Tuli thomanilta nuo L-malliset jalat 8020:aan. Näyttävät kyllä paljon paremmilta kuin kirjakasa. pisän kuvam huomenna.
Kestää aikaa ennen kuin silmä tottuu. Aikoinaan kun tuli 8000-sarjan pyöreämmät kaiuttimet, niitäkin oudoksuttiin ja moitittiin muotoilusta. Nyt tässä vaiheessa niihin on jo silmä ehtinyt tottumaan. Muutama vuosi ja tuon M-sarjan muotoja ei samalla tavalla moitita kuin nyt. Voihan sitä ajatella asian niinkin, että 8040:n suorituskyky monta satalappusta edullisimmen kun ostaakin M040:n. Onko ulkonäkö kaiuttimissa NIIN tärkeä, kun kaiuttimen toistama ääni on kuitenkin pääasiassa.
Tämäntyyppinen littana kompaktibasso pitkin seiniä tehtäviin moodinkurmootus -kustom-monisubbariasennuksiin puuttuu Genen valikoimasta. http://audiovideo.fi/testi/paradigm-millenia-aktiivisubwoofer-ja-pbk-huonekorjain-testissa Olisi muuten kustom-asennusmarkkinoilla varmaan kysyntää, jos hinnan saisi pysymään tolkun rajoissa. Minä ainakin kysyn neljää kappaletta jo ennakkoon. Mitä arvelee tästä Zipman, olisiko tämäntyyppiselle bassokaiuttimelle saumaa joskus tulevaisuudessa?
Miksei se nykyinen asennus-subbari kelpaa? Kätevämpihän tuo on, kuin erillinen lootikko pitkin lattioita vastuksena pyörimässä.
5041A on seinän sisään upotettava asennuskaiutin. Hankala asentaa, sitä varten on oltava huone joka on täysin remontoitavissa audiokäyttöön. Asennus ei onnistu tavalliseen huoneeseen minkä seiniä ei voi rakentaa uudelleen. Huone menee myöskin joka kerta uudelleen remonttiin l. seinät on revittävä auki jos bassojen positiot eivät mene kerralla nappiin l. niitten paikkoja joutuu akustiikkamittauksien palautteen perusteella säätämään huoneen valmistuttua. Seinällä asennustelineessä tms. kiinitysmekanismilla jalustakaiuttimen tavoin istuva litteä bassokaiutin korjaisi tämän asennusongelman, basson kannalta kytkeytyminen huoneeseen vastaisi seinään upottamista. Moodien tainnuttaminen monella subbarilla saattaa edellyttää lattiatasosta poistumista ylöspäin seinälle, joten lattialle bassokaiuttimet eivät olisi tämäntyyppisessä kustom-konfiguraatiossa tulossa välttämättä lainkaan. Lattia-asennus -optio jollain tuella tms. voisi tietysti olla sekin mukana, jos asennus sellaista sattuu vaatimaan.
Hmmm... no jaa, niin. Toisaalta kyllähän tuon 5041A:n saisi pinta-asennettuakin seinälle... Suurin mitta on vain melko vaativa 1308 mm... ja hinta neljänä kappaleena saa karaistuneenkin G-miehen kyyneliin. :weep:
Hei. Minulla tuli tälläinen kysymys tässä mieleen, että tulisiko miten kalliiksi ja onko järkevää edes, hommata jonkinlainen "hdmi" -esiaste A/V prosessorin eteen. Lähinnä katselen Raspberryltä videoita josta signaali menee HDMI:t pitkin Prossulle ( Onkyo pr-sc886 ). Tuntuu vain toisinaan, että vaikka laittaa musiikkia kuunnellessa volumen tappiinsa Onkyosta ei Genelecit juurikin joudu työskentelemään (Genelec 1022b). Toisaalta kun taas ottaa signaalin vaikka pienemmille G:lle essim puhelimista, niistäkin lähtee jo ihan kiva melu. Tossahan ei Onkyossa (kait) ole ollenkaan minkäänlaisia vahvistinpiirejä joten se nojaa täysin Genelecin omiin sekä signaalilähteen vahvistimeen. Tarkoitus olisi siis saada joku esiaste tolle Onkyolle. Kiitosta vaan vinkeistä jos jollain tulee mieleen miten asia toteuttaa. - Jouni
Onko Raspberryssä mitään säätöjä äänen tasolle? Vaikuttaa että siellä on nyt vaimennusta aika paljon käytössä digitaalisignaalille, jos Onkyo ei jaksa antaa riittävästi ulos edes maksimitasolla. Onkyossa on esi- muttei päätevahvistusta, jota ei tietysti tarvitakaan aktiivikaiuttimia käytettäessä. Esivahvistimessa on tietty määrä vahvistusta, mutta jos sisään tuleva signaali on tasoltaan hyvin heikko, vahvistus ei riitä antamaan kaiuttimille tarpeeksi voimakasta signaalia. Ongelma johtuu selvästi lähteestä, ei Onkyosta tai kaiuttimista. En tunne yhtään kyseistä laitetta, mutta epäilisin jonkinlaisen vaimennuksen olevan nyt päällä. Onkyon esivahvistus kyllä riittää 1022B:lle vallan mainiosti.
Nyrkkisääntönä yleensä se, että lähteestä nupit kaakkoon. Etusella sit säädetään volume. Geneleceistä (kaikista?) löytyy myös herkkyyden säätö.
Kaikki muut vehkeet viimeisen päälle, mutta videotoistajana Afrikan/Bangladeshin kehitysmarkkinoille käyttäjien kehitettäväksi kehitetty rakennussarja-ruusperi?? Nyt kannattaa oikeasti kehittää. Nimittäin sitä videotoistinta. Mielellään semmoinen jo valmistajan toimesta ihan valmiiksi asti kehitetty versio. Niitä saa ostaa kaupallisilla toiminimillä kuten Western Digital, Popcorn Hour, Xtreamer jne.
Jos oletetaan hieman normaalimpi tilanne, jossa säätövaraa olisi etusessa molempiin suuntiin, niin onko tämä silti Geneissä optimaalinen trimmi?
Onhan nuo tietty valmiita paketteja ja siten kannattavampia valintoja peruskäyttäjille, mutta lopputuloksen laadussa ei välttämättä tule muutosta Raspberryyn nähden. Roku 2 mediatoistin käyttää samaa rautaa.
OT Pointteri oli se että omituisesti mediatoistimeksi on päätynyt harrastusporukan softalla toimiva kehitysmaan teekkareitten opetustietokone, vaikka muu kalusto on tuhansien hintaista huippusettiä. Säästäminen, väärässä paikassa säästäminen, 2 euron säästäminen... no onhan noita tullut nähtyä uudella mersulla ajelevia pullonkerääjiäkin. Tässä on nyt sitten sen AV-/tietotekniikkaversio. Sentin venyttäminen kummallisissa paikoissa on joillekin elämäntapa. Melkein samaan hintaan saa mediatoistimena ruusperia pätevämmän valmisvehkeen minkä kanssa ei tarvitse leikkiä afrikkalaista linux-teekkaria. http://www.verkkokauppa.com/fi/prod...-WD-TV-Live-Gen-3-Full-HD-1080p-verkkomediato
Onhan tuo neljä kertaa kalliimpi, ja laadussa ei tosiaan mitään eroa. Valmiiksi asennettu softakin monille n-kertaa surkeampi kuin Rapsberry OpenElecillä. Toisille parempi. Tämä on kuitenkin täysin off topic, joten lopetataan tähän.
Mielenkiintoinen tapahtuma! http://www.designmuseum.fi/nayttely/avanti-ja-puusuunnittelija-ilona-rista/
Kiinnostuin genelegeistä ja kävin tänään kuuntelemassa G oneja verkkokaupassa (Oulu) ja en ollut uskoa korviani miten mahtava ääni lähtee niinkin pienestä laatikosta! Parempi kuin nykyisen puolen kuution halvat tornikajarit. Korkea aika hankkiutua näistä eroon. Tekisi mieli laittaa 2x G one ja F one subi kaveriksi. Nyt vaan mietityttää, että onko tuo subi välttämätön? Semmoista en ole koskaan omistanut ja hyvin pärjännyt kun ei paremmasta ole tietoa. Lähinnä paketin lähes 1,2 kilon hinta sylettää näin opiskelijabudjetilla. Kysymys kuuluukin; että mitä nyt? Jotain aivan muuta? 2x G two ja jättää subi ostamatta? 2x G one ja joku muu (halvempi) subi kaveriksi? (Omistan ihan ok viritinvahvistimen, josta tosin mielelläni hankkiutuisin myös eroon.) vai hammasta purren 2x G one + F one ja kesä syödään makaroonia ketsupilla? Siis 2.0 tai 2.1 (aktiivi)setti hakusessa. Tila on alle 15 neliöä ja kuunteluetäisyys vajaa 3 metriä. Käyttö päivittäistä, mutta ei vakavamielistä. Leffat/musiikki 80/20. Budjetti siinä kilon pintaan. Geneleceissä miellyttää äänenlaadun lisäksi muotoilu ja erityisesti pieni koko. Ei enään ikinä tornikajareita tai isoja jalustakajareita. Näkemyksiä? :naminami: Kiitän jo etukäteen.
Hakusessa olohuoneeseen kaiuttimet joilla voisi toisinaan kuunnella musiikkia keikkatasoilla. Äkkiseltään Genelecit vaikuttavat oivallisilta kyseiseen tarkoitukseen. Ihmetystä herättää kuitenkin Genen ilmoitetut äänenpaineet. Mittailin tietokoneessa olevien 6010:ien yhden kaiuttimen maksimiäänenpaineen musiikilla, jossa ei juurikaan matalia taajuuksia ole. Tulokset yhden metrin päähän: 91dB(A) ja 92dB(C), ääni oli tuossa vaiheessa puuroutunut selvästi. Uusimman Hifimaailman mittaukset tukevat suunnilleen omia mittauksiani. No eipä tuossa mitään, pienet kaiuttimet ovat pienet. Kiinnostuksen kohteena olevat 8050:set näyttävät paperilla hyviltä, 110dB sekä huippuna 120dB kaiutinparille metristä. Hifimaailma mittasi kuitenkin numerossa 2/2012 äänenpaineeksi yhdelle kaiuttimelle noin 101dB(C) metrin etäisyydeltä 125-500Hz keskiarvolla. Onko kaiuttimet oikeasti noin kesyt vai mistä on kysymys? Vaatimuksena on puhtaasti vähintään 105dB(A) 2,7 metrin etäisyydeltä 20m2 huoneessa. Bassot hoituvat tarvittaessa subwooferilla. Ovatko 8050:set edes lähellä vaatimusta?