Miksi haluaisi ostaa erilliset päätteet passiivikaiuttimille, jos integroiduista löytyy huomattavasti kattavampia ja edullisempia kokonaisuuksia varsinkin kotiteatteriin. Kotiteatteriinhan tämän ketjun alkuperäinen kysyjä oli geneleccejä harkitsemassa. Vertaus ei voi olla AV-etuvahvstin + aktiivikaiuttimet vs. AV-etuvahvistin + päätteet + passiivikaiuttimet vaan AV-etuvahvstin + aktiivikaiuttimet vs. AV-vahvistin + passiivikaiuttimet AV-Integroidut on huomattavasti järkevämpi sijoitus verrattuna AV-etuvahvistimeen. Syynä tähän huomattavasti suuremmat myyntimäärät, enemmän kilpailtu tuotesegmentti, massatuotannon edut jne. Päätteiden hinta kokonaisuudessa saattaa olla merkityksetön ja täten tehdä aktiivikaiuttimien päätteiden olemassaolon merkityksettömäksi. OK, AV-vahvistimen ja passiivikaiuttimien yhteensovittamisessa saattaa olla enemmän kokeiltavaa, mutta on siimä myös toisaalta enemmän mahdollisuuksia. Spoilertageissa vähän epäselvää ajatuksenjuoksua samasta asiasta. Ylläolevassa on oleellinen pointti. Spoiler Otetaan nyt vaikka perus genelec setti. 3kpl 8040A ja 2kpl 8030A. Tuosta tulee noin pakettina noin 4200. Tähän tarvitaan lisäksi joko AV-etuvahvistin noin 2000 (Halvin jonkun Hifiharrastajissa suosittelemista malleista). Sellanen rapiat 6k setti. Otetaanpa sitten vastaava passiivisetti. Käytetään 4200 kaiuttimiin ja valitaan ne oman maun mukaan. Tuossa hintaluokassa löytyy jo laadukkaitakin settejä. En ota kantaa mitkä, koska siitä seuraisi vain väittelyä et kumpi on parempi. Mitäs noiden kaveriksi tarvitaan? No AV-vahvistin. 2000 hintaluokassa aletaan jo olemaan jo perusvalmistajien lippulaivamalleissa, joista löytyy jo äänenlaadullisesti ja skaalaimien puolesta mallikelpoisia vermeitä. Eli pitäisi päästä äänellisesti hyvään tulokseen, joka voi olla myös yhtä hyvä kuin Gene setti. Jos osuu omaan makuun hyvin niin voipi olla parempikin. Mitäs sitten kun halutaan vähän edullisempi setti. Pienennetään Genejä 8030A ja 8020A malleihin. Hintaa kaiutinsetille tulee 2400 suurin piirtein. Samalla rahalla saa myös passiivikaiutinsetin. Otetaanpa sitten edullisempi AV-etuvahvistin. Oho, onko niitä? No jotain varmasti löytyy, mutta alkaa olemaan marginaalituote. Onkos niissä enään hintalaatu kohdillaan, tai on skaalaimessa mitään järkeä. Samaan hintaa saa kohtuullisen hyvän AV-vahvistimenkin, otetaanpa sellainen. Mitäs nyt näillä ylimääräisillä päätteillä nyt sitten tekisi? AV-vahvistimet on massatuotteita. Hinnalla kilpailtuja. Varmasti alle 1000 luokassa saa yleispätevämpiä vehkeitä AV-vahvistimista kuin AV-etuvahvistimista.
Geneleceillä tämä erotus on ns. pakollinen. Passiivikaiuttimilla valinnainen. Kaupan päälle ei oikeastaan saa mitään.
Hifi = High Fidelity. Ainakaan kirjaimellisen merkityksen mukaan tuohon ei mahdu mitään "itseä miellyttävän saundin hakemista".
...mennä pieleen. Vahvistin on äänentoistoketjussa oletuksena läpinäkyvä laite. Sillä voi mennä pelkästään huonompaan suuntaan. Mitään soundin namitusta vahvistimella ei voi tehdä. Aktiivikaiuttimen vahvistin on tehtäväänsä l. äänen tuottamiseen kys. kaiuttimella täydellinen. Pallien venyttelyvara on nolla koska vahvistinasia on kunnossa. Mielikuvitushifitahoja tämä ei miellytä koska asioitten tekeminen kerralla pysyvästi oikein ei kuulu harrastelukulttuuriin. No johan pomppasi. Siihen ei kylläkään tarvita kuin linjalähdöillä aseistettu viritinvahvistin minkä mittaustulokset ovat kunnossa. Esim. alk. 279 . Mitään kalliita ja vaikeasti linearisoitavia tehovahvistinhyveitä ei tarvita koska toistajana aktiivikaiutinpatteristo omilla optimoiduilla päätevahvistimillaan.
Lisäksi aktiivisissa on se hankala puoli, että niille pitää vetää sähköt _ja_ linjatulo. Lisäksi niissä on se vittumainen puoli, että niiden päälle ja pois laittamiseksi pitää keksiä joku ratkaisu. Ratkaisuja on toki olemassa, mutta marginaalisempaan suuntaan mennään. AV-etusia XLR-liittimillä on kyllä törkeen vähän. Ja nekin mitä on, on aika kalliita tai muuten vaan vanhentuneita marginaalikäyttöön tarkoitettuja tai sitten asennuskäyttöön (mm. julkiset tilat) tarkoitettuja. Sitten vaihtoehtona on toki tietokone ja äänikortti, mutta sitten ollaankin softahelvetissä käyttisbugeineen ja hitaastikäynnistyvine käyttiksineen ja paskalla käytettävyydellä varustettuna. Viimesenä vaihtoehtona on normia AV-vahvarin hankkiminen, jossa on pre-outit. Siihen tarvittaessa active balancer tai sitten rca-to-xlr kaapelit, joita niitäkään ei saa kuin ammattikaupoista.
Tästä ominaisuudesta moni heviuseri tarjoaa pallinsa vaihdossa. G-käyttäjät saavat sen automaattisesti. Passiivilaatikon käyttäjä tarvitsee päätevahvistimen l. uuden lisälaatikon tämän huippuominaisuuden saadakseen.
Ei mennä taas tähän. Tiedät hyvin sanan monimuotoisuuden, josta itse esitit yhden käsityksen. Et ole väärässä, mutta se ei tee silti minun heitostani automaattisesti väärää.
Eli jos rakennan passiiviset Genelecit: otan vaikka kahdesta Genelecin kaiuttimesta sisältä niiden päätevahvistimet ulos ja koteloin ne yhteen laatikkoon, johon vedän virrat ja josta vedän piuhat kaiuttimille, niin nämä passiiviset Genelecit ovat sen verran paskat, että mun kannattaisi myydä pallit jotta joku laittaisi ne päätteet takaisin samaan koteloon kaiutinelementtien kanssa?
Aapol menee nyt kertaamaan Äänentoistajan Käsikirjasta esi- ja pääteasteen erottamisen olemuksen, merkityksen ja käyttökohteet. Himmel, mutta sinähän olet itsekin G-miehiä, 8050 eikö niin?!! Kuinka saatat?? :weep:
Aktiivikaiuttimesta ei tule passiivista vaikka vahvistimet sijaitsisivat erillään itse kaiutinkotelosta. Meiltäkin löytyy tällaisia remotevahvistimella varustettuja malleja, esim. AIW25 ja AIW26. Suosittelen tutustumaan paremmin aktiivi-/passiivikaiuttimen eroihin.
En ole ollut tästä erimieltä. Mutta mielestäni on yhdentekevää onko ne päätteet kaiuttimen sisällä tai niiden vieressä laatikossa. Tällä seikalla on siis mielestäni turha perustella aktiivikaiuttimien etua. Lisäksi on aivan yhdentekevää onko etu ja pääteasteet samassa laatikossa, kunhan se on tehty asianmukaisesti. Minulla ei ole äänentoistajan käsikirjaa, joten kerrotko minulle, mitä sieltä pitäisi löytää.
No se the pointti aktiiviperiaatteen muitten luontaisetujen lisäksi on se että Genelecin käyttäjä saa sen erotuksen aina ja lisälaatikoitta, pienimmästä suurimpaan malliin.
Muuten hyvä, mutta tästä puuttuu yksi tärkeä pointti... monessa hyvässä aktiivikaiuttimessa on myös jakosuodin sähköisesti / aktiivisesti toimiva. Eli jos aktiivikaiuttimen sisällön purkaa erilliseen laatikkoon, joutuu sieltä vähintäänkin vetämään tuplajohdotuksen yhteen kaiuttimeen, basson ja diskantin. Tästä ei siis ole mitään hyötyä, ja muutenkin tässä on juuri yksi aktiivikaiuttimen hyvä puoli, eli jakosuodin. Aktiivisesti toimiva jakosuodin on lähes poikkeuksetta aina parampi kuin passiivisesti toimiva.
Ja Zipmanin sanoin: "ei aina saa", vaan joihinkin se myydään nimenomaan lisälaatikoin, johtuen eduista (lähinnä asennettavuus, vaihdettavuus, hallittavuus), joita lisälaatikkoihin liittyy. 7+1 Genelec setti on kotioloissa suoranainen johtohelvetti. Alkuun 8 kaapelia subbarille + virtajohto. Siitä sitten 7 kaapelia kaiuttimille. Lisäksi 7 virtakaapelia kaiuttimille. Lisäksi kaiuttimille jonkinlainen sammutusmekanismi, että saa helposti päälle ja pois. Perinteisessä kodissa, mitä ei ole Geneleceille mietitty tämä aiheuttaa kohtalaisen paljon vaivaa vrt. passiivinen ratkaisu. Toki varmasti vaivan väärti, ei siinä mitään. Mutta ei tällästä voi jokaiselle varauksetta suositella.
Sinä et siis ymmärrä mitä esi- ja pääteasteen erottaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. :weep: No se tarkoittaa sitä että meillä on päätevahvistin ja sitä syöttävä esivahvistin aina niinkun silleen erotettuna. G on siinä se päätevahvistin ja sitä ohjastava volumesäädin sitten esivahvistin. Väliin voi kytkeä lisävarustelaitteita kuten EQ:n. Kaapelien vetämiset ovat pelkkiä järjestelykysymyksiä kuten kaiuttimien virrankytkentäkin. Solutionia niihin löytyy kyllä.
Tai sitten olla kytkemättä. Oma kommentti liittyi siihen, että tämä ei ole aktiivikaiuttimien yksinoikeus. Ja sinä aloit jankkaamaan tästä erotuksesta. Erotuksen voi tehdä kummallakin tavalla. Aktiivi design, tekee hommasta yksinkertaisemman. Toisaalta itse tunnut tarvitsevan Genejen ohjastamiseen tietokoneen, jolloin yksinkertaisuus on jo helvetin kaukana. Toisaalta mulla voi olla tietokone, minkä sisällä on päätteet ja suotimet ja muut ja voi tehdä kaiken signaalikäsittelyn digitaalisena softilla. Tällöin riittää että koodaan uutta softaa ja tungen sitä käsittelyprosessiin mukaan. Koneeni voi toimia myös pelkkänä etusena. Suuri osa kotikäyttäjistä ei välttämättä halua erottaa etu- ja pääteasteita sen takia, että he haluaisivat kytkeä väliin muita laitteita. Heille riittää nykyisen laitteen tarjoamat prosessoinnit, equtukset, huonekorjaukset jne.
Totesin että erotus on aktiivikaiuttimella messissä automaattisesti. Mahdollisuutta ei ole pakko käyttää mutta se on aina valmiiksi tarjolla jos sen haluaa ottaa käyttöön. Normaalisti käyttäjillä on ns. käänteisderivoitu vahvistin tai sen ula-radiolla varustettu velipuoli l. ns. viritinvahvistin. Täysi äänisignaalin hajasijoitus l. erillinen esi-forevahvistin + päätevahvistin ovat paljon harvinaisempia.
Erinomainen sivuhuomautus, näitä lisää! :thumbsup: Myönnän toki, että puhuin suuntaavuudesta liian laveasti. Kuten kirjoitit, Geneleceistä ei löydy bassotaajuuksien osalta suuntakuvioon vaikuttavia kotelointi- tms. ratkaisuja, joten tällä alueella suuntaavuuteen vaikuttavat pääasiassa vain etulevyn ja bassoelementin koko ja useampibassoisissa kaiuttimissa elementtien sijoitus toisiinsa nähden. Kun puhutaan keskiääni- ja/tai diskanttielementin edessä olevasta suuntaimesta, tai tarkemmin Genelecin tapauksessa DCW:stä, sen vaikutusalue riippuu luonnollisesti elementin toistokaistasta. Esimerkiksi 8040A:n bassokeskiäänisen ja diskantin jakotaajuus on noin 3 kHz, joten suuntaimen vaikutusalue alkaa hieman tuon taajuuden alapuolelta jatkuen kaiuttimen ylärajataajuudelle. Vastaavasti 8050A:n tapauksessa vaikutus alkaa jo aiemmin, noin 1,8 kHz:stä. Kolmitiekaiuttimessa suuntaavuutta saadaan parannettua vielä huomattavasti pienemmillä taajuuksilla, tyypillisesti noin 400 hertsistä ylöspäin. Kannattaa myös huomata, että suuntaimen tarkoitus ei ole vain lisätä absoluuttista suuntaavuutta, vaan myös parantaa elementtien suuntakuvioiden yhteensovitusta jakotaajuusalueella/-alueilla ja täten yhtenäistää suuntaavuudessa tapahtuvia muutoksia sivukentässä. Lisäksi suuntain parantaa akustista impedanssisovitusta kaiutinkalvon ja ilman välillä, joka nostaa yhdistelmän herkkyyttä (ja hyötysuhdetta). Tämä vastaavasti pienentää säröä etenkin sillä alueella, jossa se on suurin ongelma, eli diskanttielementin taajuuskaistan alapäässä.
Tässä nyt oli sellainen oletus, että Genelecin käyttämä vahvistin on täydellinen pari Genelecin elementeille (as in absoluuttisesti täydellinen). Varmaankin henkilö jolle vastasit yritti tuoda esille pointtia, että Genelec hintaa xxx€ ei välttämätä anna yhtä hyvin toistuvaa ääntä, kuin passiivikaiutin Y ja vahvistin Z, jotka yhdessä maksavat saman verran. Eli vielä pähkinänkuoressa: Varmasti Genelecin vahvistin on hyvä ja toimii kaiuttimen kanssa, kuten monet kaiuttimia kokeilleet ovat huomanneet. Se että saako kuitenkaan yhtä hyvää äänentoistoa tuolla rahalla etsimällä itse (vaivannäölle en laske nyt hintaa) hyvä kaiutin-vahvistinparin vai luottaako yhteen valmistajaan? Tämä on vähän kuin väittäisi, että Applen näyttö on paras Applen tietokoneen kanssa meikäläisen korvaan...