X-Men: Apocalypse (tietenkin "Four Horsemen") sekä Zombieland (tässäkin alussa soi tuo "For Whom the Bell Tolls").
Mua ei Ryanin ilmeetötmyys niin paljoa haitannut, vaikka kieltämättä nuo mainitut leffat kävi mielessä. Hyvä tarina, näyttävä leffa ja mielenkiintoinen aihe. 4/5.
Yksi intensiivisimmistä aluista missään elokuvasta miesmuistiin. Testipiloteilla täytyy kyllä olla rautaiset pallit.....
Jokaista katsomaansa leffaa ei jaksa täällä listata, mutta mainitaan Brian De Palman Carrie, joka tuli katseltua Blu-ray:tä. Olen tuon leffan kerran nähnyt telkusta kauan sitten, eikä se silloin tehnyt erityistä vaikutusta, mutta nyt kolahti aika lujaa. Kyseessähän on oikeastaan draama-elokuva, jossa on synkkä taustavire ja täysimittainen kauhuelokuvan loppu. Elokuvassa on järkyttävän hyvä näyttelijäkaarti siinä mielessä, että joka roolissa on juuri oikea näyttelijä ja leffan näyttelijäsuoritukset ovat kauttaaltaan rautaa. Leffassa on aika voimakkaat American Graffiti -vaikutteet, mutta eipä haittaa. Eli Carrie yllätti positiivisesti ja osoittautui muistikuvia paljon paremmaksi. Pino Donaggion musiikki toimii hienosti. Jos jostain pitäisi napista, niin lopun "talo luhistuu maan sisään", joka on ehkä vähän turhan "Poltergeist-mainen" ratkaisu. Talohan olisi voinut palaa maan tasalle kaikista niistä kynttilöistä ja asukkaat siinä mukana.
Periaatteessa visuaalisesti hieno leffa, mutta paikoitellen aika huono esim. UHD-toiston esittelyyn: Taiteellisena ratkaisuna sekalainen ja rakeisen puoleinen kuvaformaatti voi olla perusteltu, mutta on se jotenkin hassua kun kuva on välillä aivan sikamaisen tarkkaa IMAX-materiaalia ja välillä sitten taas utuisen rakeista mukafilmiä. Elokuva itsessään oli varsin onnistunut, vaikka Apollo 11 -osuutta olisikin voinut olla mielestäni enemmän. Mutta koska leffa kertoi Neil-nimisestä hepusta ja hänen tuntemuksistaan ja vasta toissijaisesti USA:n avaruusohjelmasta, niin kaippa se oli ihan ok noinkin. Trump ei tainnut ymmärtää tuota laisinkaan. ****/*****
Katsoin Teemalta Saturday Night Fever-leffan. En ollut koskaan nähnyt, mutta ajattelin "sivistää" itseäni kun 70-luvun leffat ovat uponneet viime aikoina. Ei kyllä erityisen kovaa iskenyt, jos nyt ei mikään kalkkunanaan ollut. Leffa oli omituisesti rauhaton ja paikallaan polkeva. Tarina ei oikein imenyt mukaansa millään, ilman mainostaukojakin tuntui pitkältä. Leffan syvin sanoma jäi vähän hämäräksi. 19-vuotias etsii itseään? Tuntui, että leffassa puhutaan vain jostain suihinotosta...Tuntui, että diskomusiikin ympärille on väkisin väännetty tarinaa ja vähän sivutarinaakin. John Travolta on kyllä oikein hyvä pääosassa (ei ihme, että ura lähti nousuun) ja hän kantaa elokuvaa harteillaan minkä voi, mutta painolastia on vähän liikaa. Bee Geesin hömppädiskomusa maistui nopeasti puulta, joten ei tämä musiikinkaan puolesta säväytä. Käsittämättömän hellästi silkkihansikoin on historia tätä leffaa kohdellut, vai olenko ymmärtänyt leffan aseman populäärikulttuurin merkkiteoksena väärin? Parempaa odotin, mutta nythän tämä on sitten nähty ja koettu. 2.5 / 5
Free Solo 4K HDR iTunes. Todella hieno dokumentti kiehtovasta henkilöstä (vapaakiipeilijä Alex Honnold) ja hänen projektistaan kiivetä Yosemiten kansallispuiston El Capitan (914 metriä pystysuoraa graniittiseinää) yksin ilman välineitä. Dokumentti käsittelee Honnoldin, hänen tyttöystävänsä, kiipeilykaverien ja myös kuvausryhmän tuntemuksia todella upeasti. Ja tietysti kiipeily on huikean näköistä ja vaikka kaiken aikaa tietää ettei hän siitä seinältä liiskaksi putoa niin vatsaa kouristaa katsoa. Paljon pelottavampaa kuin joku kauhuleffa.
Kiistaton klassikkoelokuva Stalag 17 oli jälleen uusintakatseluna muistutus siitä, että vanhassa (useasti) se vara parempi. Elokuvassa vaan toimii kaikki napakkaa käsikirjoitusta, näyttelijäsuorituksia ja erinomaisesti hyödynnettyä tapahtumapaikkaa myöten. No Billy Wilder onkin yksi kaikkien aikojen parhaimmista ohjaajista, joten sujuuhan nämä.
Medeia tuli katsottua kun oli Maxivisionin levynkulmalle tarttunut. https://www.imdb.com/title/tt0066065/ Esikaurismäkeläinen parituntinen haahuilu, jota pidetään mestariteoksena kai ohjaajansa ja naispääosaa esittävän Maria Callaksen takia. Löytynee myös areenasta. 1/5 T: Vesku
6 Underground (Netflix) ** Täytyy kyllä heti tähän alkuun myöntää, että tykkään katsella Bayn elokuvia. The Rock ja Armageddon kuuluvat suuriin suosikkeihini. Nyt on sitten Netflix antanut miehelle 150miljoonaa käteen ja täydet vapaudet, niin tulos on kaikesta toiminnasta ja vauhdista huolimatta tylsä ja hengetön tekele. Leffa on myös leikattu ärsyttäväksi sekamelskaksi kolmen eri leikkaajan voimin. Juoni oli pelkkä kehys ja hahmoissa ei minkäänlaista syvyyttä. Plussaa paikoin väkivaltaisesta ja verisestä mätöstä. Kyllähän tämän katseli, mutta pettymys oli. Kyrsyä *** Suomalaisessa landekauhuilussa meno on sopivan häröä ja kuvat kauniita. Pääosan Veera W. Vilo on nätti. Valitettavasti käsikirjoitusta ei ole ihan loppuun asti mietitty.
Hiio-hoi te kaikki hämärien taide-elokuvien ystävät. Katsokaapa sellainen venäläinen scifi-hämyily kuin Hard to Be a God, jos sattuu kulmille. Siinäpä kolme tuntia elokuvaa, joka tuo löyhkää sieraimiin ja suihkun tarvetta munaskuihin. Huikean mestarillinen elokuva jo kuvaustyyliltään, jossa siis paljon pitkiä otoksia ahtaissa tiloissa ja joissa ne elokuvan groteskit tapahtumat sylkee sinua tämän tästä naamavärkkiin. Ai että, on se vaan ihanaa löytää välillä näitä hieman kummajaisempiakin tapauksia. Elokuva on myös mustavalkoinen, koska tottahan toki se on. Elokuvaa kuvattiin vuosikausia ja siinä jo ohjaajakin kerkesi kupsahtamaan, ennen kuin elokuva saatiin hitsattua julkaisukuntoon postuumisti. Kantsii laittaa haistaen, jos tällaiset hieman mielipuoliset elokuvat ovat tupanneet kutkuttelemaan sisuksia. 4/5
IMDb:n arvostelut ovat enimmäkseen joko 1/10 tai 10/10. Mutta niinhän se on, että taidetta joko ymmärtää tai sitten sitä ei ymmärrä.
The Destroyer Paljon parempi kuin mitä ennakkoon odotin. Ilmeisestikään kyseessä ei ole mitenkään isommin markkinoitu ja hypetetty teos kun tällä foorumillakaan ei ole omaa ketjua sille. Periaatteessa ei kai juoneltaan loppujen lopuksi mitenkään hirveän omaperäinen "undercover cop" -leffa, mutta melko vahva kokonaisuus kuitenkin, ja Nicole Kidman pääosassa onnnistuu roolissaan varsin kivasti. Vähän tuo pärstän keinotekoinen vanhentaminen tökkii muutamassa kohdassa, mutta sekin näyttää suurimmalta osin melko uskottavalta. Tunnelma oli kohdillaan ja jonkinlainen jännite ja salaperäisyys onnistuttiin säilyttämään loppuun saakka. ****/*****
Mä olen vuonna 2005 miettinyt tästä elokuvasta seuraavasti: Mietin tässä, että pitäisikö antaa uusi mahdollisuus, siis 15 vuotta vanhemmalle Pazzelle.
Yritin kyllä parhaani hakutoiminnon kanssa kahteenkin kertaan,mutta en löytänyt tuota ketjua tulosten joukosta syystä x. Kaikkea arkistoiduksi merkittyä tunki listan keulille, outoa... Nyt se toki löytyy eli kiitos tästä.
Yle esitti lauantaina tuoreen dokumentin Suuri Buster, jossa ei rehellisesti puhuen ei ollut mitään uutta. Samanlainen dokumentti esitettiin muutama vuosi sitten. Uudemmassa versiossa oli vain eri kehujia. Elokuva-alan sisäänlämpiävyys tahtoo vain aina olla niin silmiinipistävää. Ohjelmassa ei juurikaan esitetty mitään kriittistä Keatonista, vaikka syytä varmastikin olisi ollut. Juoppohan Keaton oli ennen "raitistumistaan". Keaton teki parhaat elokuvansa mykän kauden aikana. Meneminen MGM:lle tarkoitti vapauden menettämistä, mikä näkyi komiikan tason laskuna: yhtiö ei sallinut minkäänlaista improvisaatiota, vaan kaikki piti tehdä tarkasti käsikirjoituksen mukaisesti. Keaton teki omissa elokuvissaan kaikki stuntit itse, mistä seurasi pieniä loukkaantumisia, mutta niin tekivät varmasti monet muutkin.