kävin katsomassa Star Wars Episodi III:n Tampereen Plevna 1:ssä. Nooh, valot sammuivat ja valkokankaan sivulla olevat verhot, joilla kuvasuhde rajataan, lähtivät avautumaan. Kävi kuintekin niin, että toinen verho ei avautunut ja henkikökunta tuli kuuluttamaan, että verhot ei toimi, niin he näyttävät tämän 2.35:1 suhteessa olevan leffan tuossa 16:9-ruudussa. Yleisö hieman protestoi tässä vaiheessa. Leffanautinto kieltämättä hieman laski, kun ylhäällä ja alhaalla on mustat palkit ja kuvan reunat ovat ihan utuiset. Kuvakoko oli turhan pieni Plevna 1:sen kokoiseen saliin. :OI
Mä kun menen leffoihin niin menen aina ihan ekaan riviin istumaan. Siinä saa istua aina rauhassa, ketään ei tule viereen säätämään ja saa röhnöttää tuolilla ihan kuin haluaa. Itseasiassa musta on hiton hyvä kattoa leffoja ekassa rivissä vaikka kaikki sitä aina ihmettelee, ihan hyvin siitä kuvan näkee yms. ja paikkojakaan ei tartte netistä varailla ennakkoon kun eka rivi on kuitenkin aina vapaana, kätevää :thumbsup:
Taisi sinä päivänä olla viimeinen korsi joka katkaisi kamelin selän. Batman oli muutenkin niin huono (tunsin oikein sääliä ja myötähäpeää elokuvan tekijöitten puolesta) että tuollainen kuiskaten käyty keskustelu ei ollut varmaankaan pahin ärsytys sillä reissulla.
Omaanikaan leffanautintoa ei ole mikään isompi pilannut, ja katselupaikkana on toiminut Tennispalatsi. Enemmänkin opettaisin jotain ihmismassoja syömään popcorninsa suu kiinni. Viereesi istuu 150-kiloinen jötikkä mega-poppareilla ja super-juomalla. Hän syö popcorninsa niin suu auki mussuttaen ja ryystäen nee viimeisetkin tipat juomastaan. Nämä toisaalta häiritsevät vain jos aivan viereen istahtaa.
Onpas ihmisille sattunut kaikenlaista. Melkein pistää ihmettelemään, kun itse saa aina niin rauhassa olla. Leffassa tulee käytyä nykyään ehkä muutaman kerran vuodessa, ennen arviolta 5-6 kertaa. Nykyään asustelen Oulussa, eikä todellakaan kertaakaan ole mitään leffanautinnon pilaajaa ole sattunut samaan saliin. Pieniä häiriötekijöitä on ollut, kuten muutama selkään potkija, mutta nämäkin ovat lopettaneet mulkaisulla/huomauttamisella. Yhtään kännykkää en ole kuullut soivan teatterissa, kukaan ei myöskään ole puhunut mitään. Normaalista poikkeavia rapinoitakaan ei ole ollut. Oikeastaan ainoat valittamisen aiheet ovat liian kovalla olevat äänet (varsinkin Riossa), mutta senkin on saanut korjattua eareilla. Ettei tämä nyt ihan kehuiksi menisi, niin otetaan nyt muutamia tapahtumia Kajaanista, jossa ennen uuden ja hienon (kehuttiin Suomen nykyaikaisemmaksi) teatterin valmistumista, homma toimi -60 luvun Kino Sisussa. Sisun penkit olivat jotain aivan käsittämätöntä. Selkänojat loppuivat jopa minulla (177cm) alle hartioiden, numeroituja paikkoja ei ollut, jalkatila oli täysin olematon ja muutenkin perusjakkaroilla istuminen olisi ollut nautinnollisempaa. Tämän lisäksi kuvan- ja äänenlaadusta ei kannata puhuakaan. Lopetin kyseisessä teatterissa käynnin, kun kolmessa peräkkäisessä leffassa katkesi nauha! Tapahtuma oli ensimmäisellä kerralla melkein koominen, kun projektorihuoneesta kuuluu epämääräinen ääni, jonka jälkeen *fläp* *fläp* ääntä alkoi kuulua, kunnes projektori sammutettiin. 5-10 min säätöä ja leffa jatkui. Toisella ja kolmannella kerralla tämä ei enää naurattanut. Tämän lisäksi kerran projektorista paloi lamppu ja se piti vaihtaa. Tarjottu uusintalippu Apinoiden planeettaan ei oikein riittänyt korvaukseksi.... Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että puhelu, kommentointi ja potkiminen ei sovi leffateatteriin. Sipsejä sun muuta naposteltavaa voi oikeasti syödä lähes äänettömästi, jos siihen panostaa, joten äänekkäät syöjät poltettakoon tuhkaksi. Olematon kuiskailu taa menee minusta jo hieman yli. Siitähän lähtee paljon pienempi ääni, kuin asennonvaihteluista/syömisestä. Itse ainakin saatan kuiskata pari kertaa leffan aikanakin sen verran hiljaa, ettei sen ketään pitäisi häiritä. Jos häritsee, siitä voi sanoa. Ja nauru kuuluu minusta leffanautintoon. Yleensäkin leffasta tekee minusta paremman, kun porukkaa on reilusti samassa salissa ja vitseille nauraminen luo tunnelmaa. Viimeksi Sin Cityssa koko sali räjähti useaan otteeseen nauramaan. Blade 2 tulee ensimmäisenä leffana mieleen, jossa kaverini kanssa nauroimme todella usein. Liekkö jotain sitten häirinnyt...Ei ainakaan kukaan edes mulkaissut, joten syyttäköön itseään. Niin ja kyllähän Tennispalatsissa katsomani Star Wars III:n aikana samalla rivilläni oleva naishenkilö kävi kolmesti WC:ssä. Hän istui luonnollisesti aivan keskellä. Eipä tuo leffaa päässyt pilaamaan, vaikka hiukan sillä hetkellä ärsyttikin. Tyhjistä saleista tulee mieleen joskus teininä kaverini kanssa Tampereella katsomamme Kelkkajengi. Nimen perusteella luulimme menevämme jonnekin toimintapainotteiseen leffaan, mutta kyse olikin tositapahtumiin perustuvasta elokuvasta Jamaikan kelkkajoukkueen harjoittelusta Lisäksemme salissa oli yksi henkilö.
Mullekaan ei ole kovin ihmeellisiä hazardeja päässyt tapahtumaan, mutta jokunen vuosi taaksepäin olin katsomassa jotain leffaa (en nyt muista mitä) JKL:n Fantasiassa. Siellä ei ollut silloin porukkaa kuin jotain 10-20 hengen väliltä. Yksi nuori pariskunta majoittui eturiviin ja pisti "blowjob":n käyntiin joskus leffan puolivälissä. Kai sitäkin voi kutsua häiriköinniksi Aika huvittuneen näköisiä ilmeitä kanssatovereiltakin tuli..
liekkö katson vääriä leffoja, kun melkein aina saa olla plevnan/cinolan puolityhjässä salissa. Eipä juurikaan ole tullut häiriköitä vastaan, menevät varmaan aina sinne megatuotokseen.. ps. sisu on legenda, varsinkin tasalattialla varustettu vimpan päälle sali "muutamia" kertoja on kuva blurrattu, äänet pois, kuva kankaan ohi jne jne ja ne äänet hhuhhuh...