Manufacturer: Chorus/Suomen Hifitalo Model: Vertigo XLS Provided by: Glitter Manufacturer link: http://www.hifitalo.fi/ch_vertigo.htm Price: 569 EUR Manufacturer specs: Drive unit: Peerless XLS 10 Enclosure: TransFlex/Reflex Crossover: 25-100 Hz Amp Power: 130 W Phase: Variable 0-360 degrees Frequency response: 20 Hz (-3 dB) Magnetically shielded: If requested Dimensions mm: 390 x 400 x 460 Finishes: Black and Cherry veneer Configuration as tested: Phase: 0 degrees Orientation: Woofer facing the mic
The Chorus Vertigo is designed and manufactured by a Finnish Chorus/OR company. It houses a very well known Peerless XLS 10" woofer in a transflex enclosure. The frequency response is extremely flat with a pretty good 23 Hz extension. The crossover has a wide operating range and around 4th order slope. Output stays pretty linear up to 100 dB, though THD jumps up due to amp clipping. The port is only 3” and has no large flares, thus resulting in an audible port noise at higher levels. Group delay stays low down to 35 Hz, ending up just above the 1 cycle curve at lower frequencies. There’s around 130 ms of excessive ringing near the tuning frequency/high pass filter at 25 Hz. Spectral contamination tests shows low overall distortion at 90 dB level. It couldn’t handle this test at higher than 95 dB level, indicating that the Chorus Vertigo is most comfortable at low to medium listening levels. The overall build quality is good. + Pretty good extension and good shape of the frequency response + Low distortion up to medium output levels - Amplifier can clip really audibly - Port noise - High distortion at high output levels
Hienoa että jotkut kirjoittaa myös suomeksi. Voitaisiinko sopia että kirjoiteltaisiin suomeksi? Keneltä meistä se on pois jos kirjoitamme äidinkielellä?
Rohkenit sitten heittää ensimmäisenä suomea. Hintaansa nähden vaikuttaa kelpo peliltä, varsinkin kuin vertaa Genen pikkumalleihin.
Well, the Vertigo XLS is a fine piece of high fidelity and... Itse subwooferista, sen enempää osaamatta noihin mittaustuloksiin vastata, niin minusta se on kyllä hintalaatusuhteeltaan ihan kelpo peli. Toisaalta, parempia ja tyylikkäämpiä subbareita nykyään etenkin taitaa löytyä tosta alle 500 euron hintaluokasta. Ei kovin montaa välttämättä, mutta joitakin. Mielestäni sen äänentoisto ei ole kovin kiihoittava, mutta se hoitaa kyllä hommansa siinä tarkoituksessa mihin sen ostin: ensimmäiseksi olohuonekotiteatterin subbariksi. Säädöissä ja, kuten mainittua, äänentoistossa on selviä puutteita, mutta ei kai kukaan perussubbarilta muuta voi odottaakaan, ja noiden puutteiden kanssa voi elää kyllä.
Viitsisitkö DVB-G kirjoittaa tästä Vertigosta samanlaisen analyysin kuin teit neljästä subista HSU VTF-3 MK2 20 Hz -ketjussa? Taajuusvastetta ja maksimi äänenpainetta lukuunottamatta noi muut testitulokset ei oikein aukene... :hitme:
Juu, samalla joku viisas voisi kertoa, mitä kustakin kuvasta tulee katsoa. Ihan vaan omankin työtaakkansa vähentämiseksi (vähemmän kyselyjä) :thumbsup:
https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=50458 Oletko lukenut tuon ketjun? Siellä yritin kyllä kertoa melko tarkkaan mitä mitäkin graafi mittaa ja miltä kunkin ideaalitulos tulisi näyttää.
Jeps, hyvinhän noista saa selvää kun on selitykset kaikille graafeille. Kannattaa lukea selitykset ihan ajatuksen kanssa, jos ei vielä aukene.
Niinpäs onkin. Tietty esimerkkitapauksen läpi kahlaaminen meidän (onko muita?) noobien kanssa selventäisi vielä asiaa...
Tällainen voisi olla yksi selityskuva (luvatta otin käyttööni kuvakaappauksen ja piirtelin siihen omiani, nyt Lordi tulee ja puree polveen) Keltainen viiva kuvastaa teoreettista laatua, johon ei ylletä käytännön subbareilla. Ei ole ollenkaan häiriösignaaleja, pelkästään puhtaita testisignaaleja. Punainen viiva voisi olla jonkun oikean subbarin mittaus. Siinä näkyy, että puhtaan äänen ja häiriöäänimassan väliin jää noin 30 dB tasoero (valkoinen pystynuoli), joka on riittävän suuri turvaväli useimpien korville; häiriöt eivät kuulu. Sininen viiva voisi myöskin olla jonkun oikean subbarin mittaus. Siinä näkyy, että puhtaan äänen ja erään häiriön väliin jää noin 20 dB turvaväli. Minun kokemuksieni mukaan tämä subbari kuulostaisi huonommalta, se yksittäinen häiriötaajuus alkaisi hyvin äkkiä kyllästyttää, kun korva sen oppisi kuulemaan. Ja koska se on vain 20 dB päässä hyötysignaalista, se alkaa kuulua helpommin kuin punaisen käyrän esittämä 30 dB turvaetäisyys. Vaikka suurin häiriöäänimassa sinisessä käyrässä onkin kauempana kuin punaisen vastaava, se ei ole niin suuri etu, että sininen subbari voittaisi punaisen. Koska sinisessä on se "heikoin lenkki" eli 20 dB päässä majaileva häiriöpiikki. Sillä ei ole mitään väliä, kuinka paksu "ruohomatto" on, punaisessa ne tiheät piikit eli ruohon korret ovat korkeampia kuin sinisessä. Silmä toki pelästyy paksua mattoa, mutta korva ei aisti asioita samalla tavalla. Korva "näkee" ruohomaton kuin ylhäältä katsoen, vain ruohonkorsien kärjet erottuvat, maan multaa ja korsien juuria korva ei huomaa lainkaan. Tärkein huonon laadun paljastaja on, minun mielestäni, se, että mistä löytyy korkeimmalle yltävä ruohonkorsi. Kun yksikin ruohonkorsi ylettyy kutittelemaan kulkusia, silloin alkaa kutittaa, ja se sininen korsi on jo hälyttävän lähellä kriittisiä paikkoja. Joten, pitää oppia lukemaan käyriä sillä tavalla, miten oma korva asiaan suhtautuu (vasta kokemus opettaa). Ihmisten kuulokyky on erilainen ja ärtyvyys erilaisille häiriöille vaihtelee hemmosta toiseen. Joku häiriintyy helpommin siitä, että äänet ovat yleisesti ottaen likaisempia, eli ruohomatto sijaitsee ylempänä. Toinen taas ei huomaa ruohomaton korkeussijaintia ollenkaan, vaan reagoi yksittäisen korkeimman korren häirintään voimakkaasti, yhden nuotin virheellisen puhtauteen. _________________________________ Tämäkään mittaus ei vielä paljasta häiriöäänen luonnetta, että onko se tasaista voimakkuudeltaan, vai pumppaako se syklisesti kuin diskojytke tai kellon tikitys. Ja että esiintyykö häiriö ilman hyötysignaaliakin, vai vaatiiko se syntyäkseen lähitaajuisen hyötysignaalin. Joka tapauksessa, puutteineen päivineen, tämä mittaustapa on erinomainen konsti saada uudenlaisia eroja subbareiden välille. Vaikka käyristä ei voi tarkasti päätellä, että miltä se särö kuulostaa, niin huomattavan avun tästä mittaustyypistä silti saa. Jahka kuuntelukokemukset ja käppyrä opitaan tulevaisuudessa suhteuttamaan toisiinsa, mittauksen arvo vielä lisääntyy.
Tuli hommattua tällainen käytettynä. Olisi mukava katsella jälkiviisaasasti käppyröitä siitä, mutta kuvat alkuperäisistä linkityksistä näyttävät siirtyneet bittien taivaisiin. Voisikohan niistä saada uudelleen lähetyksiä?