Forssan Bio-kaari on tällä hetkellä 36:des sali, joka pystyy näyttämään digitaalisia leffoja 2K muodossa ja 31:nen sali, jossa on 3D-digileffoihin mahdollisuus. Vuoden 2009 lopussa Suomessa pitäisi olla 50 digisoitua leffateatteria. No niin, kävin katsomassa digimuodossa olevan Pihalla-leffan. Leffan itse sisältöön sen enempää menemättä, niin kuvahan oli yllättävän kirkas ja muutamassa kohdassa leffaa näkyi selvästi optiikan CA-ongelma. Vaikka leffa pyöri 24fps/s, niin ainoastaan 2-3kohdassa sellaista nykimisen oloista ongelmaa. Filmi-ongelmaako? Vaikka leffa olikin 2k muodossa, niin kuva oli todella terävä verrattuna yleensä filmikeloihin. Ajatella, mitä jos leffateatteri käyttäisi 4K-tarkkuutta, niin leffa voisi olla yliterävä. Yleensä paras filmikelojen saavutetaan filmikameroista lähtevä negatiivit. Pahimmassa tapauksessa USA:sta tuleva kopio saattaa olla täällä sadas/tuhannes kopio, josta vielä tehdään ties kuinka monta kopiota. Ei varmastikkaan vastaa alkuperäistä negatiiviä ja vielä niitä keloja saatetaan pyörittää kymmeniä kertoja, jolloin lika ja pöly varmasti tarttuvat. Pikselit eivät pahemmin näkyneet kuvassa, kuin teksityksessä. Tuli istutta ihan eturivissä. Ilmeisesti takarivissä ei näy niin pahasti. Jos leffa käytti JPEG2000 pakkausta, niin missään kohdassa ei näkynyt pakkauksesta johtuvia pikselöintejä. Noihin digiprojuihin voidaan mitä ilmeisemmin myös syöttää MPEG2 pakkauksella olevaa leffaa. JPEG2000 on nimenomaan suuniteltu elokuvia varten ja JPEG on taas valokuville. Näitähän 3D-digiprojektoreitahan on tehty 3 erilaista tekniikkaa, niin täytyykö 3D-leffasta tehdä kolme erilaista tekniikkaa vai toimiiko tuo yksi 3D-versio kaikissa kolmessa järjestelmässä oikein? Eikös 4K tarkkuudessa olevat digileffat toimi suoraan 2K digiprojektorissa vai joudutaanko tekemään kaksi versiota erikseen eli 4K ja 2K?
Muutaman digi-elokuvan katsoneena, voin sanoa ettei ole paljoa moittimisen sanaa verrattuna filmikuvaan, varsinkin nykyhinnoilla. Vanhemmalla tekniikalla vähintään kolmannes hinnasta pois niin kyllä niitäkin tulisi luultavasti enemmän katsottua.
Jotkut sanovat, että ihmisen silmän tarkkuus olisi vain 2K tarkkuuden nähden ja tässä tapauksessa 4K olisi ylitarkkuus. Tiedä häntä.
Eiköhän taas se katseluetäisyys ole ratkaiseva. Ei ole mitään järkeä sanoa, että silmän tarkkuus on 2K, jos ei samalla sanota mikä on etäisyys josta katsotaan. (ja mikä on kuvakoko).
"Yliterävyys" tai "ylitarkkuus" on nyt vähän kyseenalainen termi: sillä kuvataan yleensä keinotekoisen terävöityksen aiheuttamaa yliterävyyttä. Usein tämä näkyy siinä, että kuvassa hahmon ja hänen taustan rajalla näkyy vaalea hahlo. Tarkoituksena on huijata silmää luulemaan kuvaa terävämmäksi kuin resoluutio oikeasti antaisi myöten. 4K ei missään tapauksessa näyttäisi yliterävältä siksi, että silmän tarkkuus olisi muka liian alhainen. Tällainen ajatusleikki tuli mieleen: katsot pihalle noin parin metrin etäisyydellä ikkunasta, sanotaanko vaikka sellaisesta 2,6 metriä x 1,5 metriä -kokoisesta. Luuletko, että nyt ikkunan takana olevat yksityiskohdat rajoittuvat vajaaseen 9 ja puoleen miljoonaan (4096x2304, 4K-resoluutio 16:9-suhteella)? Mietipä kuinka monta atomia mahtuu vaikkapa kämmenelle. Vaikka silmä ei hahmota kaikkia yksityiskohtia pihalla, ei aivoissa muodostuva kuva nyt kovin oudoltakaan - tahi "yliterävältä"- näytä?
Syksyllä kävin katsomassa Lappeenrannan Nuijamiehessä Public Enemiesin digitaalisena. En oikeen etukäteen osannut odottaa digikuvalta sen kummempia, mutta lopputulos oli :naminami: Kuvanlaatu oli uskomattoman hyvä, parasta mitä elokuvissa olen koskaan nähnyt. Viereisen Kinoaulan/Benjamin Buttonin kuvanlaadullisesta elämyksestä taas kokemus oli :sick: Näin siis meillä Lappeenrannassa. Nuijamiehessä tarjolla loistavaa digikuvaa ja Kinoaulassa kokemuksiini perustuen karmeaa filmisuttupiirtoa. (Johtuu varmaankin filmiprojektorin laadusta). Filmiltä on tullut toki nähtyä hyvääkin kuvanlaatua. Dikikuva ei myöskään välkkynyt. Kinoaulasta poistuttaessa silmät välkkyvät vielä nukkumaan mennessäkin. Jos joku Nuijamiehen henkilökunnasta sattuu tätä lukemaan niin ainakin tässä perheessä elokuvissa käynti on lisääntynyt huimasti. Ennen digitalisointia elokuvia katseli mielummin kotona. Eli ainakin täältä täytyy sanoa, että digikuva antaa todellakin lisäarvoa ja saa minut kantamaan euroja lippuluukulle. 3D on vielä kokematta, mutta kunhan Avatar tulee niin sekin tulee testattua. Vielä täytyy Lappeenrannan teattereista todeta, että toivottavasti upeat vanhat elokuvasalit säilytetään, eikä niitä missään vaiheessa pistetä maan tasalle. Täällähän on Valtakadun (siis katu, missä teatterit sijaitsevat) remontin yhteydessä ollut paljon puhetta jopa teatteriden purkamisesta.
Seinäjoella digitaalisoitumisen hyödyt ovat olleet mielestäni aika minimaaliset, ainakin jos paikallisen Bio Marilynin 1-salista puhutaan. Kuva on toki terävä ja vakaa, mutta siihen kehut loppuvatkin. Mustan taso on luokkaa kolmen vuoden takaiset lcd-tykit ja harmauden huomaa myös päiväkohtauksissa. Kävin pari päivää sitten katsomassa uuden Pretatorsin ja itseäni ainakin häiritsi suunnattomasti yöpainotteisen elokuvan saamarinmoinen harmaus. Yllättäen sama asia häiritsi myös kaveriani, joka ei yleensä näitä asioita huomaa. Pienemmässä kakkossalissa taasen kuva on yllättävän hyvä. Mustan taso on silmämääräisesti samaa luokkaa oman Sony HW-10:n kanssa. Täydellisyydestä jäädään siis tässäkin tapauksessa, muttei kuitenkaan häritsevässä määrin. Olen käynyt koekatsomassa Hämeenlinnan bio Rexin ja siellä kuva on todella hyvä. Sama juttu pätee Myös lappeenrannassa, jossa kuva on hienoa katsottavaa, joskin valitettavan pieni (Nuijamies).
Suomen Kuvalehden blogissa on kiinnostava artikkeli Finnkinon ajamasta virtual print feestä. Lyhyesti kerrottuna Finnkino on myymässä digiprojektoreitaan amerikkalaiselle integraattorifirmalle, jolloin levittäjät joutuisivat maksamaan tälle taholle elokuvien esittämisestä. Tällöin suuret Hollywood-tuotannot saisivat entistä suuremman etulyöntiaseman (halvemilla esitysmaksuilla!) ja pienempien elokuvien levityksestä tulisi entistä kannattamattomampaa. Eikös tässä digitalisoinnissa pitänyt käydä juuri päinvastoin.... Suomen Kuvalehti
Niinhän sitä silloin lupailtiin, että digitalisoitumisen myötä saataisiin näitä "pienempiäkin" elokuvia enemmän ohjelmistoon ja levitykseen, vaan ovat tainneet tietää tämän homman jo alusta asti kun ovat alkaneet hanketta puuhailemaan. Tämä ei ole kyllä millään tasolla hyvä juttu...
Lähes yhtä järkevää kuin se että yle aikoinaan myi rahapulassa oman lähetysverkkonsa digitalle ja valtio sähköverkkonsa. Nyt ministeri "Tupee" Pekkarinen on ostamassa sähköverkkoa takaisin isolla rahalla. En tiedä rahoittaako Pekkarinen kaupan myymällä suomalaisten hengityshapen amerikkalaisille eläkesäätiöille. Elokuvakulttuurin kannalta tuo on surkea juttu.
Joitain täsmennyksiä: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/ku...nnkinon-tasmennyksia-virtual-print-fee-asiaan Monopoli on hyvä asia monopolille.
DCI Specification, Version 1.2. March 07 2008 Sieltä löytyy materiaali, minkä mukaan kaikki on määrätty. Vaikka elokuvan voisi saada koneelle, et tekisi kopiolla mitään. Eli käytännössä elokuva on suojattu kiintolevylle, eikä sitä saa auki kuin teatterissa. Ja teatteri saa avaimet, mitkä kertovat katselumäärät ja sen sellaiset. Serverin ja projektorin väli on suojattu. Eikä siltä näytöltä voi katsoa sitä leffaa. Mikrobitissä on parissa lehdessä ollu juttua juuri digiteatterista.
Kinnunen jatkaa blogissaan virtual print feestä, nyt EU-komission tutkimusten pohjalta. Suomen Kuvalehti
Tuoreempia kirjoituksia Kinnuselta Virtual Print Feestä. Finnkino digitalisoi elokuvasalit - Köyhtyykö ohjelmisto? Virtual print fee -maksu lähestyy: Finnkino antaa amerikkalaisjäteille etulyöntiaseman
Vähän outoa itkua minusta. Amerikkalaisille viihdejäteille on ollut taloudellinen etulyöntiasema elokuvateatterilevityksessä ammoisista ajoista lähtien siitä yksinkertaisesta syystä että ne tekevät kaupallisesti menestyviä elokuvia. Nyt ikäänkuin vaaditaan että digitalisointi poistaisti tämän etulyöntiaseman ja kun näin ei tapahdukaan niin itketään tästä vpf-maksusta. Samaan aikaan unohdetaan iloita digitaalisen levityksen tuomista alemmista levityskuluista esityskopioiden suhteen. Kaikella epäkaupallisella taiteella on kova työ selvitä hengissä kaupallisen "viihteen" viidakossa ja elokuvataide ei ole tästä poikkeus.
Luitko tuota juttua? Sillä tuossa ei "itketty" sitä, että amerikkalaisilla elokuvilla olisi etulyöntiasema sen takia, että be ovat kaupallisesti menestyviä. Sen sijaan surtiin montaa muuta seikkaa - mm. sitä, että nuo mainitsemasi tahot ovat saamassa kilpailuhyötyä alemmilla levityshinnoilla, jotka on räätälöity sekä palvelemaan näitä toimijoita että megapläjäyksiä yleensäkin. Nyt on käymässä niin, että tuovat uuden kynnyksen, joka on vielä korkeampi pienemmille toimijoille. Ei Kalle ole ehdottanut "etulöyntiaseman poistamista" (mitä se sitten tarkoittaisikaan), vaan kaikille tasapuolisempaa levityskanavaa. Vaikea varmaan iloita, kun tuon jutun mukaan kulut (digikopio+vpf) tulevat olemaan "jonkin verran korkeammat" kuin ennen (filmikopio). Kyllä. Juuri sen takia tuo ylimääräisten esteiden kasaaminen tuntuukin erityisen väärältä. Jo ennen VPF:tä Finnkinon ohjelmisto on kyllä varsin aneeminen.
Tuo ilonaihe on paljon ennakoitua pienempi, kun tilalle tulee vpf-maksu. Artikkelista napatuilla summilla filmikopio kustansi 800, digikopio reilut 200. vpf-maksu on yli 600 ensimmäiseltä saliin otolta. Kun kopio vielä siirretään myöhemmin uuteen saliin, maksetaan (hieman pienempi) vpf uudelleen.