Reps. Sehän tässä huvittavaa onkin, että Ruotsi on niin paljon Suomea edellä näissä asioissa. Oli jo joskus Ingmar Bergmanin Seitsemännen sinetin aikaan, ei Suomessa ole tuollaista klassikkoa ikinä tehty. Risto Jarvan Jäniksen vuosi on paras kotimainen elokuva ikinä. Mutta muuten... Oikein hävettää, kun suomalaiset yrittävät hampaat irvessä vääntää näitä selin/mäkelä/jasperpääkkös-sponsoripaskoja, lopputulos on tämä Paha maa, jossa pannaan, ryypätään, tapellaan, samat naamat vetää samoja rooleja kuin kaikissa muissakin kotimaisissa, esim. Mikko Kouki... Voi huoh. Saunassa oli tosiaan oikea suunta, mutta eihän se tarinaltaan kuitenkaan lunastanut kaikkia odotuksia. Visuaalisesti kuitenkin häikäisevän hieno ja tässä mielessä edistyksellinen. Suomen kulttuuri, perintö, tarut ja metsät antaisivat mahdollisuudet vaikka mihin, mutta ilmeisesti tarpeeksi rohkeita ja näkemyksellisiä tekijöitä tässä maassa ei ole. Asiaan: nyt vasta sain katsottua tämän Ystävät hämärän jälkeen, kaikkien kehujen jälkeen odotin paljon ja oikeastaan elokuva kosketti syvemmältä kuin aavistinkaan. Melkein uskaltaisin antaa jopa 5/5. Skandinaavinen tummuus, lumisade ja yleinen surumielinen ja rauhallinen tunnelma olivat mieleen ja kerrankin vampyyrimyyttiä käsitellään uskottavasti, melkeinpä niin uskottavasti kuin se on ylipäänsä mahdollista. Lisäksi kaikki kerrottiin tiiviisti ja jännittävän mukaansatempaavasti selvässä ja samaistuttavassa viitekehyksessä (lapsuus, koulukiusaus jne.). Tosiaan enemmänkin voisi olla elokuvia, jossa arki ja fantasia yhdistyvät yhtä herkällä ja kauniilla tavalla. Lapsinäyttelijät tekevät erinomaista työtä Oskarina ja Elinä, mutta Håkan tosiaan jäi vähän turhan pinnalliseksi hahmoksi, olisin kaivannut enemmän selvitystä hänen taustaansa (kirjaa en ole lukenut, mitä nyt tätä ketjua selatessa tuli ilmi muutama seikka). Oikeastaan harmitti todella paljon, kun elokuva loppui, ja näin ei käy usein. Olisin tahtonut tietää paljon enemmän hahmoista, heidän menneisyyksistään, yleensäkin tuosta maailmasta ja myötäelää vielä vaikka edes hetken verran heidän kanssaan. Aivan loistavaa kamaa. Kauhuelementeistä huolimatta tämä on draama sekä eräänlainen rakkaus/ystävyystarina ja tällaisena elokuva tulisi katsoakin. Esim. SmackTheJackin arvostelija tuntuu olevan jossain määrin pihalla: http://smackthejack.net/elokuva.phtml?id=474 Mainiosti oli mielestäni käsitelty myös se yksityiskohta, mitä tapahtuu kun Spoiler vampyyri tulee sisään kutsumatta. Ei tule ainakaan heti mieleen toista vampyyriaiheista elokuvaa, jossa olisin saanut jonkinlaisen vastauksen tähän kysymykseen. Esim. Buffyssa ja Angelissa oven edessä on vain jokin "näkymätön seinä", joka estää vampyyrin. Jos joku muistaa jonkun toisen tapauksen jossa olisi tätä vampyyrimyytin osa-aluetta käsitelty ja havainnollistettu yksityiskohtaisemmin, niin kertokaa toki. Anyway. Kuvallisesti, kerronnaltaan sekä tunnelataukseltaan aika ylivertainen helmi. Suomi häviää melkein aina Ruotsille jääkiekossa sekä elokuvataiteessa
Ei helvetti, paljon kertoo kyseisestä arvostelijasta että muunmuassa The Knowing on arvostettu tätä paremmaksi Huvittaa melkein aina lukea näiden ylistystä (kriitikoiden ja fanien keskuudessa) saaneiden elokuvien soolokriitikoita jotka koittavat täysin tyrmätä elokuvan ja koittavat selittää ikäänkuin elokuvassa olisi joitain kiistattomia virheitä ja koittavat selittää jotain toimimattomuutta ikäänkuin se olisi joku yleisessä tiedossa oleva fakta. Vähän sama kun katselee vaikka vuoden 97 parhaan elokuvan L.A. Confidentialin yksinäistä kriitikkoa RT:ssä, haukkuu muunmuassa näyttelijätyön
Oli kyllä hieno leffa. Tunnelma oli katossa ja lapsinäyttelijät tekivät hienoa työtä. Ilman sitä yhtä turhaa vihjaisua lukuunottamatta melkeinpä täydellinen pätkä. Kyllä ruattalaiset osaa! ****½ Remake pistetty tilaukseen.
Nyt vasta katsoin ja oli kyllä hieno kokemus. Onko kukaan nähnyt tuota amerikkalaista versiota tästä?
Jep. Yllättävän hyvä, tosin vähemmän yllättävästi ei kuitenkaan alkuperäisen veroinen. Varsinkin Moretz tekee kyllä mielestäni varsin hyvä suorituksen jenkkiversiossa. Kaikenkaikkiaan muutamia yksityiskohtia lukuunottamatta suht uskollinen ja hyvällä maulla tehty käännös.
Olipas säväyttävän upea elokuva. 80-luvun alun ruotsalainen kerrostalolähiö ei kuullosta kovin vetävältä miljööltä vampyyritarinalle, eikä liioin 12-vuotiaat lapset tarinan pääosissa. Näistä epätodennäköisistä lähtökohdista syntyy kuitenkin mahtavan omaperäinen elokuva, jossa lähes kubrickmaiset kauhukuvat muuttuvat kauniiksi lasten viattomissa aikuisuuden leikeissä. Äänimaailma vaimeine murahduksineen ja kurnutuksineen oli hienosti rakennettu. Harvoin osaan tähdillä leffoja rankata, mutta 5/5 tälle!
Oli kyllä hyvä toi USA-versiokin. Hieman erillainen lähestymistapa oli otettu, mutta muuten aikalailla samaa tasoa. Alkuperäisen lapsinäyttelijät vetivät ehkä hitusen paremmin. Alkuperäisen hienoin kohtaus oli se, kun tyttö näytti miten käy kun häntä ei kutsuta sisään. Sama kohtaus oli myös tässä uudessa, mutta ihan samalla tavalla se ei säväyttänyt. Tässä uudessa paremmin oli hoidettu se lopun teurastus. Alkuperäisen turhat vihjailut oli onneksi myös jätetty pois. Låt den rätte komma in ****½ Let Me In ****
Spoiler Alkuperäisessä on kohtaus missä likka menee huoneeseen vaihtamaan vaatteita. Poika katsoo ovensuusta huoneeseen ja samalla näytetään ½ sekunnin ajan tytön yhteeparsittua alapäätä, millä ilmeisesti yritettiin vihjailla, että tyttö olikin ollu poika tai jotain muuta vastaavaa. Mielestäni elokuvan kannalta täysin turha välähdys. Uudessa versiossa on sama kohtaus. Siinäkin poika vilkaisee huoneeseen kun tyttö vaihtaa vaatteita. Tässä näytetään vaan pojan reaktio näkemäänsä. Ei mitään muuta. Toimii mielestäni paljon paremmin näin tehtynä.
Jeps, kiitos selvityksestä. Ei se miusta turha "vihjailu" ollut, läpi leffan kun oli annettu monitulkintaista tietoa Elin todellisesta olemuksesta. Pistit spoileritägin sisään paljastuksia jenkkiversiostaki, mut onneks eri kappaleeseen, ni en ehtiny lukea. Näkemättä se vielä on. Leffa.
Alelaarista lähti jenkkiversio halvalla, joten piti uudelleenkatsastaa ensin svedu ja sitten perään jenkki. Koska tuo olisi ollut kuitenkin liian paha alkuasetelma, katsoinkin ensin jenkki-remaken ja vasta sitten orginaalin! Ja koska olen kultturelli, olen toki lukenut myös kirjan ja sen monitahoisuudesta saanut kiksejä. Pakkko tunnustaa etten lukenut alkuperäiskilellä, sen verran minusta löytyy persua. Niin tai näin, alkuperäinen leffa Låt den rätte komma in on erittäin hyvä elokuva, voisin jopa väittää että ansaitsee arvosanan 4½/5. Remake on tarkoitettu tyhmille jenkeille, joten siinä on vähän oittu ja suoraviivaistettu asioita. Mutta tunnelma pysyy yhtä hyvin kasassa kuin ruotsalaisessa tulkinnassa. Kaiken kaikkiaan Let Me In toimii erinomaisesti, ja harmi että alkuperäisen oli nähnyt. Kannattaa tsekata kumpi vaan tai kummatkin.