Kiitos näistä tiedoista. Käsitykseni mukaan väite, että Suomessa ei ole tiukemmat suojausvaatimukset kuin ”muualla”, edellyttäisi Suomen lisäksi myös ”muiden” salausvaatimusten tuntemisen. Tarkoittaako tämä esimerkiksi sitä, että Saksassa hyväksytty topfield-crp-2401-ci+ boksi hyväksytään aivan varmasti myös Suomessa myyntiin tai ihan mikä tahansa ”muualla” hyväksytty CI+ -laite?
Tavallaan sitä vaatisi myös väite, että Suomessa vaatimukset ovat tiukemmat, eikö? En tosiaan tunne kaikkien salausjärjestelmien yksityiskohtia, koska kuten sanoin, tietoja ei anneta kuin valikoiduille tahoille. Tiedän varmasti, että Suomessa vaatimuksena on salattujen HD-tallenteiden sisällönsuojaus, eli näitä ei saa saada laitteista ulos salaamattomassa muodossa. Tiedän myös, että vähintään sama vaaditaan kaikissa niissä maissa, joiden tilanteen tunnen. Tiedän myös, mistä tämä alunperin juontaa juurensa, eli oikeudenomistajien painostuksesta, samasta mistä juontavat juurensa käytännössä kaikki kuluttajan toimintaa rajoittavat kopiosuojaukset. Tästä syystä on vaikea uskoa, että tilanne olisi merkittävästi erilainen missään päin maailmaa, ainakin kun puhutaan sellaisesta osasta maailmaa, johon kontrolli ulottuu. Monissa maissahan tämä tapahtuu jo ihan luonnostaan ja automaattisesti, koska operaattorit jakavat omaan verkkoonsa katselulaitteet, joissa tallenteiden siirto laitteesta ulos ei ole mahdollista. CI+-hyväksyntä ei ole mitenkään maakohtainen, se on automaattisesti voimassa kaikkialla. Hyväksyntää ei edes taida tehdä, kuin yksi testilaboratorio maailmassa, Digital TV Labs Britanniassa. Täytyy tietenkin vielä erottaa se, että CI+-hyväksyntä ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi Antenna / Cable Ready HD-hyväksyntää tai minkään muun maan paikallista hyväksyntää, koska CI+-sertifikaatin myötä ainoastaan salaus- ja suojausmääritykset ko. vaatimuksista täyttyvät. Tuo ei tarkoita, kuin muutamaa testiä yli 150 testistä, jotka Nordigistakin jo löytyvät. Olennaisinta tässä kuitenkin lienee se, että hyväksyntä ei ainakaan Suomessa ole mikään myyntilupa, laitteita saa vapaasti myydä ilman Suomen hyväksyntääkin. Myös tuota Topfieldiä saisi Suomessa ottaa myyntiin, jos haluaisi, kukaan ei ko. laitteen myyntiä voisi kieltää. Suomessa on jo nyt myynnissä useitakin HD-vastaanottoon kykeneviä CI+-laitteita, joita ei ole paikallisesti hyväksytetty. (Korttilinkitystä tukevan) sisäisen korttipaikan laitteiden kohdalla tilanne on siinä mielessä erilainen, että Conax toimittaa laitteiden linkitysavaimet maa- ja verkkokohtaisesti siten, että kuhunkin maahan toimitetaan avaimet vain ko. maassa myytäviin laitekappaleisiin ja näistä käytännössä tiedot menevät tuon paikallisen hyväksyntäprosessin kautta, näin ollen siis esimerkiksi Ruotsissa myytävien laitteiden linkitys Suomen verkkoihin ei onnistu tai päinvastoin. Tässäkään tapauksessa hyväksyntää ei sinänsä laitteen myymiseksi vaadita, mutta mitään salattuja kanavia laitteella ei pysty Suomessa avaamaan, koska linkitysavaimia ei Suomalaisista verkoista löydy.
Kyllä. Tämä on mielestäni jo huomattavasti parempi vaatimus, kuin suoralta kädeltä esittää, ettei väite pidä paikkansa. Joku voi esimerkiksi perustaa väitteensä kokemuksensa perusteella ja joku voi taas puoltaa näkemyksiään vaikkapa työnsä perusteella jne. Mielestäni kuitenkin on tärkeintä, että kaikkia eri näkemyksiä tuodaan esille riippumatta siitä, mistä lähtökohdista ne ovat peräisin. Varsinkin kun foorumina on yleinen keskustelupalsta. Ok, mutta paljon sinulla vaikuttaisi olevan tietoa Suomen salausjärjestelmästä. Työnpuolestako? Tämä on erittäin hyvä puoli CI+ laitteissa. Onko laitehankinnan lisäksi kuitenkin niin, että mikäli Suomessa haluaa katsoa maksullista kanavaa muualta hankitulla CI+ laitteella, tulee laitteeseen kuitenkin asentaa nimenomaan Suomessa hyväksytty CI+ moduuli? Ja ovatko nämäkin moduulit ainoastaan näitä saman Conax salausjärjestelmän moduuleja?
Enhän minä kai mitään suorasta kädeltä tyrmännytkään, jos siis viittasit tuohon, että vaatimukset ovat samat Suomessa kuin muuallakin. Kirjoitin alunperin näin: "Eipä tällä nyt sinänsä merkitystä muuten ole, mutta aika usein näkee käytettävän noita termejä niin, että niistä saa esimerkiksi kuvan, että Suomen suojausvaatimukset olisivat jotenkin erityislaatuiset. Eivät ole, Suomen spekseissä vaaditaan noudatettavaksi ihan niitä samoja suojausvaatimuksia, joita muuallakin vaaditaan." Pysyn näiden sanojeni takana, että Suomen vaatimukset eivät ole mitenkään erityislaatuiset maailman mittakaavassa ja jälkimmäiseen virkkeeseen voin toki lisätä sen, etten tunne jokaisen maailman kolkan vaatimuksia, jotta voisin sanoa, että maailmasta ei löydy Suomea "löysempiä" vaatimuksia. Sen lisäksi, että tiedän tilanteesta joidenkin maiden kohdalla, perustan tosiaan näkemykseni vaatimusten samankaltaisuudesta kaikkialla siihen, että kaikkialla maailmassa näiden vaatimusten takana ovat samat tahot ja niiden "tarkoituksena" ratkaista samat oikeudenomistajien ongelmat, joten vaikea nähdä, miksi vaatimukset kovasti eri puolilla maailmaa toisistaan eroaisivat. Jos kuitenkin jollain on esittää faktaa siitä, että maailmalta löytyy reilusti maita, jossa ei vaadita salatun HD-materiaalin kopiosuojauksia, niin ilman muuta olen valmis tarkistamaan näkemyksiäni aiheesta. Keskustelu aiheesta kuin aiheesta on tottakai suotavaa, enkä toki halua sitä olla estämässä, mutta näistä asioista heitetään joskus tälläkin foorumilla (useammin kyllä muissa yhteyksissä) mutu-tuntumalla niin paljon täysin metsään meneviä väitteitä, että on minusta vähintäänkin aiheellista jakaa aiheesta tietoa, jos sellaista sattuu omaamaan. Tiedon jakamisen tarkoituksena ei ole tuomita aiheesta liikkunutta väärää tietoa sinänsä tai etenkään sen esittäjää, vaan nimenomaan pyrkiä tuomaan asioista esiin faktoja, joiden perusteella sitten jokainen voi tottakai tehdä omat johtopäätöksensä asioista. Itse asiassa tunnen salausjärjestelmien yksityiskohdat itsessään luultavasti keskimäärin huonommin, kuin muut digitv-alan asiat, mutta tosiaan työn puolesta näitä asioita on sivuttu jo useampia vuosia. Speksien lukemisen lisäksi olen myös aktiivisessa kanssakäymisessä monien laitevalmistajien kanssa, joka antaa jonkin verran perspektiiviä tilanteisiin muualla maailmassa. Mutta kyllä näissäkin asioissa edelleen tulee eteen lähes viikottain asioita, joita ei tiennyt tai joista omasi väärää tai vanhentunutta tietoa, eli oppia ikä kaikki. Tältäkin foorumilta olen asioita oppinut ja varmasti opin vastakin. Myös netistä löytyy ihan pätevää tietoa aiheesta, kun vain tietää, mistä etsiä. Testatutlaitteet.fi on toki hyvä lähtökohta, mutta olen muutaman kertaan täällä linkannut myös esim. tuonne TV Viihteen FAQiin: http://tvviihde.fi/faq/teravapiirto/. Olen havainnut, että tuo on erittäin hyvä perusasiat kattava tietopaketti epäselviin kysymyksiin, jossa ennenkaikkea faktat ovat kohdallaan ja asiat ilmaistaan suht selkeästi ja ymmärrettävästi. Tuolta löytyy esim. tuo yksityiskohta linkitysavaimista, joiden takia ulkomailta ei voi noita linkittäviä laitteita tuoda. Kyllä, moduuleita koskee sama linkitysongelma, kuin embedded-laitteitakin: vain Suomessa myytävien laitteiden linkitysavaimet löytyvät operaattoreiden verkoista, eli vain niihin voi kortin operaattoreiden systeemeistä linkittää. Ongelma koskee siis tarkemmin ottaen linkittäviä laitteita, CI+-laitteen ja moduulin yhdistelmässähän tuo moduuli on se "linkittävä laite" ja embedded-korttipaikan omaavissa laitteissa laite itsessään.
Ja jotta pysyttäisiin alkuperäisessä aiheessa (vai menikö ketju jo sen verran ohi aiheen, että turha toivo)... Handan DVB-TC 9901 HD Lite Miinuksia: - Ei HDMI ohjausta (ainakaan toimivaa). - Televisiosta (tai kotiteatterivahvistimesta) välillä toista ohjelmalähdettä katsottaessa, menee Handanin kuva mustaksi ja laite on käytettävä välillä pois päältä jotta kuvan saa uudelleen näkyviin. Ääni kuuluu kuitenkin normaalisti vaikka kuva katoaakin. - Ei toimi joidenkin ulkoisten kovalevyjen kanssa, eikä ainakaan Lacie Networkspace 2:n. - Tunnistaa ainoastaan FAT16 ja FAT32 formatoidun kovalevyn, eikä välttämättä osaa itse formatoida levyä itselleen sopivaan formaattiin. Tähän toki auttaa "fat32format" joka löytyy Googlesta. - Ajastetun tallennuksen jälkeen laite jumittuu jonnekin standbyn ja power tilan välimaastoon. Vaatii virran katkaisun kaukosäätimellä jotta kaikki taas pelaa. Voi tietysti olla että vehkeeseen on joskus joku firmispäivitys tulossa, joka edellä mainitut ongelmat korjaa. Päivitykset tulevat OTAna kaapeli- tai antenniverkosta, eikä niitä voi ladata laitteeseen esimerkiksi muistitikulta, joten päivityksiä lienee turha kovin nopeasti odotella. Plussia: + Noh, onhan tuo halpa tietysti. + USB hubia käyttäen voi laitteessa käyttää yhtäaikaisesti useita ulkoisia kovalevyjä joiden välillä tiedostoja voi siirrellä. + Toimii 12 voltilla, joten välttävä laite asuntovaunuun, tai veneeseen. Kotiin en tämmöisenään pysty suosittelemaan. Muuta: Ulkoiselle kovalevylle tallennettu .ts formaatti konvertoituu PC:llä katsottavaan formaattiin ainakin "PVAStrumento" nimisellä ohjelmalla, joka myös löytyy Googlesta.
Tuollainenkin vähän kansalaisboksityylinen laite USB-PVR:llä on diVision HDTC600. Ilmeisesti ei vielä ohjelmistonsa suhteen täysin kunnossa (http://keskustelu.suomi24.fi/node/10379421). http://www.verkkokauppa.com/fi/product/54831/ddxqb