Siinähän oli tiukkaa kritiikkiä Kaikki sitä paitsi surullisen totta. Tosin tuskin hyviä leffoja olisikiaan,jos niitä ei hieman väriteltäisi?
"Verkossa" ja "pelikaanimuistio" mm. taisi muistaakseni rakentua aika pitkälle tälle idealle. Leffoissahan kukaan ei ikinä tee varmuuskopioita yhtään mistään...
Tuo elokuva on Clear and Present Danger. ID4:n alieneilla oli ehkä Windows mutta muistaakseni Jeff Goldblumilla oli kuitenkin Macintosh jolla se sen viruksen väsäsi? Vai muistankohan tuon väärin, pitäisi tarkistaa.
Ja aina "eläimellisenkin peuhaamisen jälkeen" kietoutuvat sängystä noussessaan häveliääsi peitteeseen tms. - useimmin (kait) satiinilakanaan.
Nyt täytyy vähän protestoida. Siis kaikki puhuvat englantia paitsi silloin jos tarina kertoo että he eivät puhu englantia? Mitenkäs sen sitten pitäisi olla?
Niinpäs olikin. Kiitos, ei vaivaa enää mieltä. Eiköhän viestin sanoma ollut että elokuvissa esimerkiksi venäläiset mafiosot (tai ketkä tahansa muut muuta kuin englantia äidinkielenään puhuvat) keskustelevat keskenäänkin englanniksi. Englanti ei suju vain silloin kun kielimuurilla on olennainen osa juonessa, kuten esim. Stargate-elokuvassa.
Kaunis mieli oli hyvä leffa (päättyi tuossa just). Jatketaas valitusta Niistä aseista ja tappeluista tuli mieleen muutama ärsyttävä juttu. Panokset eivät lopu ikinä eikä lippaita tarvitse koskaan täyttää. Kukaan ei koskaan kanniskele patruunakirstuja. Saving Private Ryanissa eräs sankari kanniskelee kavereilleen konekiväärinpanosvöitä joissa yhdessäkään panoksessa ei näytä olevan nallia. Ilmankos se Normandia oli niin helvetillinen paikka. Pahiksen ampuma ensimmäinen laukaus tai sarja menee aina ohi. Tyhjäksi ammuttu ase heitetään aina pois. Sankari löytää kumminkin heti uuden. Aseet eivät ole moksiskaan veden alla käymisestä, tulituksen voi alkaa heti pinnalle pulpahtamisen jälkeen. Kun sankaria ammutaan (muutama kymmenen kertaa) rintaan hän hetken kuluttua kampeaa itsensä pystyyn ja heittää pois takkinsa alla olleen luodit pysäyttäneen luotiliivin/teräslevyn/hopeatarjottimen. Eihän häntä voida ampua toista kertaa samalla tavalla samassa leffassa? Suojaliivejä käyttävää ammutaan aina rintaan, ei koskaan päähän tai raajoihin. Rintataskussa oleva savukekotelo, sytytin, mitalli, taskukello, raamattu tai heilan kuva pysäyttää luodin satavarmasti. Kun sankari törmää puolijoukkueeliseen hampaisiin asti aseistautuneita pahiksia, näiden yhteislaukaus menee näyttävästi ohi. Tämän jälkeen sankari vetää esiin taskupistoolin ja alkaa pudotella pahiksia otsaan osuvilla yksittäislaukauksilla. Kiikaritähtäimen ristikko pysyy horjumatta maalissa vaikka sekä maali että ampuja juoksisivat soramontun rinnettä alas. Tarkka-ampuja asettuu aina kellotorniin, näiden erikoismiesten opetushan lähtee siitä että haetaan ampumapaikka joka on kaikkein ilmeisin, suojattomin ja josta ei voi päästä ensimäisen laukauksen jälkeen elävänä karkuun. Tarkka-ampujaa ammutaan aina näyttävästi silmään kiikaritähtäimen putken läpi. Nykyleffojen kiikaritähtäimissä on aina joku käsittämättömän näköinen valoristikko/ympyrä tai usein niiden sekoitus joissa on usein myös jotain vilkkuvaloja ja juoksevia numeroita/tekstejä. Tarkka-ampuja tietää aina täsmälleen missä ja milloin vihollinen nostaa päätään. Kukaan ei käytä peiliä tai periskooppia vaan kaikki kuikuilevat poteron reunan yli tai nurkan takaa. Kiikareilla pystyy myös suurentamaan ihan minkä matkan päästä tahansa niin paljon, että pystyy kuvan tärisemättä tähtäämään pahiksen vasemman sieraimen kolmanteen nenäkarvaan. Joskus sankari on maailman paras tarkka-ampuja joka on pudottanut 2.5 mailista bad guyn ilman mitään ongelmia ja useasti mutta kuvailee elokuvassa kirkkaassa päivänvalossa, tyynellä ja ilman mitään esteitä 150-300m päästä rintaan ammuttavaa laukausta käsittämättömän vaikeaksi. Hän epäröi vaikeuden takia useasti ennen kuin onnistuu laukaisemaan. Poliisit ammutaan aina teflon-luodeilla. Sankari ei koskaan ammu .22:lla. Vaimentimella varustettu magnum-revolveri on käytännössä äänetön. Kaikista äänenvaimentimella varustetuista aseista kuuluva aivan samanlainen "tsiuh". En ole koskaan kuullut mistään vaimennetusta aseesta oikeassa elämässä sellaista ääntä. Mutta elokuvissa se ääni kuuluu siis tasan tarkkaan aina ja lienee sama ääniraita. Mistäköhän ne on sen äänittänyt? Näillä kliseillä on ikävä kyllä vaikutusta oikeaan elämäänkin, lainsäädännössämme on näkyvissä selkeästi näiden leffojen vaikutus. Onpa meillä julkisuudessa esiintynyt eräskin asiantuntia rikospoliisin komisaarion arvovallalla ihmettelemässä miksi aseiden äänenvaimentimien myyntiä ja hallussapitoa ei ole vielä kielletty koska niitä hankitaan vai rikollisissa tarkoituksissa. Pistoolilla ammutaan siten että ase on kyljellään. (Tästä jenkkipoliisit ovat todella kiitollisia) Kahdella pistoolilla yhtäaikaa ampuen voi helposti osua samanaikaisesti kahteen maaliin. (Samoin tästä. Kummallakaan tekniikalla kun ei osu yhtään mihinkään) Luodin osuma heittää uhrin monta metriä ylös- ja taaksepäin. Aseita ei koskaan varmisteta. Pumppuhaulikot, vipulukkoiset aseet ja yksitoimiset revolverit ladataan aina kohteen nenän edessä. Ei sekuntiakaan aikaisemmin.Aseella voi huoletta ampua kattoon. Ei sieltä mitään koskaan putoa. Singolla voi ampua ikkunasta ulos ilman että verhotkaan heilahtaa. Polttoainesäiliöön osuva laukaus räjäyttää minkä hyvänsä ajoneuvon tulipalloksi. Hyvis joka ampuu tynnyrillisen panoksia pahiksia kohti osumatta kertaakaan osuu pistoolinsa viimeisellä patruunallaan 150m:n päässä olevaan räjähdyspanokseen. Ruumiinavauksessa poistettavat luodit ovat muodoltaan virhettömiä. Joskus niissä on jopa hylsyt mukana. Autojen pellit ovat luodinkestäviä ja kun luoti osuu niin kipinät sinkoilevat. Poliisiautosta tehdään panssarivaunu peittämällä ikkunat luotiliiveillä. Mielestäni hienoin leffatehoste (erityisesti gansterikuvista tuttu) on se, kun kaveri ammutaan joko autoon tai ikkunan eteen ja kropan läpi tullut luoti roiskauttaa komeasti veret lasiin... Hmm... minneköhän se luoti aina katoaa siinä kropan läpäisyn ja lasin välissä? Onko kukaan nähnyt edellä mainitussa tilanteessa siihen lasiin tulevan edes säröä? Automaattiaseet vedetään aina näyttävästi vireeseen ennen toiminnan alkua. Pulttilukkoisella kiväärillä voi ampua rajattoman määrän laukauksia koskematta viritystappiin. Tuulilasin läpi ammutut luodit eivät koskaan kimpoa tai muuta suuntaansa vaan osuvat pahista keskelle otsaa. Hyvis väistää nämä hieman kumartamalla. Kulman takaa kurkatessa yksikään luoti ei vihellä ohi vaan ne osuvat seinään kurkkaajan pään viereen. Pakkasta vähintään 30 ja lumi pöllyää ja silti aina lampsitaan ilman hanskoja avopäin. Repusta tms kantolaitteesta tai ahkiosta ei tietoakaan. Vaan kun ilta tulee, niin näppärästi on teltta pystyssä, ruoat laitetaan keittimellä, lamppu palaa teltan katossa ja lopuksi hero ja herotar yhdistävät megamakuupussinsa yhdeksi leveälle ilmapatjalla alkaakseen hillittömän eroottisen menon arktisessa yössä....Että ilkiävätkin. Roudarit raahasivat kamppeet ja nyt nämä vielä kuvaajien nähden...HYI! Salamurhaajat ampuvat aina korkeasta rakennuksesta äärimmäisen monimutkaisella, peruskoululaisen penaaliin mahtuvalla osiin purkautuvalla aseella jonka he kokoavat aina ihan viime tinkaan. Ajoneuvojen takana voi sykyillä ihan rauhassa, kenenkään päähän ei ikinä juolahda ampua pyörien välistä. Kaikilla konetuliaseilla on aina sama tulinopeus ja ääni. Keskellä kiivainta tulitaistelua voi vaivatta keskustella ääntään korottamatta. Jos lähistöllä on vähänkään vettä, ainakin yksi luoti läsähtää näyttävästi siihen lätäkköön. Kokeneinkin ammattisotilas antautuu välittömästi kun häntä osoitetaan vajaan puolen metrin päästä massalukkoisella konepistoolilla jossa on lukko näkyvästi etuasennossa. Luodin osuminen mihin hyvänsä pintaan aiheuttaa pienen kipinöivän räjähdyksen. Pöydät, sohvat, sisäovet ja rakennusten väliseinät ovat kaikki luodinkestäviä. Laukeamatonta patruunaa ei voi poistaa normaalilla latausliikkeellä vaan se hitsaa aseen täydellisesti jumiin. Kaikilla miespuolisilla aikuisilla henkilöillä on tausta jossain sotilaallisessa erkoisjoukossa tai vähintään merijalkaväessä. Tykeissä ei ole rekyyliä eikä suupamaus liikauta lehteäkään. Ja niin kuin tuossa toisessa threadissa pariinkin kertaan todettiin, pommissa on aina suurikokoinen piipittävä LED-näytöllinen ajastin jonka johdot ovat aina värikoodattuja. Kello pysäytetään katkaisemalla oikean värinen johto sekuntti tai kaksi ennen räjähdystä. Miksei ne kerpele koskaan tee kiusaa ja tee kaikki piuhat samanvärisistä johdoista. Jossain komediassa kun oltiin purkamassa pommia; Katkaise punainen - EI, vihreä. - EI, aina sininen ensin. Siinä jahkailivat , pari johtoa katkaisivat. Kunnes taustalta tulee eräs sotilas puutarhasaksien kanssa, ja pistää koko nipun poikki. Mitään ei tapahdu ja samaan pötköön. "-Kuka lähtee kaljalle?" Miinaan astuminen aiheuttaa äänekkään räsähdyksen mutta ei räjähdystä. Miina puretaan aina siten että uhri pitää jalkaansa sen päällä. Kenellekään ei koskaan tule mieleen käyttää jalan tilalla jotain painavaa. Räjähdystä voi paeta juoksemalla. Sankari ei kanna kranuja vaan hän aina pyytää sen viereiseltä soltulta. Sokka vedetään irti hampailla. Ainostaan pahikset käyttävät miinoja tai ansoja. Sodissa käytetään ainoastaan erikoisjoukkoja. Sotilasajoneuvon avaimet löytyvät aina aurinkolipan takaa. (Oikeasti niissä ei ole edes virtalukkoa...)
Eipäs yleistetä tuolla tavalla, kyllä ne panokset joskus loppuvat ja eivät ne koneet aina räjähdä alastullessaan. Ja eräässä elokuvassa oli pommissa samanväriset johdot. jne Ja mitä tulee avaruudessa kuuluviin ääniin niin esim star wars olisi hyvin tylsää kuunneltavaa avaruustaisteluiden osalta.
Risteyksiin ajettaessa hyvis/pahis ajaa ruuhkan läpi, ja muiden autot liukuvat asvaltilla holtittomasti ja törmäilevät. Onko niissä jarrut epäbalanssissa vai vetävätkö he käppärikäännöksiä kuivalla asvaltilla kun ne AINA menevät poikittain.. Muutenkin taitaa kaikille palaa vihreät kun törmäilevät eri suunnista.
Niin ja se se hauskempi osapuoli autossa sitten huutaa suupyöreenä ja ajaja coolina vetää kello neljän ruuhkasta läpi
Toimintaelokuvien kliimaksi on ultramegakovataistelu hyvän ja pahan välillä. Alussa hyvä antaa pari iskua pahalle. Sitten paha hakkaa hyvää seuraavat 5min aivan paskaksi ja sitten viimeisellä hetkellä ennen kuolemaan hyvä nousee ja tappaa pahan. Blaah. Joka elokuvassa sama homma, Tietty toimintaleffat päättyvät vielä hyvän ja hänen naisensa suuteloihin tai johonkin muuhun romanttiseen -vaara ohi tilanteeseen.
Tosin Bondia ei voi nyt tähän vetää, koska se kuuluu Bond leffoihin. Jos joku leffa päättyisi siihen, että pahis kiskoo Bondia turpaan ja leffa loppuu siihen kun Bond keräilee itseään jossain vessassa seuraavana päivänä niin varmaan itkettäisiin kun on perinteitä rikottu.
Varmaan mainittu jo: Pommin purku tapahtuu aina katkomalla joko vihreä tai punainen johto. Ja aina se onnistuu juuri paria sekuntia ennen ajan loppumista. Enpä ole pommiekspertti, mutta luulisi homman olevan vaikeampaa kuin vain jomman kumman johdon katkaisu.
Kliseisin Bond klisé on se että se kissa jonka kanssa Mr Bond pääsee peuhaamaan lakanoiden väliin leffan alussa pääsee hengestään ennen leffan puoliväliä.
Niissä leffoissa ei sitten ole käytetty sitä standardimallin tarinarunkoa. Tuli tässä vaan mieleen että monikohan auto-onnettomuuden uhri on palanut hiljaa kituen autoonsa koska suuri yleisö tietää leffoista näkemänsä perusteella että palamaan syttynyt auto räjähtää? Joskus taisi olla jossain autolehdessä pakinakin siitä kun k.o. lehden toimittajakaksikko oli lounastamassa NY:ssa jossain katuravintolassa jonka kohdalle pysähtyi käryävä keltainen taksi. Kuljettaja jätti lotjansa siihen ja paineli puhelinkopille soittamaan apua. Ravintolassa tilanteen huomannut tarjoilija alkoi evakuoida paikkaa tyhjäksi. Suomalaiset jatkoivat lounastamistaan seuraten ikkunapöydästään autopalon etenemistä vaikka tarjoilija vaatikin heitä poistumaan koska its going to blow up! Jonkun ajan kuluttua palokunta saapui paikalle ja tuhautti jauhesammuttimella konepellin alle. Hinuri vei raadon pois. Koska dinneristä evakuoituneet asiakkaat olivat käytäneet tilaisuuden hyväkseen ja poistuneet paikalta vähin äänin maksamatta laskujaan tarjoilija sai potkut on the spot. Taisi olla joku Rescue 911 tyyppinen ohjelma jossa demonstroitiin oikeasti tapahtuneita onnettomuuksia ja niistä pelastumisia; Olipa larger-than-life kokoinen jenkkimamma joutunut satimeen kun joku oli pamauttanut hänen buickinsa perään niin että auto oli syttynyt palamaan. Sähkötsydeemit olivat saaneet kai siipeensä koska mamma ei saanut keskuslukituksen lukitsemia ovia auki (siellä keskellä preeriaa kannattaa pitää ovet ajon aikana lukittuna ettei musta mies vie mamman käsilaukkua lennosta) eivätkä sähkölasit toimineet. Tai sitten mamma vaan panikoi. Sattuipa paikalle pari uljasta sankaria jotka ryhtyivät sankarillisesti pelastamaan mammaa rikkomalla jostain ojan penkalta löytämällään parrulla auton TUULILASIN muurinmurtajatyyliin. (Tässä kohtaa repesin totaalisti) Lopulta sankarikaksikko kiskoi tädin ratin yli vapauteen. Jossain sadan metrin päässä yleisö huusi koko ajan jotain että tulkaa pois sieltä, se räjähtää any second! Pojat taisi saada jonkun urhoollisuusmedallin tästä poikkeuksellisen rohkeasta toiminnastaan. Only in America Yksissä VPK:n harjoituksissa olin katsomassa miten auto palaa. Tapahtuma on dramaattinen kuin maalin kuivumista katselisi.