Eilen teatterissa sitten katsomassa, ja yön yli nukkuneena jotain kommentteja. Aloitetaan huonoista jutuista, - Joista päällimmäisenä jäi mieleen jälkimmäinen naisryhmistä, joka yksinkertaisesti oli tylsää seurattavaa, vaikka näyttelijöissä ei mitään vikaa ollutkaan. - Hieman liian pitkä, jotain 10-15 min. vähemmän riittäisi Sen sijaan plussia löytyykin enemmän + Pitkät yhtämittaiset kuvausjaksot nykyisin harvinaisia. Eli vanhaa mukaillen.. + Aika sexyä menoa Spoiler mm. sylitanssi + Dialogi tuttua Tarantinoa, josta joku pitää, toinen ei. Kuitenkin ehkä heikointa tähän mennessä tuotoksista, mutta silti ihan hyvää. + Kurtti on aina kuningas + Lopun takaa-ajo/-t pistää satanolla kumoon kaiken maailman michael bayt ja Bruckheimerit yksinkertaisuudessaan ja CGI:ttömyydessään. Kun pelti rutisi niin tuntui munaskuissa asti + Viittaukset aiempiin Spoiler esim. Pussywagon ja puhelimen soittoääni. Tässäpä päällisimmät mietteet, palataan asiaan, mikäli jotain muutakin juolahtaa mieleen.. /
Jälkimmäinen naisryhmähän oli näistä kahdesta se parempi. Ensimmäisen naisryhmän jäsenillä oli vain omaperäisemmät nimet. Ja sillä yhdellä oli supacool Badass Cinema-t-paita.
Kävin määkin kattomassa nytten ja kyllä tää toimi paremmin nyt ilman Planet Terroria (+ et nyt oli tekstit tukemassa kuulemista ja muutenkin koko teatterikokemus). Lisätyt kohtaukset oli kiva lisä. Lopulle tuli taas naurettua vedet silmissä. 4/5 Planet Terroria odotellessa.
Lopun takaa-ajo kohtaus oli kyllä tosiaan Tarantinoa parhaimmillaan, siitä täydet pisteet. Harmittaa vieläkin kun tuota kohtausta edeltävä reilu puoli tuntia oli vesitetty turhankin 'normaaliksi'. Mustavalko kohtauksen ja lopun kaahailun välissä ei tahtonut olla oikein mitään kovin mielenkiintoista. Alun rosoisuudesta/tehokeinoista ei ollut tietoakaan moneen kymmeneen minuuttiin kunnes yhtäkkiä alkaa taas tapahtumaan ja harmittavasti loppuukin yhtä nopeasti. Tästä saisi osaavissa käsissä mainion n. vajaan tunnin mittaisen grindhouse pätkän ilman näitä ties millä perusteltuja vuoropuheluja. Siis, linjattomuus häiritsi ainakin minun katselunautinoani. Kuten jo sanoin lopun toiminta oli loistavaa, mutta varsinkin sen jälkipuolisko ehkä hieman liiankin naurettava ja absurdi ottaen huomioon elokuvan yleisen luonteen ja siitä johtuvan pituuden. Toivottavasti Tarantino onnistuu paremmin ensi kerralla, ei ainakaan taidoista pitäisi olla kiinni.
Muutamissa kohtauksissa oli loistava tunnelma - erityisesti sylitanssissa ja lopun takaa-ajossa, jossa kuutiotuumat puhuivat kaiken maailman Fast and Furious turbopiipityksen sijaan. + Takaa-ajon stuntit olivat uskomattomia. + Punaniska heinähattu oli sitä itteään - tuli mieleen MIB 1:n punaniska + Autosoundeissa munaa + Kurt sopi osaan kuin nyrkki silmään + Hyvät musiikkivalinnat + Muutamia hyviä heittoja (englanniksi) tyyliin "What's Your sign?"
Muuten upposi kyllä Death Proof upposi kympillä, mutta se ensimmäinen auto hässäkkä oli kyllä juonellisesti aivan lasten tasoa. Spoiler Miksi vitussa, kun muija on auton konepellillä ja toinen yrittää tuuppia autoa ojaan, tytöt lisäävät vauhtia, eikä tullut mieleen, että helpoin tapa saada tyttö turvassa pois hoodilta, olisi jarruttaa ja pysäyttää auto?? Morjens.. :hitme: :hitme: :sleep: :sleep: Mjaa näköjään tätä perusteltiin roskaelokuvalla. Ei voi kyllä uskoa, että noinkin hyvä ohjaaja kuin QT olisi niin tyhmä. Ja sen lapdance tytön nenä ärsytti. 4/5
No tämähän olikin viihdyttävä pläjäys. Elokuvaa huomasi alusta asti katsovansa tyhmä virne naamallaan ja hymy hyytyi hetkeksi ainoastaan varsin ilkeän ensimmäisen varsinaisen toimintakohtauksen aikana. Tyyli oli kauttaaltaan hallussa ja missään vaiheessa ei paistanut läpi nykyelokuville tyypillinen puolivillainen yliyrittäminen juuri tyyliseikkojen kanssa, jolloin keinotekoisuus paistaisi vahvasti läpi. Nyt kaikki oli kovinkin luontevaa. Pisteet myös tasaisesti kaikille Tarantinon naisille. Jokainen tuntui sopivan rooliinsa toistaan paremmin ja naikkosten tyhjänpäiväistä lörpöttelyä olisi voinut seurata vielä tätäkin enemmän. Pohjimmiltaanhan elokuvaa voisi pitää lähestulkoon keskusteluelokuvana, mitä nyt mukana vain sattui olemaan jokunen varsin rouhea toimintakohtauskin. Russell oli myös parhaassa terässä pitkiin pitkiin aikoihin. Aikoinani pidin Kill Billeistäkin varsin paljon, mutta enpä tiedä - tämä taisi kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan toimia niitä paremmin. Jos Tarantino välttämättä pelkkiä pastisseja haluaa väsätä, niin onko sillä lopultakaan väliä (kuin kenties taloudelliselta kannalta), jos lopputulokset ovat tätä luokkaa viihdearvoiltaan. ½ Mikä biisi soi toisen jakson alkaessa mustavalkovaiheessa, kun Stuntman Mike istuskeli autossaan kaupan parkkipaikalla? edit: Se oli Willy DeVillen "It's So Easy"
Spoiler Mietin ihan samaa, mutta toisaalta toinen on rinnalla = olisi pitänyt vetää liinat kiinni, että se olisi mennyt edelle, eikä hidastanut samalla. Zoe roikkui yli puolet ajasta pellillä ilman vöiden tukea = olisi lentänyt kaaressa auton eteen, kuten kävikin siinä kurvissa kun autot pysähtyi.
Spoiler Jep. Olisi tullut aivan vitun nerokas elokuva jos kesken takaa-ajon jengi olisi vain pysähtynyt ja päättänyt, että "on tää kyllä aika vaarallista". LOPPUTEKSTIT. Idea lienee siinä, että he yrittivät päästä Mikea karkuun. Jos he olisivat pysähtyneet, Mike olisi tullut täysillä perästä läpi. Nyt kun olen nähnyt molemmat versiot (jenkki, euro) niin täytyy myöntää, että elokuvien jako ainakin Death Proofin osalta oli onnistunut veto. Todella paljon maukasta materiaalia (esim. takaa-ajoa varmaan 5-10 min enemmän verrattaessa jenkkicuttiin). Planet Terroria odotellessa. ****½ Edit: Kirjoitin jotain pientä blogiini leffasta: Vanhan koulukunnan elokuvakäsityöläinen, arpinaamainen psykopaatti stunttimies Mike jahtaa kuolonvarmaksi rakennetulla autollansa kakaramaisesti käyttäytyviä parikymppisiä pissiksiä Tarantinon uudessa roska- ja saasta –homagessa Death Proof. Suurin osa elokuvasta on käytetty kanamaisten pissisten dialogien ohjaamiseen. Luonnollisesti asiasisältö on aivan helvetin tyhjänpäiväistä suun aukomista ja kirosanojen hokemista. Ärsytyskynnys ei kuitenkaan nouse tappiin, vaan kaiken voi kuitata yksinkertaisesti sillä, että tällä on ilmeisesti haluttu kuvata näennäisen realistisia ja osittain halpisleffoille tyypillisiä onttoja dialogeja. Sarjamurhaaja Mike ikään kuin vain lipuu normaalia elämää viettävien uhriensa keskuuteen ja aloittaa verikekkerit. Elokuva jakaantuu kahteen osaan. Ensiksi Mike teurastaa aivan mahdottoman upeassa kohtauksessa ensimmäisen kanalauman. Sitten siirrytään ajassa eteenpäin ja Mike jatkaa toisen kanalauman vaanimista. Lopputulos on orgastisen euforinen, vaikka elokuvan lopputulos on lievästi sanottuna hieman hämmentävä. Kurt Russellin roolisuoritus ristiriitaisena slasher-tappajana on elokuvan parasta antia. Russell yltyy vanhoilla päivillänsä uransa parhaaseen roolisuoritukseen. Iän tuoma karisma ja ryppyinen habitus hehkuvat kuluneen miehen ja hajonneen egon yksinäistä paatosta joka kanavoidaan nuorten naisten tappamiseen syrjillä sivuteillä. Tarantinon nuoriin kauniisiin naisiin liittyvät fetissit, kuten loputon paljaiden varpaiden rumba ja kameralla vyötäröiden rakastelu, luovat sopivan tunkkaisen ja roskamaisen fiiliksen, sortumatta – tai pääsemättä – kuitenkaan aitoihin roska-arvoihin. Kyseessä on lähinnä korkealla tyylitajulla toteutettua konservatiivista semiseksploitaatiota, jollaista näkee MTV:n musiikkivideoissa, eikä niinkään Larry Clarkin tapaista & inhorealistista kameralla hameiden alle työntelyä ja joka vaon tutkailua. Death Proofia on monella tapaa helppo pitää keskinkertaisena ja osin jopa epäonnistuneena tekeleenä. Sen jaksotus ontuu. Sen dialogikohtaukset ovat usein aivan liian pitkiä ja sisältävät hengästyttävän ennalta arvattavia latteuksia. Populaarikulttuuriviitteet ja läpitunkeva postmodernius ja kulttiklassikoille runkkailu ja nimien pudottelu ei ole nerokasta, vaan yritys tulla esiin eksentrisenä joka päätyy eklektisyyteen. Tämän kaiken voi kuitenkin antaa anteeksi, sillä takaa-ajokohtaukset - ja lähes joka ikinen kohtaus johon liittyy jollakin tavalla taustamusiikki, musiikkivalintojen ollessa mahtavia - ovat toteutettu äärimmäisellä viileydellä. Tarantino osaa tehdä pastisseja ja minun puolesta hänen pitäisi juuri tehdä niitä. Jos varastaminen toteutetaan näin upeasti, on se todellakin sallittua. Death Proof on yksinkertaisesti elokuva jota joko vihaa tai rakastaa - ja molemmat vaihtoehdot ovat argumenteiltaan yhtä päteviä. 90/100
4½/5 Pitkästä aikaa erittäin viihdyttävä leffa. Sopivan sovinistisia pers-zoomauksia, raakuutta, hyvää musiikkia, makeita autoja ja ennen kaikkea orgastista road-ragea. I like. Kurt Russell teki myös hyvän roolityön.
Miten tuo voi pitää paikkaansa elokuvan, jota "voi helposti pitää keskinkertaisena" kanssa? Omasta mielestäni leffa oli kyllä nimenomaan keskinkertainen enkä oikeastaan käsitä miten tuota edes voisi rakastaa tai vihata (ellei nyt satu olemaan erityisen allerginen lajityypille). Elokuva nyt vain oli melkoisen tyhjänpäiväinen tekele enkä nyt tekelettä aivan elokuvaksi välttämättä edes sanoisi. Monesti törmää "ei minkäänlaista juonta" -tyylisiin kommentteihin ja tämän tapauksen kanssa päästään tuota jo melko lähelle. Leffan tarinan saa kerrottua parissa lauseessa, mutta leffaa oltiin saatu pitkitettyä tunkemalla se täyteen varsin pointitonta dialogia, perseenkeinuttelua ja tietenkin toimintaa. Kyllä ainakin tämän perusteella olisi luultavasti paketti toiminut nimenomaan pakettina jolloin mukaan oltaisiin saatu ympättyä kaksi lyhyttä tarinaa jotka olisivat olleetkin nimenomaan lyhyitä tarinoita. Nyt käteen ei jäänyt oikein mitään erityisempää. Veikkaisinpa että ellei leffa olisi Tarantinon käsialaa, niin olisi yleinen mielipide tekeleestä paljon negatiivisempi. 7/10 joka omalla kohdallani on arvosana nimenomaan "ihan katsottavalle" keskivertofilmille (verrattuna keskivertoleffaan jonka katsoo loppuun lähinnä sen takia että näkee lopunkin).
Elokuvassa on paljon elementtejä jotka ovat minulle "vain" keskinkertaisuuksia, mutta monelle - mitä olen lukenut kommentteja - niistä on muodostunut suurikin päänvaiva ja katsomista vaikeuttava tekijä (dialogi, nimien pudottelu, ei paljoakaan tapahdu). Ts. jos katsojaa vituttaa elokuvan dialogi, tulee siitä auttamatta huono elokuva - vaikka se sisältääkin tavattoman upeita kohtauksia.
Minunkin mielestäni elokuva oli varsin keskinkertaine, ei oikein säväyttänyt millään osa-alueella, muttei kummemmin ärsyttänytkään. Lopun Spoiler takaa-ajo oli kyllä kaikessa yksinkertaisuudessaan viihdyttävä. Kuitenkin suhteellisen outo veto Tarantinon kaltaiselta mieheltä tämä elokuva. Aika paljon pisti aikaansa keskikastin pökäleen syytämiseen. 2/5
Kävin eilen katsomassa Death Proofin ( btw. täällä Ruotsissa K15) ja olen kyllä lievästi pettynyt. Odotin enemmän tykitystä loppua kohti, mutta lopulta jäi vähän laimea tunnelma. Alku on todella hieno, varsinkin alun baaritapahtumat ovat todella nautittavia. Ensimmäisen tyttölauman teurastus on todella upeasti toteutettu ja musat ovat taas Tarantinolle tyypillisesti täyttä timanttia. Mutta sitten... Tämä toinen tyttöporukka ei tarjoa oikeastaan mitään uutta. Kaikki tuntuu jotenkin toistolta eikä dialogikaan oikein iske. Lopun kaahaukset ovat kyllä hienosti kuvattu, mutta jotakin jää uupumaan. Odotin koko ajan, että milloin pärähtää soimaan joku QT:lle ominainen järkyttävän upea kitararämpytys, joka räjäyttää kohtauksen tajuntaan vielä viikoiksi (esimerkkinä korvan leikkaus Reservoir Dogsista ja Stealers Wheelin Stuck in the Middle You). Ei parasta Tarantinoa missään nimessä. Dialogikaan ei mielestäni ole lähelläkään edellisten leffojen tasoa ja sitä on selkeästi liikaa toiminnan kustannuksella. Kurt Russellin Stuntman Mike on kyllä viileän upea hahmo, mutta odotin selkeäsi enemmän tältä elokuvalta. Hankin joka tapauksessa DVD:n ja voi hyvin olla, että kun tätä katsoo vuosien päästä, niin mielipide on aivan toinen. 2/5 Planet Terroria odotellessa...
Davis DVD have revealed that both segments of Grindhouse will be released separately on DVD, following the theatrical release strategy outside of the US. Genius Entertainment and The Weinstein Co. will release Quentin Tarantinos Deathproof on September 18th followed by Planet Terror from Robert Rodruigez on an unknown date. It is assumed that the Deathproof cut will be the extended stand-alone version premiered at Cannes but fans still arent going to be happy about paying out twice for what is essentially one film.
Olen Tarantino elokuvien ystävä aina ensimmäisestä lähtien ja mielestäni tämä täydentää loistavasti QT:n elokuvasarjaa. Ihan mielettömän hyvä fiilis läpi elokuvan. Naisia, hyvää musiikkia, erittäin cool Russel, kovaa ajoa tehokkailla autoilla... mitä voi enempää toivoa hyvältä lauantai-illan popcorn-leffalta. Jotkut kritisoi dialogeja ja pitkiä sellaisia. Mun mielestä ne on juuri parasta Tarantinoa ja niitä tukee hyvin leffassa olleet takaa-ajokohtaukset, lap dancet jne.. Ehdoton suosikkini Tarantinon leffoista on edelleen Reservoir Dogs ja siinä jos missä on dialogi pääosassa, se Like A Virgin -keskustelu on yksi leffahistorian parhaista vuoropuheluista. Ja tässäkin tämä herkullinen asetelma erittäin viileistä mammoista puhumassa vauhdikasta sarjatulikiroiludialogia... on mielestäni erittäin hymyilyttävää kuunneltavaa, tosin jos elää tekstien varassa niin sitten on huonompi juttu koska mielestäni näitä parhaimpia sanojen ilotulitusta ei edes yritetty kääntää vaan suomennoksesta puuttui paljon sanoja. Hauska yhteensattuma oli myös se että näin juuri viikkoa ennen tätä alkuperaisen Vanishing Pointin ensimmäistä kertaa ja samat hehkutukset pätee myös siihen kultti-maineessa olevaan leffaan. Coolia meininkiä, hyvää musaa, kaahailua ja se pakollinen alaston nainen. ;0) Väkivaltaosuuksiin en ota sen enempää kantaa koska tärkeämpää QT:n leffoissa on loistelias ja hauskoilla sanayhdistelmillä tehty dialogi. Death Proof 9/10 (Vanishing Point 8/10, tästä puuttui hyvä dialogi muuten täydellinen popcorn-leffa) Iso