Juu sen voin uskoa, että häiriötä voi syntyä kun laitteita kytketään eri vaiheelle ja niitä käytetään "yhdessä". Tämä ei kuitenkaan tehe laitteista vaarallisia käyttäjälle sen enempää kuin normaalisti, jos lähtökohtana pidetään, että laitteet ovat ehjät ja suojamaadoitus toimii jos runko on metallia yms. Mahdollistahan on saada tuimempi sähköisku(400V), jos laitteet ovat rikki ja tyytyväisenä hivellään molempia yhtäaikaa. Joo ja 400V tulee taas 20kV muuntajalta
Menee jo aika kaukana aiheesta G-kaiutinmerkki.. Plazallakin on jo olemassa tuollainen ketju, missä voitte jatkaa keskustelua aiheesta pistorasiat.
Onko kukaan käyny jätkäsaaren verkkokauppa.comissa kuuntelemassa noita genelecin m-sarjalaisia? Itse kun kävin niin koin että m040 kuullosti huomattavasti selkeämmältä ja luonnollisesti isommalta kun taas m030 ns. "muovisemmalta". Itse kun omistan krk vxt4:t niin piti vertailla myös krk:n rokittiin (joka siis hintaluokassa puolta halvempi kuin vxt). Niin se vasta purkilta kuullosti m040 verrattuna. Mutta kaituttimien asettelukin tuolla näytti olevan: keskemmällä m040, ulompana m030 ja kaikkein uloimpana rokit 5. Tiedän kyllä että kaiuttimia pitäisi vertailla omassa tilassa, mutta jos kokeneemmat ovat esim tuolla käyneet niin onko osa tuosta kokemuksesta luotu sitten sijoituksella. Kun olen kuullut että m030 olisi yläpäältä parempi kuin m040.
Toki sijoitus vaikuttaa. Tilan sivuseinät ainakin luultavasti lähenevät, mitä leveämmällä kaiuttimet ovat? Lisäksi kaiuttimien välisen etäisyyden kasvu vaikuttaa, jos kuunteluetäisyys ei kasva vastaavasti. Silläkin on vaikutusta, onko muita kaiuttimia vieressä (sekä sillä, onko molemmilla puolilla vai vaan toisella) vai ei. Onhan M040 toki isompi kaiutin, itsekin huomasin melkoiset erot G3 vs G4.
Genejä kun alkaa vertailemaan kokojärjestyksessä, niin hyvin huomaa äänen aina paranevan, kun isompaan vaihtaa. Lompakon mukaan sitten voi valita että missä kohtaa lopettaa isompien vertailun ja "tyytyy" johonkin. Itellä on neljän eri koon Genejä ja vaikka pienikin kuulostaa "kivalta", niin isommissa vasta ääni on sitten jotain muuta.
Mitä käytännön eroja on G one vs. 6010A? Ilmeisesti tässä G one -mallissa on automaattinen sammutus, kun sisään tuleva signaali on ollut jonkin aikaa pois? Puuttuuko tämä ominaisuus 6010A:sta? Muutkin erot saa listata... Kiitoksia!
Mitäköhän kaiuttimia olet kuullut? Ainakin 8040 on melko munakas monella musalla. Vaatii toki sen, että huone, kaiuttimien sijainti ja kuuntelupaikan sijainti natsaa kohdilleen. Mutta sama juttu se on subbarin kanssakin.
Taitaa olla bassopuolen makuasoiosta kyse (8xxx- sarjan vaste bassopäässä liian vaakasuora?), anthemilla kun vedin kalibroinnin automaatti asetuksilla, niin tuntu että matalat on lähes kokonaan hukassa, vasta ku room gain asetus oli maksimissa alko sointi kuullostamaan sopivalta.
6010:ssa on tuo LEVEL säätö persuksissa. Eli saa päätteen herkkyyttä säädettyä suoraan tuosta, mun mielestä toi toiminto on erittäin kätevä mm. pc käytössä tai jos lähteenä on vaikka kännykkä. Kuten em. mainittiin ei tule tuota digitaalisen äänenvoimakkuuden säädön ongelmaa.
Miltäs kuulosti ennen korjausta? Jos oli muhkeampi, niin eiköhän kyse ole enemminkin siitä, että Anthemin korjain säätää vasteen "liian" suoraksi ilman room gainia (kuten pitääkin), eikä siitä, että Genelecin vaste olisi "liian" suora (melkoisen suora se vapaakentässä onkin, kuten kuuluukin)? Tai sitten olit vain tottunut korostuksiin tai jotain.
Oliko sulla kaiuttimien sijaintia mietitty ja paikkaa haettu, huoneen akustiikkaa paranneltu, entä tehty sähköinen korjaus toistolle? Ilman näitä vaiheita, ei kauheasti kannata tehdä johtopäätöksiä bassoista, tai muustakaan soinnista. Itse käytän subbaria rinnalla pääsääntöisesti aina, vaikka kohtuu isot genet onkin soittamassa. Subbarilla saa monia etuja, niin sen käyttöä ei kannata arastella.
Sori, tarkoitin tuon vastaukseksi esimerkkitilanteesta finnmovien kommenttiin. Mutta kyllä anthemi korjasi vastetta alapäästä automaatilla liian vaimeaksi kohtuu voimakkuuksilla kuunteluun kun bassorummutkin oli hukassa. Jos ymmärsin oikein niin loudnessinkin idea on nimenomaan hiljasessa kuuntelussa kun ihmiskorva kuulee matalat huonosti, eikä pysty erottamaan niitä niin hyvin hiljasella voimakkuudella
Varmasti, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Genelecien bassopään kanssa. Vaikka kaiuttimessa olisi itsessään 10 dB korostus ja mittaus suoritettaisiin viivasuoran vasteen omaavassa tilassa, niin korjain vaimentaisi sen pois. Eli bassorumpu kuulostaisi olevan hukassa.
Tarkotin tuolla siis sitä että geneneleceissä on todennäkösesti pyritty nimenomaan oikeasti suoraan vasteeseen joka sitten saattaa joidenkin mielestä kuullostaa bassopäästä vaimealta. ps. Laitoin jatkoa anthemin ketjuun
ei, koska ARC pyrkii poistamaan huoneen vaikutusta, ei muuttamaan kaiuttimien ominaisuuksia. Jos vaste on samalla tavalla koholla eri mittauspisteissä, sen oletetaan olevan kaiuttimen ominaisuus, eikä sitä lanata.
Mutta seinät omaavassa tilassa tasottuisi, koska harvalla lienee niin järeää akustointia, että bassopään vaste olisi joka mittauspaikassa aivan samanlainen. Täten korjain ei pysty enää erottamaan, mikä on kaiuttimesta johtuvaa ja mikä ei, jos pisteessä x taajuus F on lievästi koholla (vrt. yleistaso z dB), mutta pisteessä y lievästi vaimeana (vrt. yleistaso z dB). Ja mitenkäs siinä tapauksessa, jos taajuus F on joka mittauspaikassa koholla ja kaiuttimen vaste on siinä kohtaa "suora"? Jättääkö ARC kylmästi kuminan soundiin, vai miten se sen poistaa, kun sen logiikalla kyseessä on oltava kaiuttimen ominaisuus, vaikka se todennäköisemmin johtuu huoneesta?
Anthemista omassa ketjussaan: https://www.dvdplaza.fi/forums/show...-510-ja-710-vahvistimet?p=1594845#post1594845