Paras vahvistin DIY subille?

Ainakaan E800:sta ei kannata sillata 4 ohmiin. Päätetrankut saattavat tykätä ylikuormituksen seurauksena poistua savun saattelemana. Muutenkin siinä moskassa pieniä suunnitteluvirheitä, jotka voi rajoittaa tehon matala-impedanssisessa käytössä neljäsosaan...

Suosittelen kyllä katsomaan vahvistimen, joka on ihan oikeasti speksattu toimimaan 4 ohmin monokuormalla, koska harvassa päätevahvistimessa on ylimitoitusta niinpaljoa, ettei pääteasteen trankkujen sähköistä sietoa ylitetä ajettaessa puolet pienempi impedanssista kuormaa, mille vehje on speksattu.

 

Kuinkas helppoa tuo on mitata vahvistimen taajuusvaste kaiutinlähdöistä?

 

Olikos jollakulla vahvaa kokemusta sulakkeiden kestosta tamppien kanssa. Itseäni hieman kiinnostaisi joko 1050 tai 1400 MK-X mallit. Mutta seinässä kököttää vain 10A vanhanaikaiset nappisulakkeet.

Jospa ei kestä...Mitä sitten vaihtoehdoksi. Onko noissa muissa halvahkoissa vaffimerkeissä näitä sulakeongelmia?

Paria peerlessin 12" ajattelin tuolla kiusata.

 

10A posliini kestää helposti vaikka TA2400-mallin, ellei perässä nyt ole jo valmiiksi kilowatti-luokassa jatkuvaa.

 

Ahaa nuo modernit johdonsuojakatkaisijat siis ovat nopeatoimisempia. No ompas joskus jotain hyötyä olla hieman vanhanaikainen. :thumbsup:

 

Tässä muutama kuva t.amp proline 2700sta.

Oli tarkoitus modata noi tuulettimet jotka puhisee melkoisesti, noilla termostaateilla mutta järkevää asennuspaikkaa ei taida olla? Eikös ne pitäisi saada tuohon jäähdytys siiliin kiinni? Se kun on melko täynnä.

 

Voin heittää kommentit kunhan vain saan uudet hiljaiset tuulettimet (Papst 8414 NGL). Helvetin kalliit tuulettimet, mutta ovat sieltä hiljaisimmasta päästä. Vähän joutuu ilmamäärästä tinkimään, mutta siitä tuskin tulee kotikäytössä mitään ongelmaa. Pienikin hönkäys riittää pitämään vahvistimen viileänä.

 

Kokemuksia tästä?:
http://www.audiophonics.fr/dayton-audio-sa1000-amplificateur-pour-subwoofer-1x950w-4ohm-p-5018.html

 

Ei ole kokemuksia, mutta tässä on oikein mielenkiintoinen löytö. Vahvistimessa on RCA-liittimet ja jäähdytys on ilman tuulettimia, joten kyseessä on kotikäyttöön tarkoitettu laite. Ei siis sovi raskaaseen kuormitukseen, jossa ylikuumenemisen vaara. Mukavasti säätöominaisuuksia sisältävä laite on melko asiallisesti speksattu, paitsi hyötysuhde arvioitu yläkanttiin (86%). Itse kaipaisin balansoituja tuloliittimiä.

 

Ei tuo hyötysuhdeilmoitus välttämättä kauheasti pielessä ole. Vahvistimessa tehdään hakkureilla käyttöjännitteen pudotus lineaariselle pääteasteelle, joten hyötysuhde on parempi kuin perinteisessä AB-luokan vehkeessä. Eli lineaarinen pääteaste pudottaa (=lämmittää) vain muutamia voltteja.

 

Pelkästään AB-luokan pääteasteen suurin teoreettinen hyötysuhde on 78.5%. Tähän kun lisätään pääteasteen käytännön häviöt ja virtalähteen häviöt, niin 86%:iin on tällä kokonaisuudella vaikea päästä. Edes Lab.Gruppenin "edistyksellisellä" TD-luokan vahvistimella ei päästä kuin 70% kokonaishyötysuhteeseen. Pysyn siis kannassani kunnes joku mittauksilla muuta osoittaa.

 

Jepjep, mutta kun ei olekaan perinteinen AB-luokan pääteaste Eli ei kannata tuijottaa niitä perinteisesti toteutetun AB-päätteen hyötysuhdelukemia. Tuossa kun hakkurilla (hyvällä hyötysuhteella) pudotetaan käyttöjännite lähelle lähtöjännitettä, päätekivien tehohäviöt jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin normaalissa AB-luokan päätteessä.

Laskentaa:
1000 wattia 4 ohmiin, RMS-virtana 15.8A, jos pääteastetta ruokkiva hakkuri pitää käyttiksen 4 volttia korkeampana kuin lähtöjännite, tulee pääteasteen häviöiksi 64W, lisäksi vahvarin muu kulutus, 50mA arviolta, tekee 12W (2x120Vx0.05), eli yhteensä 1076 wattia. Jännitteiden pudotuksen hoitaan hyvähyötysuhteinen step-down 94%, päädytään vahvistimen ottotehoon 1145 wattia.

Eli sellaiset 87% noilla arvioilla hyötysuhde vahvistimen osalle, siihen perinteisen poweroinnin häviöt vielä pudottamaan hyötysuhdetta. Todellisuudessa siellä 80% tietymillä voisi hyvinkin kokonaishyötysuhde olla.

 

Esimerkkinä AP:lla mitattuja huippulaatuisten päätevahvistimien hyötysuhteita täydellä teholla:
- Lab.Gruppenin fP6400 72%
- Crown Itech IT8000 71%
- Powersoft K10 85%
Vajaalla teholla eli siis normaalissa käyttötilanteessa hyötysuhteet ovat selvästi heikompia. Kuvausten perusteella Dayton Audion vahvistinratkaisu muistuttaa hyvin paljon Lab.Gruppenin TD-luokkaa. On aikamoinen väite DA:lta päästä noin paljon LG:tä parempaan hyötysuhteeseen. Onnittelut, jos ovat oikeasti onnistuneet.

 

Periaatteessa tuossa DA:n vehkeessä se perinteinen muuntaja voi hieman parantaa hyötysuhteen osalta tilannetta, mutta taatusti ei siihen 86% pääse millään, mutta parempaan kuin ihan perinteinen vahvistin, luokkaa 50%.

Tuolle LG:lle lupailevat päälle 200 watin tyhjäkäyntikulutuksen, melkoinen mielestäni. No, on huipputehokin melkoinen

 

Onko joku koittanut DIY subwooferia erilaisilla vahvistimilla (s.e. jakosuodin pysyy samana, ei plate amp siis)? Mietin, että ainakin kaiuttimilla soitettaessa mm. bassokontrolleissa on eroja vaikkei se selity teholla ainakaan.

 

Tokihan vahvistin vaikuttaa, paljonkin, jos sitä kysyt. Kun ostaa laadultaan riittävän PA-vahvistimen, niin sillä pääsee subimaailmassa jo hyvin hyvin pitkälle. Plate ampit ovat yleensä paljon pa-vahvareita jäljessä, sillä jälkimmäiset ovat tarkoitettu lähtökohtaisesti koko äänialueen vahvistamiseen ja siten ääni ei voi olla aivan täyttä kuraa jos vahvistimen oletetaan soveltuvan käyttötarkoitukseensa. Edit. ainakin nämä plazan testeissä leikkausalttiudellaan kunnostautuneet Hypexit kannattanee skipata.

Olen itse kokeillut ajella CAZ1400:lla myös edellisiä pääkaiuttimiani ja totesin ne yllätyksekseni vähintään mukiinmeneviksi äänenlaadultaan myös siinä hommassa.

 

Jaa, käytetäänköhän nyt ihan varmasti subbarimoduleissa vahvistimia, jotka kykenee vain 200 Hz:n asti täydellä teholla

Eiköhän se ole se suodin edellä, joka rajaa kaistan, ei vahvistinkytkentä. Kyllä kaikki näkemäni subbarimodulit ovat vahvistimen osalta koko kuulokaistalle kykeneviä, jopa hypexin D-luokkalaiset.

Mikäs tuo Hypexin leikkausalttius juttu on?

Entäs sitten PA-päätteiden kohdalla ongelmat, kun ihmiset sotkee balansoidulla liitynnällä olevaa suojamaadoitettua päätettä balansoimattomalla liitynnällä oleviin kotipoppehin. Kuinka usein silloin onkaan ongelmia ollut, pörinää, surinaa ja hurinaa??

 

Kyllä taas ennen hyväksi havaittua Hypexiä haukutaan vähän turhan rankasti. Tottahan se on, että watille tulee huomattavasti enemmän hintaa kuin noissa PA-päätteissä, mutta ei se PA-päätekään jokaiseen talouteen sovi. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Ei se Hypexi nyt yhtäkkiä muutaman subimittauksen perusteella ole muuttunut täysin käyttökelvottomaksi. Ilman mittauksissa ilmennyttä lievää säröä suuremmilla tehoilla, ei kukaan tuskin ole kuullut henkilökohtaisesti moitittavaa äänessä.

 

Yksi juttu mikä tuli mieleen on juuri tuo kaistanleveys. Suunnitellaan subfoofereita 16 Hz virityksellä kun useat vahvistimet on nimellisesti speksattu 20Hz - 20 kHz.

 

Nyt olisi tarkoitus ostaa uusi vahvistin(plate amp) subwooferille ja tarve olisi sellaiselle, jonka mitat olisivat 265-280mm haarukassa leveys ja pituusmitoiltaan.

Ainoa, jonka olen löytänyt on Hypex DS 4.0. BK:lta tai Oaudiolta ei ainakaan löydy tarvittavilla mitoilla.

Neuvoja/vinkkejä?