Anger Management ***½ Tää oli hauska leffa. Nauraa sai. Jack Nicholson oli loisto vireessä ja Adam Sandler komppasi hyvin rinnalla. Erikoismaininta vielä Woody Harrelsonille. Clinton and Nadine **½ Andy Garcia on nuori ja komea salakuljettaja jonka veli murhataan. Sitä sitten selvitellään aika vetelin ottein eikä missään vaiheessa oikein saada sitä jännitysotetta päälle. Loppukin on aika antikliimaksi. Morgan Freemankin käy tuhlaamassa karismaansa. Naistähti Ellen Barkin oli suorastaan ruma. Coma ***½ Rauhallisesti etenevä jännäri kasvattaa hyvin jännitystä ja pitää mukavasti mielenkiintoa yllä. Geneviève Bujold pääosassa oli hurmaava. Dazed and Confused ****½ Richard Linklaterin lähes täydellinen nuorisokuvaus. Varsinkin dialogi oli loistavaa. Unohtamatta huikeaa soundtrackia. Ainoastaan Led Zeppelinin Dazed and Confused puuttui. Oli myös kiva bongailla nuoria näyttelijöitä tähteyden kynnyksellä, kuten Milla Jovovichia ja Matthew McConaugheyta. Escape from New York ***½ Aina ollu ihan hyvä leffa, mutta joka kerta kun on tullu katsottua, niin tulee sama fiilis. Liian vähän toimintaa! Starman **** Tämä olikin paljon parempi kuin muistin. Symppis ufoilua ilman mitään väkisin vääntämistä. Jeff Bridges oli loistava. Good Guys Wear Black **½ Joku tappaa entisiä kommandoja ja porukan johtajan Chuck Norrisin esittämän John T. Bookerin on otettava asiasta selvää ennen kuin itsekin rupeaa horsmaa puskeen. Ei tästä ollu oikein toiminta eikä jännityselokuvaksikaan, mutta kyllähän tää silti oudosti viihdytti. Grilled *** Kun supersuositut koomikot Ray Romano ja Kevin James vihdoin kohtaavat yhteisessä elokuvassa, niin luvassa pitäisi oli kunnon komediapläjäys. Ei nyt ihan, mutta mukavan kivaa säätöä on on silti luvassa. Orca *** Tappajavalas vaanii merimiestä joka meni tappamaan tämän puolison ja syntymättömän lapsen. Alku ja keskiosa oli aika hajanaista, mutta sitten kun päästiin viimeiseen osioon ja loppukähyyn, niin rupesi jo tunnelmakin nousemaan. Kiitos napajäätikön hämyisille maisemille ja Ennio Morriconen musiikeille. Richard Harris oli kapteeni paikallaan. The Fury ***½ Kirk Douglas tähdittää outoa jännäriä, missä perinteinen elokuvakerronta saa kyytiä. Loppukin on aika lohduton. Tästä tuli myös paikoin mieleen hyviä Scanners fiboja. Rohtenburg *** Tarina kannibaalista ja lihasta, kahdesta häiriintyneestä miehestä jotka kohauttivat maailmaa tempauksellaan. Pääosan miehet tekevät hienoa työtä ja tunnelmakin on paikoitellen kohdillaan. Keri Russellin rooli oli periaatteessa täysin turha. Olisi vain keskitytty näihin kahteen mieheen. The 51st State ****½ Rikoskomedioiden aatelia. Loistavaa läppää ja hersyvää huumorilla kuorrutettua toimintaa. Ei tästä voi olla pitämättä. Samuel L. Jackson ja Robert Carlyle ovat ihan pitelemättömiä ja ihana Emily Mortimer häärää mukavasti taustalla.
Appleseed: Ex Machina *** Vähän tasapaksu suoritus. Animointi oli parhaimmillaan ihan nättiä, tai kuten nyt tämän genren animesta olettaakin niin futuristiset maisemat ja kyborgit varusteineen olivat hienoa katseltavaa blu-rayllä, mutta itse animointi tuntui vähän kököltä, fysiikkamallinnus oli selvästi ajasta jäljessä. Samaten hahmojen persoonat jäivät vähän tyhjiksi ja juonikin oli kiusallisen arvattava, loppua kohden tuli väkisinkin eräs Matrixin loppuhuipennus mieleen. Jos tämä "väkevä itsepäinen naiskommando ja tämän iso kyborgikumppani toimivat lähitulevaisuuden erikoispoliisissa"-teema kiinnostaa, niin suosittelen tietenkin sitä erästä toista elokuvaa/sarjaa, mutta sen blu-ray-julkaisuja odotellessa Appleseedkin menettelee kyborgianimea fanittaville silmäkarkinnälkäisille. :thumbsup:
Dogville Täydellinen käsikirjoitus, näyttelytyö ja ohjaus. Elokuvan juoni tiivistyy upeasti koko ajan loppua kohti ja loppu kruunaa koko komeuden. Olen mykistynyt! Paras elokuva puoleen vuoteen mitä olen nähnyt. Täydet viisi bojoa lojahtaa heti! Taidan katsoa huomenna uudestaan...
from dusk till dawn. JA todellakin tykkäsin. Sujuvaa toimintaa isoilla tähdillä. Clooney ja sitten se tarantino. ja aina nami miun mieluinen Julietta LEWIS. Nam. Tätä filmiä ei ollut aika purassut yhtään. Kunnon kuvalla mukava katsoa. Tuli hommattua tuoreeltaan vhs:llä mutta varmaan 10v oo kahtonut. 1996 vuodeltako tää oli. Kylläpäs se aika menee nopiaan. ollapas vielä nuori ja komee. Juliette oli mukava jo siellä joulupuu on kärvennetty. Hiukan pahana tyttönä tuossa Naturall Born killersissä. Ja onpas sillekin näköjään ikää tullut.
Buffalo Bill ja intiaanit (Buffalo Bill and the Indians, or Sitting Bull's History Lesson) Lännen myyttien murtamista Altmanin tapaan. Juonta ei pahemmin ollut, mutta Buffalo Billistä ja tuon ajan monessa suhteessa jo sangen nykyisenkaltaisesta viihdebisneksestä luotiin kiinnostava kuva. ½ Olipa kerran supersankareita (De Superman à Spider-Man: L'aventure des super-héros) Dokumenttielokuva supersankarisarjakuvista keskittyi DC:n ja Marvelin tuotantoon. Alku ja loppu olivat sisällöllisesti puisevia, mutta keskivaiheilla löytyi jo enemmän mielenkiintoista katsottavaa. Tekijämiehiä oli saatu haastateltaviksi komea joukko. Prinsessan ryöstö (The Princess Bride) Maineensa veroinen seikkailusatuelokuva. Mukana oli mainioita hahmoja ja huumori toimi hyvin. Toisin kuin nykyisissä vastaavissa tekeleissä, niin tässä tehosteet olivat vain pienessä osassa ja huomiota olikin kiinnitetty enemmän itse tarinaan. Tehtävä Alpeilla (The Eiger Sanction) Clintin ohjauksien joukossa tämä ei kovin korkealle kipua, mutta viihdyttävää hömppää kuitenkin. Maisemat olivat komeita. Paahde (Holes) Varsinkin kohderyhmälleen varmasti hyvin toimiva lastenelokuva, olkoonkin että tarina oli vähän pöhkönlainen. Hollywood-elokuvissa harvinainen suomalaisen musiikin käyttö kiinnitti huomion, kun yhdessä kohtauksessa pärähti Pepe Deluxe soimaan. ½
Syvä uni (The Big Sleep) Aivan loistava dekkarifilmi. Tämä on niitä elokuva jonka voi katsoa monta kertaa. Humphrey Bogartin ja Lauren Bacallin välinen kemia on aivan uskomatonta. Elokuvahistorian vetovoimaisin ja kiehtovin romanttinen parivaljakko.
Babel. Oli ihan jees elokuva. Mukavasti tiukkeni kaikkialla pikkuhiljaa ihan pikkuasioista aikamoiset sekoilut. Oisin toivonut että lopussa kuolee kaikki, jotka ois voinut kuolla. On se vaan hyvä tuo Brad Pitt. Vaikka ei hirveesti nyt siinä leffassa esillä ollutkaan. Jännä etten aiemmin mitään koko leffasta missään ollut kuullut. Vaikka ollut isostikin vissiin aikanaan esillä. :thumbsup::thumbsup::thumbsup::thumbsup:
Pat Garrett and Billy the Kid 3,5/5 (Sam Peckinpahin ohjaama lännen eeppos.Ei miehen parhaimpia,mutta lajissaan silti oikein tyylikäs länkkäri.Plussana vielä Bob Dylanin musiikit ja pieni sivurooli mieheltä)
Payback: Straight Up - The Director's Cut Todella erilainen fiilis kuin teatteriversiossa. Sekä visuaalisesti, että tunnelmaltaan muistutti 70-luvun vastaavia pätkiä. Vaikea sanoa kumpi versio on parempi. 1/2 Two Evil Eyes Romeron osio ehkä hieman parempi kuin Argenton. Hyviä tehosteita ja tunnelmaa. Evil Dead II Bruce Campbellin sekoilua on aina ilo katsoa uudestaan. Myös tässä loistavat erikoisefektit.
Holy nine yards. Piti kahtoo kun kerrankin sattu silmään että subilta tulee. Oli ihan viihdyttävä. Kyllä Ruusvilli's on vaan kone. Vaikka välillä sen frendin puolesta vähän hävetti. Kakkos osan muistelen että oisin kahtonut. Varma en oo. No jospa se kohta tulis subilta sekin. :thumbsup::thumbsup:
Kaunis mieli (A Beautiful Mind) Russell Crowe on niin käsittämätön oksettava tässä elokuvassa että ei helvetti. Miten ihmiset voivat pitää häntä suurena näyttelijänä? Ja miten ihmeessä hän sai Oscar-palkinnon Gladiaattorista? Hän on ilmeetön alfauros eikä mikään Pacino. John Nashia näyttelee mies joka haluaa epätoivoisesti näyttää pehmeämmän puolensa. Crowe yrittää saada sympatiapisteitä olemalla "söpöllä" tavalla heikko ja avuton. Hänellä on koko elokuvan ajan säälittävä ilme ja nössöt maneerit jotta elokuvan nimelle saataisiin katetta ja jotta hän saisi ylistystä näyttelijänä, mutta tosiasiassa hän on hirveän epäuskottava Nashina. :sick:
Rusell Crowe on aina etova. Jotain ärsyttävää siinä on. Gladiaattorin ja Master and Commanderin jotenkin seitää, kun on toimintaa mutta, kun keskiössä on miehen naama niin pahaa tekee. Mulla on jäänyt miehestä sellanen tyhmän tekopyhän paskan kuva. Nykyään koitan välttää miehen elokuvia, koska naama pilaa nautinnon. Onneksi maailmassa on muitakin näyttelijöitä.
Sininen auto (Blue Car) Runoilijatyttö, yksinhuoltajaäiti, ongelmainen pikkutyttö ja ymmärtäväinen äidinkielenopettaja keittivät ihmissuhdesoppaa. Osataan näitä synkkiä teinityttödraamoja näemmä muuallakin tehdä kuin Ruotsissa. Muutama kuvio lähti yllättävään suuntaan ja hyvät näyttelijäsuoritukset olivat tärkeä osatekijä vahvatunnelmaisessa draamassa. Return of the Street Fighter (Satsujin ken 2) Turhankin paljon jatkettiin ensimmäisen elokuvan linjoilla ja siitä olikin otettu täytteeksi mukaan takauma jos toinenkin. Tyly meno ja Sonny Chiban pärstänvääntö jaksoivat kyllä huvittaa vielä toiseenkin otteeseen, mutta saapa nähdä kuinka kolmannen osan kanssa käy. Kotini on linnani (Pelísky) Tässä oli juuri sellaista lämminhenkisyyttä, jota itäeurooppalaisista elokuvista usein löytyy. Tarinassa seurattiin nostalgisissa tunnelmissa kolmen perheen eloa Prahan kevään aikoihin. Ilot ja surut kuvattiin arkisen huumorin maustamina. +
The Great Silence **** Corbuccin kehuttu spagettiwestern. Tämän persoonallinen talvitunnelma vei alusta lähtien, klassisia elementtejä löytyy ja juonenkuljetus on kivan raikasta. Hyvä käsikirjoitus, onnistunut roolitus/hahmot ja epätavallinenkin realismin tuntu saavat kovin pitämään leffasta vaikka siinä hieman teknistä kankeutta onkin. Jää mieleen. Hatchet *** Varsin onnistunut ja hauska moderni slasherkauhuilu. Komediapuoli toimi, kuolleita hetkiä ei ollut, eikä loppupuolen toimintakaan kauheasti häirinnyt. Niin ja kyllä tässä hyistä kauhutunnelmaakin riitti, leffan perinteinen tarinaosuus miellytti. Ihan suositeltava ensi halloweeniksi jos ei leffaa tiedossa, ei tosin ihan tosikoille. Blow up **** Antonionin visuaalisesti ja tunnelmallisesti miellyttävä jännäri, Blow outin isosisko. Pisteet tietystä erityislaatuisuudesta, leffa ei kerro kaikkea suoraan. Maininta yhdestä tyylikkäimmistä seksikohtauksista ikinä. Hauska ja jäähän tämäkin mietityttämään, ristiriitaisinkin tunnelmin, mikä plussaksi laskettakoon. Don´t look now **½ Hm, tämäpä jännitysdraama oli sarjassa Erikoinen tapaus. Leffa jää kyllä mieleen, vaikkei ehkä ikimuistoisen laadukkaana. Plussaa siis persoonallisuudesta, joskin siihen tämä myös hukkuukin. Alku ja loppu kuitenkin vahvoja. Ei Venetsiaan matkaaville. Erämaan armoille **** Sean Pennin kasvutarina-ohjaus vuodelta 2007 eli varsin tuore tapaus. Tyylistä pisteet, kuinkas muutenkaan. Tämä kyllä iski aika kliseisenkin haastavasta aiheestaan huolimatta. Kerrassaan koskettava tarina. Tie, jonka jokaisen muttei kenenkään pitäisi kulkea. The Strangers ***½ Nykykauhua. Mutta ei totutun kehnoa, eikä remake. Toteutus tyylikäs, alun viittaus tositapahtumiin lisäsi karmaisevuutta ikävälläkin tavalla, ja leffan perusideaa hyödynnettiin hermojarepivän maukkaasti. Toki pari arvattavaakin/kliseistä käännettä oli, mutta kokonaisuutena kolahti loppuun asti: elokuva oli sangen hyytävä.
Aram Avakian: 11 Harrowhouse ***½ Oikein mukava timanttikeikkaleffa. Lopun sekoilut hieman rokottavat arvosanaa, mutta onneksi itse ryöstö oli kaikessa epäloogisuudessaan loistavaa viihdettä. Ihmettelenkin miksei tämä ole yhtään tunnetumpi. John Badham: Dracula (1979) *** Ei paras eikä huonoinkaan Dracula. Hahmona tämän elokuvan Dracula ei kyllä ollut mielestäni mikään kovin vakuuttava, mutta ei se alun jälkeen enää kovin paljoa haitannut kiitos tummien värisävyjen jotka ovat tämän elokuvan parhaimpia puolia. En ole itse kirjaa lukenut, mutta tämä tuntui hieman poikkeavan aiemmista versioista mitä olen Draculasta nähnyt. Seth Holt: Blood from the Mummy's Tomb **** Erittäin aliarvostettu Hammer-elokuva. Bond-tyttö pääosassa ja kiinnostava egyptiaihe riittää jo tekosyyksi tämän läpi katsomiseen, mutta twistit ja varsinkin lopputwisti ovat yllättävän toimivia nykypäivänäkin.
Walter Hill: The Warriors (1979) Tämän katsomisesta olikin vierähtäny jokunen vuosi ellei vuosikymmen vähintään. Kyllä tämä edelleen on kova leffa kaikin puolin. Hieman hymyä toki jengien uho tuo huulille, mutta muuten erittäin hieno elokuva. Ei tämän tyylisiä liikaa nykypäivänä enää tehdä. Lainaleffana katsottu, mutta kyllä tämä sen verran kova tuotos on, että ostoslistalle menee, dvd:nä tai sitten blu-rayna, mikäli sellainen löytyy.
Goodfellas ***** Bringing Out the Dead **** Aina välillä on hyvä muistuttaa itseään mahtavasta elokuvanteosta. Scorsese putki päällä nyt toista päivää ja edelleen leffat jaksavat ihastuttaa ja ällistyttää, jopa monien kymmenien katselukertojen jälkeen.