https://www.imdb.com/title/tt22687790 Toisen maailmansodan jälkeisessä Venetsiassa Poirot, joka on nyt eläkkeellä ja asuu omassa maanpaossa, osallistuu vastahakoisesti seanssiin. Mutta kun yksi vieraista murhataan, entisen etsivän tehtävänä on jälleen paljastaa murhaaja. Episodi: 3/5 Helsingin sanomat: 3/5
No joo, ei ollut erikoinen leffa. Ihan hyvin tehtyä kuvaa, näyttelijät vetävät mallikkaasti ja juonikin osittain kutkuttelee aivonystyröitä. Vaikka murhaajaa näissä Poirot-leffoissa yleensä vaikea onkin arvata, niin suurin osa juonen ideoista oli hyvin ilmeisiä. Odotin kauhua, jota leffa ei sisältänyt oikeastaan lainkaan. Vaikka rahaa elokuvaan onkin käytetty (60 miljoonaa), niin tuntui enemmänkin tv-leffalta, ei teatterilevitykseen suunnatulta tekeleeltä. 2/5, koska kauhua ei ollut lainkaan ja sitä odotin - muutoin olisi voinut tuntua 3/5 leffaltakin.
Kenneth Branaghan on tehnyt viime vuosina kolme Poirotin uusintaversiota joista tämä siis kolmas ja viimeisin. Ensimmäinen Idän Pikajunan Arvoitus toi uudenlaisen ja pirteämmän Poirotin kun ensin vähän totutteli. Elokuva oli oikein onnistunut. Seuraavaksi toinen paljon filmattu Kuolema Niilillä oli Gal Gadotista huolimatta hyvin väsynyt ja pitkäpiimäinen tekele. Ainoa pirteä hetki oli kun Poirot sai kerrankin kunnolla kuulla kunniansa. Tämä viimeisin on hieman outo tapaus, eikä oikein selviä tehdäänkö tässä tarkoituksellista kauhuparodiaa vinksahtaneilla kuvakulmilla, säikyttelyefekteillä, äänimaailmalla ja oudoilla henkilöhahmoilla. Ei taida Branagh olla ihan omimmalla alueellaan. Parempi kuin Kuolema Niilillä, mutta muuten kumma tapaus, koska kauhua tai yleensäkään jännitystä ei elokuva saanut aikaiseksi, lähinnä naureskelua kauhukliseille. Tästä on kuitenkin ilmeisesti maailmalla tykätty enemmän kuin aiemmista. Kaikki kolme katsottu suoratoistopalveluista parin kuukauden sisään.
Onkohan tähän sarjaan tulossa jatkoa? Toivottavasti tulee, sillä vaikka Venetsian aaveet ei nyt ihan nappisioritus ollutkaan, tällaisia elokuvia on ihan kiva katsoa. Kovin paljoa odotuksia näille elokuville ei ainakaan meikäläinen aseta, joten yleensä olen ihan positiivisella mielellä elokuvan katsottuani. Tämän elokuvan kohdalla toteutui juurikin tämä ennakkoasetelma, mitään en odota, saan jotain vähän enemmän, olen positiivisesti yllättynyt. Tyylisisesti tämä ei ollut jatkoa edellisiin, joissain kohdissa huomasi, että budjettia on varmaan kiristetty. Osa hahmoista oli... no melkein Kummeli-tasoa karikatyyrimäisyydessään. Mutta niin tai näin, tykkäsin ja oletean että 4. osakin tulee jossain vaiheessa.
Sattumalta katselin tämän itsekin äskettäin. Komeaa kuvausta ja mahtavat puitteet. Siihen se sitten jäikin. Näissä Poirot tulkinnoissa on ongelmana, että Hercule kaivaa ratkaisun käytännössä katsoen tyhjästä, ilman että katsojalla on edes mitään aavistusta tai edes vääriä johtolankoja joita arvuutella. Ei vaan toimi itselle. 2/5