Liimaus aloitettu: Kuva1 Kuva2 Ja homma jatkui tänään: Kuva1 Kuva2 Saako näillä osilla tehtyä sen imupiirin kela, konkka ja 6.8ohm lankavastus(kuva)?
Suodin kytketään näin: Kannattaa kokeilla myös ilman tuota konkkaa ja kokeilla myös hieman isommalla konkalla ja vastusarvoilla. Mojo
Imupiiri = notch filter joka taas EI OLE sama kuin etulevykorjaus. Elementin kanssa sarjaan kannattaa kytkeä harkiten... Suosittelen näissä "rakennanpa halvat ja hyvät laajakaistat"-projekteissa ymmärtämään, että on ihan järjen köyhyyttä ostaa niin huonot elementit että ne vaatii korjauksia 8kun parempiakin on tarjolla) ja tehdä parin litran koteloita WINISD:hen uskoen että kyllä niistä jotain tulee ja jos ei tule niin aina voi tehdä subbarin. Sitten onkin jo budjetti kuralla. Tehkää kerralla isommat kaiuttimet aluksi.
mikäs se semmoen etulevynkorjaus sitte on jos ei suotimen avulla tehty vasteen tasaus? Millä perusteella huonot elementit? Onko sulla omakohtaisia kokemuksia? Minä en ole nähnyt yksiäkään laajakaistoja, jotka eivät tarvitse vasteenkorjausta kapeassa kotelossa. Jos tiedät jotkut, niin kerro ihmeessä. ketjun aloittaja halusihalvalla kaiuttimet ja näitä käyttämällä saadaan erinomainen hinta-laatusuhde. subbarin nämä toki tarvitsevat. Mojo
Mojo:lle kiitos neuvoista ja avusta! =) Pitää tässä nuo elementit ja muut osat tilata ja koe soittaa vaikka isän stereoissa ja katsoa miltä kuulostaa. Nyt homma sinne asti selvä. Subbarikin tähän on tulossa kun rahatilanne sen sallii...
Moro Vielä tuosta edellisen postaajan kommentista sarjaan kytkemisestä senverran, että kommentti on täysin höpöä, kun puhutaan näin loivista imupiireistä. Huomasin muuten juuri tällaisen: http://www.lautsprechershop.de/hifi/ct242.htm Tuossa on lähes sama elementti neljäohmisena, eikä suodinta käytetä ollenkaan. Mielestäni suotimeen kannattaa silti sijoittaa, koska ei noista saksalaisista koskaan tiedä. Liikkeelle kannattaa tosiaan lähteä pelkällä kelalla ja vastuksella. Kannattaa tilata samalla useampi vastus esim. 2kpl 4.7ohm, 2kpl 6.8ohm ja 2kpl 8.2ohm. sitten pitää suodin kotelon ulkopuolella testausvaiheessa. Mojo
Etulevykorjausta en kutsuisi imupiiriksi, kuten en kutsu subbarin jakosuodintakaan. Imupiiri IMO imee "välistä" Mark Audio Alpairissa on jonkinlainen "sisäinen" ominaisuus ettei tarvitse niin paljon korjausta, alakeskialue ja yläbasso runsaampi. Halpuus näissä hommissa kariutuu monesti koteloihin ja varsinkin siihen ettei pieni laajakaista riitä yksinään kuin tietokonekäyttöön tai rakenteluharrastukseksi. Mitä loiva imupiiri tekee impedanssivasteelle tai askelvasteelle?
Moro, Jätä konkka aluksi pois. Jos sointi jää liian tummaksi, kokeile lisäämällä konkka imupiiriin. Alspelle: tuollainen loiva imupiiri nostaa impedanssia imupiirin kulmataajuudesta ylöspäin suurinpiirtein sarjassa olevan vastuksen verran eli tässä tapauksessa ei mitenkään dramaattisesti tai haitallisesti. Jos impedanssin nousu ahdistaa niin aina voi kytkeä konkan+vastuksen sarjaan elementin kanssa rinnan tasaamaan impedanssia. Mitäs merkitystä askelvasteella tässä tapauksessa on? Laajakaistojen kospastuskivet askelvasteen suhteen ovat kaukana keskialueelta, kuten varmasti tiedät. Etulevykorjausta en kutsuisi imupiiriksi, kuten en kutsu subbarin jakosuodintakaan. Imupiiri IMO imee "välistä" -tätä kommenttia en kyllä ymmärrä ollenkaan. mitä tekemistä subbarin jakosuotimella on imupiirin kanssa- tai no sen verran, että suotimessa voi olla imupiiri. Sanon vielä toisen kerran, että imupiirin avulla voidaan tehdä etulevykorjaus eikä etulevynkorjauspiiriä ole käsitteenä olemassakaan. Tavaa vaikka Tuomelan kirjasta suodinsuunnittelun perusteet ja katso sieltä esimerkkipiirien kohdasta mitä minkäkinlaisella piirillä voidaan tehdä ja miksi piirejä kutsutaan. Noista Alpaireista en tiedä mitään, mutta epäilen, että kuoppa keskialueen vasteessa on kikkailtu puhekelan oman induktanssin avulla. Onko tämä sitten hyvä vai huono? Siihen en voi ottaa kantaa kun en ole ko elementtejä nähnyt enkä kuullut. Itse en ole mikään laajakaistojen ystävä, koska ne kuullostavat aina jotenkin värittyneiltä. paras kuulemani on jordanin pienin malli, joka sekin vaatii bassoa tuekseen. Mojo
Pitäisi kohta tilailla nuo osat kaiuttimiin. Löytyisiko samoilta sivuilta myös joku edullinen subbari elementti? Mitäs tuo subi tarvitsee kaverikseen kun sen tökkää kiinni 5.1 tai 7.1 viritinvahvistimeen? Tilaan siis täältä Onko tämä millainen?
Moro Subbariksi tuota sls-165:sta tuskin voi kutsua. Lisäbasso olisi ehkä parempi termi. Kaipa se kumminkin asiansa ihan hyvin ajaa nimenomaan lisäbassona. Aiemmin tässä ketjussa ilmoitettu TB:n 8 tuumainen voisi olla ehkä parempi vaihtoehto. Tällä palstalla on kuitenkin paljon porukkaa, joilla on kokemusta subbareiden rakentelusta paljon enemmän kuin minulla. Kannattaa odotella muiden kommentteja asiasta. Minkä kokoiseen huoneeseen nämä vermeet on tulossa? Mojo
Subwoofer on suomeksi aliäänikaiutin eli lisäbasso. Lontoon serkut ovat samalla kannalla: A subwoofer (or simply "sub") is a woofer, or a complete loudspeaker typically between 8" and 21" in diameter, which is dedicated to the reproduction of low-pitched audio frequencies (the "bass")
Ljudiassa on nyt zachryn subivahvistin alennuksessa 105eurolla, norm 135. Elementiksi vaikka europesta Daytonin halvempi 12"?
Saako noita tuollaisia vahvistimia halvemmalla? Ja riittäisiköhän 8" tai 10" elementti, vaikka tuollainen Dayton?
Moro Tämä menee nyt vahvasti offtopicin puolelle, mutta missä noissa kummassakaan linkissä on puhetta lisäbassosta? Tuossa kankeasti käännetyssä suomiversiossa mainitaan, että kuuloalue alkaa 20 hz:n kohdalta ja subwoofer toistaa tyypillisesti 1-2 alinta oktaavia, joka tarkoittaa 20-40 hertsin kaistaa. Katsoin ihan piruuttani kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemasta suomekielen sanakirjasta subwoofer ja lisäbasso -termiä. Kummallekkaan termille ei löydy virallista määritelmää suomenkielestä. Mojo
Eipä noi nyt varmaan mitään kovin virallisia sanoja olekaan. Tuohon subwoofer sanaan on vain jo totuttu, joten sitä on mukava käyttää erilaisissa tilanteissa. Subwoofer voi tarvittaessa olla myös "lisäbasso", eli sillä voi voimistaa jo kaiuttimien toistamaa aluetta. Ideaalina subbarin toisto jatkaa siitä mihin kaiuttimet eivät enään kykene, tämä on subbarin ensisijainen tehtävä. Hölmöltähän tuo alaäänikaiutin tai alabassokaiutin kuullostaa
Wikipedian keskustelu-välilehdellä on vuonna 2004 ehdotetty sanaa lisäbasso korvaamaan englanninkielinen termi subwoofer. Tämä ei valitettavasti ole mennyt portinvartijalta läpi. Ehkä aika on vielä jonain päivänä kypsä siihen että suomenkielisessä Wikipediassa voidaan käyttää suomenkielistä termiä. Kieli kehittyy hitaasti. Tällaiselta erikoisalan termiltä voi kestää kauankin päästä suomenkielen sanakirjaan. Subwoofer tulee sitä tuskin koskaan tekemään. Se on puhdasta englantia. Olen samaa mieltä. Apubassokin kuullostaa vaisulta. Paras toistaiseksi esitetty suomenkielinen vastine subwooferille on mielestäni lisäbasso. Se on selkeää suomea, kuvaa hyvin kaiuttimen tehtävää ja on lyhyt. Vaikka sanaa ei olisi koskaan aikaisemmin kuullutkaan, saa maalikkokin jonkinlaisen käsityksen puheen kohteesta. Suurin este suomenkielisen termin leviämiselle lienee se että vieraskielinen sana kuullostaa monen korvaan isommalta, hienommalta ja eksoottisemmalta. Subwoofer on cool, lisäbasso on vain viileä .
Verkkokaupasta Simexiä vielä halvemmalla 87.90: http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=15379