Sorry, my bad. Toki vahvarissa pitää olla myös arc tukeva HDMI out liitäntä ja TV:ssä vastaava arc tuettu HDMI portti. En oo varma toimiiko äänen ohjaus myös TV kakella mikäli ääni on yhdistetty optisella TV ja vahvarin välillä ja tellusta valittu kaiutin asetuksista ulkoiset kajarit. Kokeile sitä jos sulla on mahdollisuus.
TV:n volyymin säätö ei vaikuta, vaikka on ulkoiset kajarit valittu. Tuossa vahvarissa ei ole myöskään optista sisään menoa, vaan välissä on erillinen DAC, josta analoginen signaali vahvariin ja sieltä preoutin kautta Geneille. Onpi mulla hiukka vanhanaikainen vahvari, mutta ajaa asiansa. Volyymin säätö onnistuu yhdestä yleiskakesta, johon TV:n volyyminappeihin kopsasin vahvarin koodit. Tuo yleiskakekin löytyi varaston romulaatikosta - kyllä kantsii vanhat panna talteen, koskaan ei tiedä milloin niitä on tarvis Aikanaan nuorna miehenä tuli viriteltyä kotiteatterisynksteemiä, mutta muuton jälkeen luovuin ajatuksesta. Kunnollinen järjestelmä vaatisi siihen tarkoitukseen sopivan huoneen, jossa kuuntelupaikkakin pitäisi olla optimaalisessa kohdassa. Kun haluan aitoa elämystä, niin siihen tarpeeseen on olemassa konserttisalit ja teatterit. Näkeepä siinä konserttireissun sivussa muutakin maailmaa.
No hyvä että ratkesi ongelma ainakin jollain tasolla, yksi kake vähemmän mikäli saat sen pelittämään kyseisellä tavalla! ��
Juu varmasti toimiva vehje tuohon käyttötarkoitukseen (verkkolevyltä toistamiseen). Tuosta puuttuu silti se arviossa mainittu 3,5mm liitin joten joko sitä on testattu sitten erikseen esim. matkapuhelimella tai sitten ei. Eli kuulokelähtösi oli ainakin sen verta laadukas että mitään kuultavaa sähköistä häiriötä ei päässyt syntymään. Loppujen lopuksi hyvin siis ilmeisesti pelitti. Kuulokkeilla tämänkaltaiset ovat mahdollisia jo ihan siitä syystä että kuulokkeiden ja aktiivikaiuttimien toimintaperiaate, sähköiset arvot ym. poikkeaa niin oleellisesti toisistaan. Kuulokkeissa jo vahvistuksen tarve ja ohmiluku verrattuna aktiivikaiuttimiin eroaa niin paljon että niitä ei tähän kannata sekoittaa.
Joko on pikaisesti älypuhelimen tai läppärin 3,5 mm lähtöä kokeiltu tai sitten testissä oleva maininta perustuu testaajaan omiin aikasempiin kokemuksiin. Mutta kaiuttimien sointia on arvioitu tuolla linkaamallani laitteella. Valitettavasti tv:n DAC vaikuttaa myös siitä Geneleceihin saamaasi ääneen. Hyvin todennäköisesti osa kertomistani puutteista puoltaa myös sieltä. Ja tuo ylä-äänien epäpuhtaus varsinkin, jolle et voi mitään, jos lähdelaitteesi ei osaa tehdä parempaa ylinäytteistystä. Ja kyse ei tässä nyt ole siitä, etteikö sitä voisi käyttää aktiivikaiuttimiin kytkemiseen, vaan siitä, että Geneissä on resursseja paljon enempäänkin kuin mitä tv:n kuulokelähtö/yhdistetty linjalähtö mahdollistaa. Moni on havainnut suuria eroja vaihtaessaan tv:n analogisen kytkennän vahvariin esim. optiseksi. Kyllä tuo silloin viittaa TV:n DACin äänenlaatuongelmiin.
Edelleenkin syynä on todennäköisesti kuulokkeittesi (joilla siis erot kuulit) vaikea kuorma television kuulokeliitännälle, eikä tv:n DAC. Tästä on siis turhaa vetää yhtäläisyysmerkkejä kuulokkeiden ja genelecien välille. Monissa jo ihan älypuhelimissa kuten iPhone, Samsung ja LG käytetään jo nyt laadukkaita komponentteja äänen osalta. Tässä esim. iPhonen laadusta http://www.kenrockwell.com/apple/iphone-5/audio-quality.htm En näe mitään syytä olettaa miksi samat valmistajat käyttäisivät vaikkapa televisioissaan yhtään huonompia. Massatuotettuna kustannustehokkaasti nämä komponentit DAC:eista lähtien kuitenkin nykypäivänä valmistetaan. Ja eiköhän kuitenkin huoneakustiikka yhdessä kaiuttimien kanssa määrää lopullisen äänenlaadun. Siihen viimeistään hukkuu "erot" daccien osalta...
Mitä kirjoitin kommenteistani: Aivan selvästihän kyse on DACin ongelmasta, jos se ohjelmallisella muutoksella muuttuu tai häviää. Siinä ei kuulokkeiden impedanssilla tai tehontarpeella mitään merkitystä. Ja Applen tuotteet nyt maksavatkin jo sen verran, että syytä on melko hyvin soidakin. Mutta se, että Apple käyttää laadukkaita osia ei tarkoita, että tv-valmistajat tai muut älypuhelinvalmistajat näin tekisivät. Hyvin minunkin pari vuotta vanha Nokia soittaa juuri niitä kuulokkeita (Sennheiser HD438), joilla tv:tä kokeilin. Mutta kun taanoin otin siitä ääntä PC:n linjatuloon ja vertasin PC:n linjalähdöstä otettuun, niin jo pelkkää waveformia katsomalla näki, kuinka puutteellinen dynamiikka Nokian lähdössä on.
No tästä kuulemastasi muutoksesta voidaan väitellä vaikka maailman tappiin asti. Lähtien siitä että onko mitään kuultua muutosta ollut alunperinkään olemassa. Kunnollinen ABX testaus vasta toisi asiaan selvyyttä. Mutta ei varmaan lähdetä nyt siihen Netistä löytyy lisää vertailua muihin älypuhelinvalmistajiin mm. Samsungiin ja Htc:hen, ole hyvä: http://www.engadget.com/2012/10/02/iphone-vs-rivals-audio-tests/ Kaikki valmistajat pärjäsivät erinomaisesti vaikka kyseessä jo 2 vuotta vanha artikkeli. Ja mitä tulee sitten esim. televisioiden valmistukseen niin väitätkö ihan tosissasi että esim. Samsung 250 miljardin liikevaihdollaan alkaisi tuottaa tänä päivänä ihan paskalaatuisia dacceja ja linjaulostuloja televisioihinsa? Tai että näillä suurilla televisiovalmistajilla ei olisi resursseja tehdä kaikki standardit täyttäviä laatutuotteita?
En väitä, että paskaa tekisivät. Standardit täyttävä ja oikeasti hyvä voivat kuitenkin olla kaksi aivan eri asiaa. Ja linjatasoinen ja kuulokekäyttöön tehty lähtö ovat kaksi eri asiaa. Väitätkö sinä, etteikö parempia DACeja valmisteta kuin mitä esim. tv:stä löytyy?
Voisikohan moderaattori siirtää tämän televisioiden kuulokereikiä koskevan keskustelun toisaalle, ellei Genelec ala valmistaa televisioita?
En minäkään väitä mitään, mutta luotettavien testien/kuunteluarvioiden puutteen vuoksi oletan että erot ovat niin pieniä että niitä ei voi havaita kuuntelemalla. Eli niillä ei ole kuunteluun mitään käytännön merkitystä.
No kannattaa käydä vaikka jossakin kuuntelemassa musiikkia tv vastaan joku etuvahvistin/erillinen da-muunnin tai ottaa kotiin testiin. Epäilen, että sinäkin kuulet jotain eroa. Ja onhan noita jitter-, kohinasuhde-, särö- jne. mittauksia DACeista (ja näillä ominaisuuksilla on vaikutusta kuultavaan ääneen). Ei vaan ole televisioiden vastaavista tullut vielä omalla kohdalla vastaan.
Minun, sinun tai kenenkään muunkaan ihmisen subjektiivinen kuuntelu/kokemus ei ole riittävä todistamaan yhtään mitään. Siihen tarvitaan, jos ei nyt ihan tieteellisen tutkimuksen täyttäviä kriteereitä, niin vaikkapa puolueettoman instanssin testausta, mittauksia ja kuunteluita. Olen kyllä verrannut tv:ni rca-linjaulostuloa ulkoiseen DAC:iin. Enkä ole minkäänlaisia eroja havainnut. Molemmat hoitavat tehtävänsä riittävän laadukkaasti.
No mutta juurihan nuo jitter- ja muut mittaukset ovat teknisiä (ja tarpeeksi laadukkaasti tehtyinä jopa tieteellisiä) ja laitteen ongelmat niissä aiheuttavat eroja ääneen ainakin osittain. Jos esim. toiseen laitteeseen mitataan häiriöetäisyydeksi 70 dB ja toiseen 89 dB, niin eikös se ole jo itsestään selvyys, että riski jopa häiritsevään pohjakohinaan on suurempi tuon ensimmäisen laitteen kohdalla.
Kyllä juurikin näin. Ja jos halutaan vielä testata onko tällä (esimerkiksi nyt mainitsemasi häiriöetäisyys) asialla oikeasti kuultavaa äänenvaikutusta niin sitä voidaan testata. Se vaatiikin jo sitten luotettavasti järjestetyn kuuntelutestin (esimerkiksi AB- tai ABX testin), koska pelkkiä mittaustuloksia tutkimalla ei voida päätellä luotettavasti todellista vaikutusta. Mittaustuloksista voidaan tehdä vain olettamuksia. Että esimerkiksi laitteen häiriöetäisyys kuuluu kuunnellussa äänessä. Kuuntelutesti sitten joko vahvistaa tai kumoaa nämä olettamukset. Vasta oikein tehtyjen kuuntelutestien jälkeen voidaan varmuudella sanoa onko jollain asialla kuultavaa vaikutusta ääneen vai ei. Sitä ennen kaikki muu on pelkkää spekulointia ja arvailua. Tämä siis näin "ei tieteellisenä tapana". Oikealle tieteentekemiselle on sitten aivan toisenlaiset vaatimukset.
Mitenkähän Genelec M040 toimisi leffakäytössä etukaiuttimina? Kyseessä puurakenteisen omakotitalon 21m2 olkkari. Kuunteluetäisyys vähän alle 3m. Tällä hetkellä käytössä 7 kpl Behringer Truth B2030A kaiuttimia. Olen ollut Behrujen hintalaatusuhteeseen tyytyväinen, mutta ainahan sitä mielessä pyörii ajatuksia, miten äänenlaatua voisi parantaa. M040 Genet olisivat hinnaltaan sellaiset, että ne voisi saada ostettua. Behrut voisi jäädä takakajareiksi. Toisaalta samalla hinnalla rakentaisi kolme kappaletta ruutinassakka kaiuttimia. Kumpikohan olisi leffakäyttöön parempi vaihtoehto, M040 vai ruutinassakka? Musiikkiakin kuunnellaan jonkin verran, mutta pääpaino on elokuvilla. Ja mitähän saavuttaisin etukaiuttimien päivityksellä?
Voihan veljet. Mielestäni keskustelu on absurdi. Mutta toisaalta ei näihin uskalla enää osallistua ettei taas bännit napsahda. Sanonpa vaan että miten tuota laitteesta saatua nautintoa voidaan mitata? Ja miten satunnaisten henkilöiden tekemä abx-testi tuota selventää? Eikö tuo pelkkä subjektiivinen (itselle) saatu nautinto laitteistosta riitä perusteluksi. Noh, olkoot.
Kyllä jos meikä saisi valita ruudin osat jäisivät hyllyyn että napsahtaa. Itsellä on genen kolmoset edessä ja ihan tyytyväinen olen ollut. Hieman jollain leffoilla esim LOTR kallellaan jopa kirkkaaseen päin (kovissa äksöneissä), ja jos netistä luetut jutut pitää kutinsa m-sarja on hieman kirkkaampi...
Ei ole kokemusta Geneleceistä, mutta Behrut toimii minusta elokuvakäytössä ihan hyvin. Missään vaiheessa niiden ääni ei ole alkanut "riiipiä" korvia isommillakaan voimakkuuksilla. Diskanttin tasonsäädin on -2dB asennossa. Tuosta M-sarjastahan on jätetty pois juuri tuo diskantin tasonsäätö, jota voisi tulla ikävä. Nyt kun katselin vähän netistä arvosteluja, niin G Three voisi ehkä olla parempi vaihtoehto kuin M040? Tosin G Three setti tulisi parisen sataa euroa kalliimaksi kuin M040 setti. Samalla hinnalla saisi sähköiset osat ja puuvalmiit kotelot (20 mm koivuliimapuu jiiriliitoksin) ruutinassakkaan.
Kyllähän sekin on teoriassa mahdollista oikeilla välineillä. Vaatii tietenkin oikeanlaiset metodit ja kysymyksenasettelut. Ihan teoreettisesti ajateltuna tämä voisi tapahtua vaikka niin että tutkitaan (esimerkiksi aivokuvantamisen avulla) miten aivot reagoivat kuunneltuun ääneen. Aktivoituuko aivoissa esimerkiksi mielihyvää tuottavat aivoalueet tai erittyyko mielihyvähormooneja aivoihin jne. Voi kuulostaa scifiltä, mutta tämäntyyppistä itseasiassa varmaan testataankin ihan oikeasti, eli miten aivot reagoivat ääneen. Tämä on periaatteessa ihan samanlaista testausta mitä esimerkiksi kaiutinvalmistajat tekevät mittalaitteillaan kun suunnittelevat uusia tuotteita. Toki harva kaiutinvalmista, tuskin edes Genelec käyttää aivoskanneria (ainakaan vielä) apuna kaiuttimiensa testauksessa Tai sitten testataan ihan sokkokuunteluna kahta laitteistoa keskenään eli esimerkiksi soiko kaiutinmerkki A vai kaiutinmerkki B testattavien mielestä paremmin. Tarpeeksi suurella testattavien määrällä ja riittävän monella testikerralla voidaan tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä kumpi kaiutinmerkeistä soi paremmin. Eihän minkään mittauksen tai testauksen tarkoitus ole kumota kenenkään yksittäisen henkilön subjektiivisia kuuntelukokemuksia. Ainoastaan lisätä tietoa, jota sitten esimerkiksi musiikintuottajat, kuluttajat, laitevalmistajat tai vaikkapa lääketiede tai ihan ketä vaan voivat käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Toisaalta voidaan myös sanoa että eihän mikään testaus ole myöskään keneltäkään pois.:thumbsup: