Spider-man 2 tuli viimein katsottua. Odotin tämän olevan ykkösosaa parempi, mutta aivan eivät odotukset täyttyneet. Yllättäen Alfred Molina oli pahiksena jopa Willem Dafoea laimeampi ilmestys. Tarina oli aika tyypillistä sillisalaattia ja Tobey Maguiren punottavat silmät alkoivat loppua kohden rasittamaan. Viiden tähtösen asteikolla: **½
Paluu Tulevaisuuteen #1. Aika ajoin hyvää läppää (ja musaa), sekä pari legendaarista onelineria. Varhainen lapsuus tuli mieleen tätä leffaa katsellessa. Loppuratkaisua en kunnolla muistanut (yksityskohtaisesti), mutta sen sanon, että oli puolet jännittävämpi kuin Seven, vaikka kannessa ei mainittu sanaakaan jännittävyydestä. Näyttelijätyö oli varmaa, eikä ohjaustakaan pääse sättimään. 4+/5
Bend It Like a Beckham: Canen vaisto petti, ja kaikkien Keira-lisienkään jälkeen en kehtaa tälle kovin erikoista arvosanaa antaa. Kyseessä oli ehkä astetta vakavampi elokuva mitä odotin, mutta ei kyseessä nyt mikään niisku-draama kuitenkaan ollut. Keira ja se toinen olivat ihan kohtuullisia pääosissa. Tarinakaan ei ollut mikään tylsä. Mutta kun elokuvasta ei missään vaiheessa saanut minkäänlaista otetta. Samaa asiaa jauhettiin alusta loppuun, eikä kunnon tarttumapintaa tarjottu missään vaiheessa. En mää tykänny: 2½ / 5
Teuvo Tulion Sensuela (1973) 1/5 Ensimmäinen kotimainen "porno" elokuva. Aika kesyä meininkiä. Koko elokuvan ärsytti, että suomenkielinen puhe oli dubattu päälle, eikä lip synchiä oltu yhtään kehdattu miettiä/korjata. Tyhmä juoni, tyhmä elokuva. Yle Teemalle pointsit, että yleensä näyttävät valtakunnan verkossa tälläisiä
Peckinpahin Bring Me the Head of Alfredo Garcia tuli katsottua tuossa. Elokuvan ensimmäinen puolisko ei oikein temmannut mukaansa, mutta mitä pidemmälle elokuva eteni ja mitä enemmän toimintaa alkoi tulemaan, sitä paremmalta alkoi maistua. Warren Oates oli kerrassaan mainio pääosassa, todellisena sankarin ja luuserin risteymänä. Itse elokuvahan oli sekoitus roadmovieta ja western-henkeä ryyditettynä Peckinpahimaisella huumorilla. Hyvä leffa. 4/5
LOTR, kaikki kolme loistavaa osaa. Krapulapäivän maratoni. - -Think better of me father, should I return -- That depends on the way of Your return -
Just loppui subilta Donnie Darko... Olisin varmaan voinut tämänkin lisätä tuohon paras elokuva-threadiin, mutta jäi varsinkin loppupuolelta leffa sen verran hämäräksi että laitetaan vielä tähän. Todellakin omaperäinen ja erikoinen leffa oli kyseessä. Elokuvan aikana tuntui että kärryillä pysyi suht helposti, mutta lopun koittaessa tuli vähän semmoinen "wtf"-fiilis. Pakko kai tämä on käydä jostain hakemassa ihan DVD:lle ja katsastaa uusiksi, sen verran hämäräksi tämä toistaiseksi jäi. Yhdeltä katsomalta en uskalla vielä antaa tarkempaa pistemäärää, mutta kyllä tämä vähintään 4/5 ansaitsee.
Kauna ja Paluu Tulevaisuuteen kakkososa. Kauna ei ollut niin huono kuin odotin, mutta todella sekava ja vain ajoittain säpsähti jännityksestä. Ohjaus oli ainakin kamerakulmilla mitattuna hyvää. Jokin jäi puuttumaan. Viihteenä meni. 3/5 Paluu Tulevaisuuteen 2 jatkoi siitä mihin ykkösosa jäi. Aika paljon samaa vanhan toistoa, mutta vankka ote sälilyi silti läpi leffan. Kourallisesta iso käsi. Veti suun maireaan hymyyn. 4-/5
Itsekkin tuli juuri Donnie katsottua ja yhtä loistavahan se oli kuin ensimmäiselläkin katsomies kerralla, josta tosin oli jo sen verran aikaa etten sen suurempia analyysejä osannut tehdä. Upea elokuva joka tapauksessa.
Teki oikein mieli vuokrata roskaa ja Makuunista löytyi tällaiset: Secret Window Tähän odotukset olivat jopa kohtalaiset mutta olihan tämä huono. Trailerin muistaakseni joskus leffassa näin ja nyt takakannen luin muistin virkistämiseksi, joka tiesi sitä, että juonen arvasin ennen kun leffaa laitoin edes pyörimään. Leffassa ei oikeen muuta mielenkiintoa ollut kun miten se loppuu. Juoni oli todellakin täysin peruskamaa ilman mitään yllättävää. ** Koko potti 2 Ihan kohtalaisen komedian jatko-osa, jossa ei ollut mitään hauskaa. Bruce Willis sai varmaan ison palkkin kun tämän meni tekemään. Kyllähän tämän nyt kuitenkin kerran katsoi. *
Itse katsoin tuon pätkän eilen ja itse ainakin tykkäsin siitä. Vaikka juoni (ja lopetuskin) oli tosiaan melko peruskamaa, näyttelijät osasivat hommansa hienosti. Depp hoiti hommansa esimerkillisesti (tuli hieman Ninth Gate mieleen). Lisäksi mökissä vallitseva tunnelma oli saatu hienosti vangittua. ***½ Lisäksi viimeisen viikon aikana on tullut katsottua seuraavat: Leap of Faith Varsinainen feelgood -leffa. Muut näyttelijät jäävät melkoiseen pimentoon Steve Martinin varastaessa shown ilmiömäisenä Duracell-pastorina, joka käyttää lähes kaikkia keinoja saadakseen kirkonkävijöiltä viimeisetkin rahat taskuista. Juoni itsessään ei ole mitenkään erikoinen, perus komediajuoni, jossa pahatkin ihmiset muuttuvat hyviksi loppua kohden mentäessä. Leffan soundtrack sai myös hymyn huulille (ja naapurit ihmettelemään, ollaanko me muututtu hihhuleiksi). **** I'm Not Scared (Io non ho paura) Italialainen draama/jännitysleffa pojasta, joka löytää peltojen keskellä olevasta kuopasta kahlehditun pojan. Viedessään ruokaa ja vettä kuopalle, hänelle pikkuhiljaa valkenee, kuka pojan on kuoppaan laittanut ja miksi. Tämä leffa yllätti minut erittäin positiivisesti. Näyttelijäsuoritukset ovat kautta linjan loistavia, etenkin lapsinäyttelijöiden suoriutumista vaativista rooleista on pakko ihailla. Italo Petriccione kuvaa Italian maaseudun maisemia likipitäen täydellisesti. Onneksi DVD:lle siirtoon on nähty vaivaa, sillä kuva on todella luonnollinen ja värikylläinen. Tämä leffa pitäisi ehdottomasti katsoa tykillä. Äänipuolelta tulee hieman sanomista. Surround toimii hyvin ja tuulenpuskissa kahisevat pellot luovat mahtavasti tunnelmaa. Valitettavasti dialogi ei ollut kuitenkaan huulisynkassa omalla laitteistollani. Tiedä sitten, onko HTPC:n dekoodereissa vikaa (asensin uudet versiot ennen leffan katsomista). Loppujen lopuksi, erinomainen leffa erinomaisella kuvalla (ja varauksin äänellä). ****½
Mutta olipahan ihan helvetin tyylikkäät puitteet ja nättiä kuvausta muutenkin . Ah, sitä seiskytlukua.
Niin, meikäläinenkin katsoi donnie darkon mutta voi voi kun oli pettymys.. juuri mitään en leffasta etukäteen tiennyt, muuta kuin että yks jos toinenkin sitä hehkuttaa aina kun kerkeää. Tuntuu että nyt yritettiin vähän liikaa. Tähän oli selkeästi haettu suurta outouden tunnetta ja hienoa mystiikkaa, mutta lopputulos oli melko korni tekele jonka naiiviudesta ei voi tietää onko se tahatonta vai itseironista. Leffa kyllä nauratti - huonossa mielessä. Gyllenhaal nyt hoiti hommansa mallikkaasti, mutta muut suoritukset eivät niinkään uponneet. Efektit ym. tehokeinot olivat varsin vähäpätöisiä, ja uskoisin että samalla budjetilla olisi saanut edes sellaista jälkeä aikaan että leffan fiilis ei näistä jutuista kärsisi. Lyhyesti sanottuna, ihan kiva idea mutta melko huono toteutus. **/*****
Torstai-iltana katsoimme vihdoinkin Quentin Tarantinon Kill Billit. Ensimmäinen osa oli mielenkiintoinen, kaunis ja monenlaisia jännitteitä sisältävä. Loppuratkaisu jätti mukavan fiiliksen ja kovat odotukset toiselle osalle. Toinen osa ei sitten lunastanutkaan ensimmäisen osan lataamia lupauksia vaan osoittautui jopa vängällä pitkitetyksi varsin tylsäksi tapaukseksi. Näistä olisi saanut yhdistamällä ja typistämällä yhden melkoisen hyvän leffan, jonka voisi katsoa toistamiseenkin. Tätä kaksioisaista en katso uudelleen vapaaehtoisesti. Kill Bill 3.5/5, Kill Bill Vol.2 2.5/5 Matti
Täytyy vähän avautua näistä tähdistä, joita kaikki täällä tuntuu jakelevan (minä myös). Mielestäni yksi tähti ei tarkoita "kyllä tämän kuitenkin kerran katsoi", vaan pikemminkin "kylläpä oli totaalisen joutavaa roskaa, sinne meni pari tuntia elämästäni joita en ikinä saa takasin" Tuohon "kyllähän tämän nyt kuitenkin kerran katsoi"-fiilikseen vaaditaan mielestäni jo 2-3 tähteä. Mitä mieltä muut ovat? (kyselen tätä että saataisiin nämä tähdet vähän "kalibroitua")
Kotimaista elokuvaa oli vuorossa. Eila oli oikein mukava 90 minuuttinen, joka vältti voittopuolisesti normaalit kotimaisen elokuvan viat. Vähän uudempia kasvoja rooleissa (pois lukien Koivula, Hietalahti ja se yksi nainen) ja etenkin Eilan pojan näyttelijä oli todella virtuoosi kriminaali roolissaan. Jossakin määrin kliseinen tarina (vaikka olikin tositapahtumiin perustuva) ei haitannut vaan helposti viihtyi tämän seurassa.
Itse lähden aina kahdesta tähdestä liikkeelle joita sitten lisään tai vähennän sen mukaan minkälaisesta leffakokemuksesta oli kyse. Eli itselläni tähdet menevät suunnilleen näin: ***** - Loistava elokuva jota katsoessa oli ratketa liitoksistaan pelkästä myötäelämisen riemusta. **** - Hyvä elokuva jonka katsoo mielellään uudestaan monta kertaa. *** - Perushyvä leffa, jonka hyvät puolet voittavat sen huonot puolet. ** - Perus Hollywood-huttua. Mitäänsanomaton, mutta kestää kyllä yhden katsomiskerran. * - Surkea elokuva jota ei koskaan tule toista kertaa katsottua jos sen vain mitenkään pystyy välttämään.
Jokunen viimeisen vuorokauden sisällä katsottu: Anchorman: The Legend of Ron Burgundy Taas tätä "Frat Pack"-tuotantoa. Harmillisesti melko vaatimattomaksi jäi tämä pitkälti improvisaation varaan rakennettu elokuva. Jokuset hyvät naurut kuitenkin tarjosi, mutta kaikenkaikkiaan pettymys (jokusen kehun oli kuitenkin kerännyt). - The Flight of the Phoenix (1965) Tästähän juuri tuli uudelleenfilmatisointikin, mutta tämä alkuperäinen kiinnosti enemmän. Hyvä tunnelma ja jokunen mainio roolisuoritus, vähän vahvemmin olisi saanut tuoda esille porukan erilaisia persoonallisuuksia. Richard Attenborough ja Hardy Krüger jäivät päälimmäisiksi mieleen. ½ Pieces of April (Aprilin juhlat) Tästä oikein huokui jenkki-indie tyypillisimmillään, mutta mikäs siinä, paljon hyvää on lajityyppi tarjonnut. Mainio pienimuotoinen elokuva, parani edetessään. ½
Kung Fu Hustle *** Ihan hauska kungfu viritelmä, odotin kyllä hieman enemmän White Noise ***1/2 Michael "Batman" Keatonin tähdittämä kohtalaisen onnistunut yliluonnollinen jännäri. Shaun Of The Dead **** Pitkästä aikaa uudelleen katsoin tämä kulttileffan. Loistava leffa Spaced sarjan hengessä.
Tuli katsottua pitkästä aikaa klassinen mykkäelokuva. Harold Lloydin Freshman (1925) ½ Erittäin hauska elokuva. Lloydin kohellukset muistuttavat mielestäni hyvin paljon Chaplinin liikkeitä. Amerikkalaisen peluu kohtaus oli ehkä hieman pitkäksi tehty ja varsinkin kun ko. peli ei ole kovinkaan lähellä sydäntä, siitä puolikas pois.