Tuntematon Sotilas (2017) (Aku Louhimies/ Eero Aho, Aku Hirviniemi, Jussi Vatanen)

Mielenkiintoisesti arvosanoissa on aikamoista vaihtelua.

IS.fi Viisi tähteä https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000005424669.html
HS.fi kaksi tähteä https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005424257.html

 

Hesarin arvostelussa on juuri sitä mitä trailereista on huokunut "Turvallinen, riskitön ja kaikkia miellyttämään pyrkivä Suomi 100 -juhlakuvaelma.". No jätetään lopullinen tuomio itse katseluun.

 

Hufvudstadsbladet antoi neljä tähteä.

 

Lieneekö tässä se, että on katsojalle pikemminkin eduksi, jos ei ole vanhempia versioita tuoreessa muistissa. Hesarin kriitikolla selvästikin oli.

 

Vähän etukäteen pettyneenähän tätä menee tuon Hesarin arvostelun jälkeen katsomaan. Toisaalta ymmärtää ne paineet, mitä (todennäköisesti rahoittajienkin taholta) on ollut. Suomi 100 vuotta, juhlakuvaelmaa odotellaan. "Ei nyt lähdetä tekemään mitään radikaalia versiota, eihän."

Katsotaan nyt vielä ennen omaa tuomiota, odotusarvot oli etukäteen kohdallaan Louhimiehen näyttöjen perusteella. Ehkä itsekin odotin jotain radikaalimpaa kuin aiemmat tulkinnat. Harmi, kun Turkka ei tehnyt Tuntematonta.

 

Naureskelin itsekin tuossa aiemmin tänään, että jos radikaalimpaa olisi halunnut niin Turkan olisi pitänyt olla puikoissa. Olisi saatu sitä rään syömistä ja kavereiden hikivarpaiden imeskelyä.

 

https://nakoislehti.hs.fi/38433edf-e562-4abf-9cbe-828eeac6de7c/38

Tuolta voi lukea HS:n arvostelun. En hirveästi antaisi arvoa arvostelulle, jotenkin huokuu että ois pitänyt Louhimiehen tehdä joku radikaali muutos alkuperäiseen. Kenties sitten naiset ja somalit rintamalle tms.

 

Hämmästyttävää että kerrankin olen jonkun kriitikon kanssa samoilla linjoilla, taisin jopa käyttää sanaa ”turha” kaverille kommentoidessa.

Elokuva on hyvinkin ansioitunut teknisesti ja näyttelijätyö on hyvää mutta ehkä näen tämän jotenkin jatkumona aikaisemmille versioille ja tärkeämpää on se mitä on tehty eri tavalla kuin se minkälainen tämä on itsenäisenä teoksena.
Tämän voisi ajatella olevan jonkinlainen suomalainen Hamlet tai joku ooppera josta on tärkeää tehdä oma tulkintansa 20-30v välein.

 

Tänään Ylellä katsaus elokuvaan ja Studiossa mm. Louhimies. 30v naishaastattelija kysyi todella harmistuneena Louhimieheltä että "miksi naisia ei ollut elokuvassa enemmän?" Täytyy varmaan 15v päästä tehdä Tuntematon sotilas niin että miesroolit on vähemmistönä ja naiset poterossa....

 

Mä muistan katsoneeni vanhaan hyvään aikaan Talvisodan ja JFK:n väliaikaika versiona. Talvisodan kävin katsomassa elokuvateatterissa 1989 kun paikallinen pankki järjesti jäsenilleen ja sotaveteraaneille ilmaisen näytöksen.
Vieressäni istui veteraani vaimonsa kanssa ja niin kovasti veteraani eläytyi elokuvaan, että mm. putosi penkiltä yhdessä vaiheessa. Oliskohan suojatunut
Autettiin mies takaisin penkkiin ja homma jatkui.

 

Kari Salminen antaa Turun Sanomissa ***
Jotenkin uskon, näkemättä elokuvaa, tämän kuvauksen:

Salminen näkee myös Rambo-efektin, joka mainittiin myös HS:n arvostelussa.

 

Tuohan näissä louhimiehissä aina on, Levottomista lähtien. Ruutua voi tuijottaa tuntikaupalla mutta sen jälkeen olo on kuin muistinmenetyspotilaalla: oikein mitään ei jäänyt käteen. Jostain syystä suomalaiset tekijät ei uskalla/osaa mennä syvemmälle.

 

Hesari on suvakkilehti. Sen sanomalla ei oo paskapaperin arvoa.

 

170k katsojia ennakot + eka viikonloppu.

 

Taitaa olla hyvin lähellä kautta aikojen avauksia Suomen leveyksillä

 

Plazalaiset vielä panttaa, itsekin menossa kavereiden kanssa vasta viikon päästä katsomaan...

 

Joo, pitäähän tämä mennä katsomaan ja näillä näkymin perjantaina olis tarkoitus.

 

Tulis jo telkkarista.

 

6.12

 

Kyllähän tämä ihan laatutyötä oli, jos ei nyt oteta liikaa huomioon sitä replikoinnin ajoittaista vaikeaselkoisuutta. Hahmojen läpät jäi välillä vähän arvailujen varaan, kun lausahdukset tuppasivat hajoamaan muminaksi. Elokuvan visuaalinen anti oli sitten näyttävää ja varsin huolella kuvattua. Esimerkiksi sen metsäisestä retkikuvastosta irrotettiin melkeinpä kaikki mahdollinen irti. Terrence Malick tykkäisi.

Aiemmat filmatisoinnit nähneet ja romaaninsa lukeneet eivät toki pääse tämän äärellä mitenkään suuresti yllättymään, mutta hyvällä tarinalla on aina se paikkansa mitä tulee kertaamiseen. Tähän Louhimiehen versioon oli tosiaan tuota mukaan vähän sitä kotirintamaakin ja sekin idea, vaikkakin nyt vähän päälleliimatun oloisena, puolusteli kyllä paikkaansa ihan tyydyttävästi. Tunteisiin vetoamista sitä kautta, jos ei muuta. Mitäpä sitä valehtelemaan, etteikö sitä herkistymistä olisi ollut havaittavissa täälläkin.

Näyttelijöissäkään ei valittamista. Eero Aho sinä ansaittuna keihäänkärkenä ja muutkin siinä sivussa ihan paikkansa ansainneina. Elokuvastahan esitetään käsittääkseni (oliko nyt ensi vuonna) sellainen sarjamuottiin soviteltu tv-versio, jossa tulee olemaan ehkä enemmänkin matskua. Ainakin nyt yksi esim. trailerissa vilahtanut kohtaus puuttui tästä elokuvaversiosta, joten mielenkiintoa sitten sinnekin.

4/5
(pienoisella isänmaalisällä)