Kovin on rahakeskeistä keskustelua. Juu, meillä talous on yhteinen, mutta kyllä mä silti voin leluja ostaa aina kun siltä tuntuu. Eri asia sitten onkin, että alkaisinko täyttämään esimerkiksi olohuonetta roinalla, joka kiinnostaa vain itseäni...kysymättä toisen mielipidettä!?
No enpä tiedä.... Esim meillä remonttia tehdessä oli tilanne, jossa kaikki raha joka tuli, meni. Koska remontti oli prioriteetissä kaikkein korkeimmalla, me siirrettiin avokin kanssa varmaan 90% nettopalkoista yhteiselle tilille. Heti kun remontti/sisustus oli valmis, summaa vähennettiin. On meilllä tälläkin hetkellä lainaa aika kasa, mutta lapset kyllä puuttuu. Siinä tilanteessa kun lapset tulee ja yhteiset kulut nousee, me yksinkertaisesti nostetaan yhteiselle tilille menevää summaa, kunnes se tili kattaa kaikki yhteiset menot. Varmasti edessä on vuosia, että kaikki raha uppoaa perheen yhteisiin kuluihin, mutta väittäisin silti, että selkeästi suurimman osa elämästä rahaa tulee olemaan molemmilla myös omaan "harrastekäyttöön".
Mutta imo ihan asiallista keskustelua Itse kokisin, että parisuhteessa kannattaa sopia esim nämä raha-asiat mahdollsimman tarkkaan ja tavalla, johon molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Enemmän kuin kerran on ollut tilanteita, joissa parit saavat käsittämättömiä riitoja aikaan siitä kun "toinen on taas tässä kuussa maksanut enemmän kuin toinen ja aina se toinen ostaa jotain mitä toinen pitää turhana". Itsellä seurustelua takana kohta 8v ja kertaakaan ei ole tullut edes kinaa siitä miten rahaa käytetään. Tarkoitus olisi jatkaa samalla tavalla koko elämä En mä olohuonetta ole täyttämässä millään ylimääräisellä roinalla, mutta oma nainen ei ihan aina ymmärrä mun tarpeita ;D itsellä tavarahankinta on aika pitkälle vanhan uusimista: Jatkuvasti tulee tilanteita joissa vaihdan vaikka näppäimistön, koneen, tykin, näytön tmv uuteen, vaikka vanhassa ei varsinaisesti vikaa olekaan. Vuoden mittaan näitä kuluja kertyy kuitenkin aika paljon (kk-tasolla hyvin monia satoja euroja) ja monesti nainen on sitä mieltä, että ostan tuotteet tyhmään aikaan koska "tuota tekniikkaa saisi 12k päästä paljon halvemmalla". Nainen on tässä kyllä oikeassa, mutta mä silti ostan mielelläni uuden lelun.... Nainen taas nauttii erilaisista laukuista ja kuluttaa näihin aika suuria summia rahaa. Minä taas en voi ymmärtää, miksi pitää saada yhdestoista laukku, jos kaapissa niitä on jo 10. Ehkä on olemassa pareja, jotka katsovat täysin ymmärtävästi toisen osapuolen kalliimmanpuolesta harrastusta
Omat harrastukset satunnaisessa järjestyksessä: golf, alamäkihiihto (yleensä pari-kolme viikkoa reissua kaudessa), moottoripyöräily, kitarat, valokuvaus (tosin taantumaan päin), hifi jollakin tasolla, .... Eivät sinällään mitään ilmaisia harrastuksia, vaikka vähälläkin voi itseään toteuttaa. Aikaa ja tilaa vievät vaikka miten päin harrastaisi. Lienee siis varsin turhaa syyttää hallitusta ainakaan sisäisen pikkupojan tukahduttamisesta, vaikka taustakohinaa aina silloin tällöin onkin havaittavissa Se mun pointti oli vain se, että oli ne rahat omat tai yhteiset, niin kyllä meillä on silti tapana sopia miten yhteisessä kodissa askarrellaan. Meillä laukut ovat kenkiä, joten ymmärrän ihmetyksesi
Joskus se tosiaan kääntyy voitoksikin. Kun olimme hankkimassa telkkaria, niin se oli nimenomaan vaimo joka alkoi ehdottelemaan Pioneerin taulua vaikka halvempiakin ratkaisuja olisi löytynyt. Ja syyhän oli tietysti se, että telkkari näytti silmään paremmalta noin sisustuksen kannalta. Kotiteatteri olikin sitten paljon vaikeampi perustella. Siinä ei sisustusargumentti kääntynyt minun voitoksi.
et osaa tuot himaan 5 järkyttävän kokoista skobea. otat haukut vastaan ja perustelet että helvetin hyvä ääni. sitten muutaman päivän jälkeen suostut kompromissiin, ja vaihdat ne 5 pienempään + subbariin ja kaikki on tyytyväisiä, kauppias mukaan lukien (koska ne pienet hyvällä äänellä ovat hieman kalliimpia
Meillä tuli subista säröä tyyliin: koska se kukkateline on valmis? Eniten taitaa häiritä kun projektit on keittiön nurkassa odottelemassa tekijäänsä.
Meilläkin taitaa olla melko hyvä tilanne, eli sanomista ei niin kauhiasti tule. Itse asiassa oli nimenomaan vaimoke, joka ensiksi ehdotti reilusti isomman telkkarin ostoa, kun asia tiedettiin ajankohtaiseksi. Tässä asiassa minä sain melko pitkälle hoitaa taustatyöt ja valinnan, koenäyttö ja hyväksyttäminen tuli vain suorittaa hallituspäässä. Ja kyllä tuosta välillä hieman tiukillekin laitettiin, eli piti ihan perustella, miksi juuri tuo on sopiva. Tuloksena nytten on Mirain 42" FullHD kotona. (Ensimmäinen kommentti kun yritettiin käydä koekatselemassa oli että "onpas siinä paska ja rakeinen kuva", kun tuli analogipuolelta nelosen sanapeliä ja vielä surkealla antennilla. Huomautin, että taitaapa johtua ihan lähdemateriaalista ja kun päästiin HD-DVD:tä katsomaan, niin muuttui ääni kellossa. ) Kotiteatteri lähti melko helposti liikkeelle etukajareilla ja vahvarilla. 5.1-laitteistoa hankkiessa meinasi tulla sanomista, mutta pelimiehenä löin kehiin argumentin, että Sonata Arctican DVD:ssäkin (kuten useimmissa muissakin musiikkitallenteissa) on 5.1-ääniraita, että pääsee mahdollisimman täyteläiseen keikkaelämykseen. Kyseisen bändin diehard-fanille tämä naula veti kuin viistuumapiikki ja nyt on kuulunu jopa hieman hoputusta tyyliin "no eikö sellasta sopivaa keskikajaria oo vieläkään löytyny?". :thumbsup: Katotaan nyt miten sisustuspuoli menee, kun aletaan olohuoneeseen järjestellä noita systeemejä uuden telkun myötä. Veikkaan, että ilman sanomista ei selvitä, mutta lähinnä enemmän meidän taloudessa taitaa kuitenkin kitkaa aiheuttaa nuo meikäläisen kitarat ja niihin liittyvät vahvarit ja kaiutinkaapit ynnä niiden sijoittelu. Itse kun olen sitä mieltä, että olohuone ei ole olohuone ilman Marshall-pinoa. Raha-asioista ei ole suuremmin napistu, tämä tosin johtunee siitäkin, että audiopuolella (tietysti muutenkin) ostan mieluiten kohtuuhintaista mutta hyväkuntoista käytettyä. Katsotaan, millainen "issue" asiasta saadaan sitten, kun kaiuttimia ja vahvareita alkaa vaihtamaan parempiin ja kalliimpiin. Onneksi tuo vaimokekin ymmärtää hiukkasen laadun päälle, että jos löytyy selkeästi paremmat vehkeet ja pääsee niitä kuuntelemaan, niin todennäköisesti tajuaa eron. Siinä suhteessa olen siis ottanut naiseni mukaan harrastukseen - hyvähän se on, että joku pitää järjen mukana tässä hulluudessa. :love:
Aika hyvin on tullut joustoa hellan suunnalta.. Edelliseen kämppään ei ollut lupa tykkiä tuoda, ja 1.5v asumisen (ja ankaran pohjustuksen) jälkeen uusi kämppä, ja huone josta 60% on teatteria.. Kangas puuttuu ja ikkunan peitto mutta muuten rupeaa valmistumaan.. http://users.tkk.fi/~jekoljon/länsimäki/DSCF1932.JPG
tykki tuli hommattua ennen yhteen muuttamista, joten se on 'automaattisesti' seurannut mukana myöhempien asuntojenkin olohuoneisiin ilman erillisiä keskusteluja - auttoipa neitokainen myös valkokankaan pingottamisessa diy-kehikkoon äänipuolen päivittämisestäkään ei tarvinut kättä vääntää, vaikka pönttöjen määrä ympäri olohuonetta samalla kolminkertaistui (2.0 -> 5.1). ymmärrystä harrastukselle (ja kaiketi myös luottamusta sisustusmakuun, kun ei kaiuttimien valintaan osallistuminen kiinnostanut) siis tuntuu löytyvän, vaikkei itse kuulemma laittaisi sellaisia rahoja viihde-elektroniikkaan. yhteiset leffaillat ovat mukava harrastus molemmille, vaikka neidin unenlahjat usein tuntuvatkin vievän voiton elokuvanautinnosta. eli kaikenkaikkiaan ei voi näiltäkään osin olla muuta kuin erittäin tyytyväinen valintaan..
Tuota tapahtuu myös meillä. Hauska joskus huomata kun jotain rymistelyä katselee, niin toinen vetää rauhassa hirsiä vaikka kovimmat mähinät juuri käynnissä... Helläsäröstä sen verran, että aikaisemmin topicissa kirjoitin ettei mitään omalla kohdalla ole ollut, mutta pieni pimennysverho aiheutti pientä napinaa. Ei kuulemma sopinut muihin ikkunoihin, eli ois pitänyt olla kaikki samanlaisia... :OI Ei auttanut vaikka näytti ettei se kerällä ollessaan edes näkynyt. Noh, onneksi sen kuitenkin sai irti ja takaisin kiinni tarvittaessa, mutta parin kerran jälkeen annoin sen olla paikallaan kun ei sitä aina pois jaksanut ottaa. Ei tuo ole ainakaan siitä huomauttanut, tuskin edes muistaa koko asiaa... Mutta piti siitäkin pienestä silloin napista. Outoja nuo naiset.. :thumbsup:
Aina sitä pientä sanomista kuuluu, mutta ymmärtää myös että omalla työllä sitä hommataan, toki auttaa myös että olen alalla töissä joten kustannukset ei aina nouse niin korkealle. Olohuone on minun aluetta vehkeitten suhteen ja vaimo sitten ehdottaa sisustus ideoita siihen. Keittiö on vaimon aluetta johon minä en puutu näin on sovittu.
Rahankäytön suhteen av-osasto on ollut toissijainen muutettuamme uuteen osoitteeseen. Asunnon yleinen kohentaminen ja tyhjien huoneiden sisustaminen on ollut ensisijaista. Toisaalta pieniä päivityksiä on tullut tehtyä rakentamalla diy-kaiuttimet ja kaapelit sekä ostamalla käytetyn merkkivahvistimen. Periaatteessa mitään suurempaa vastustusta en ole kokenut. Vaimo on ymmärtänyt vuosien varrella hifi-harrastukseni lähinnä tarkoittavan irtolehtihankintoja paikallisessa S-marketissa. Kesyä? Kuuntelemme paljon musiikkia ja meillä on suhteellisen terve suhde laite- ja musiikkihankintoihin. Levyihin uppoaa vuosittain vähintään keskinkertaisen hifi-setin hinta. Toisaalta olen pystynyt argumentoimaan keskeiset päivitykset varsinaiseen hifi-settiin sillä, että kuuntelemme ja hankimme varsin paljon musiikkia (kannattaa kokeilla!). Valitettavaa on se, että vaimo ei ole vakuuttunut jokaisen päivityksen tarpeellisuudesta. Esimerkiksi reilun satasen investointi väli- ja kaiutinkaapeleihin herätti lähinnä naurun pyrskähdyksiä. No, terveestä järjestä ei ole tässä harrastuksessa koskaan puutetta.
Tässä taloudessa yleensä tulee kommenttia aina kun jotain uutta elektroniikkaa sisään kantaa Riidoilta on kyllä vältytty, ainakin suurimmaksi osaksi, mutta yleensä kommentit ovat tyyliltään tällaisia: 1. Mihin me tota tarvitaan? / Vanhakin oli ihan hyvä. 2. Pitikö noin kallista ostaa? (nykyään olen oppinut pyöristelemään hintoja alaspäin..) 3. Saako sen piiloon / voiko siihen päälle laittaa kukkaruukkuja / tuoksukynttilöitä yms.. 4. Onpa se ruma, mikä se on? 5. Ai taas yksi kaukosäädin lisää? Tähän mennessä napina on kuitenkin laantunut melko nopeasti, kunhan arvon Hallitus ensin saa rauhassa tutustua laitteeseen ja havaita että ehkä tästä sittenkin on jotain iloa. Olen tässä hiljaksiin aloittanut aivopesun kotiteatterihuoneen rakentamiseksi, kunhan joskus asianmukaiset tilat ja asunto saadaan
Nykymaailmassa on kysyntää uudenlaiselle iltakurssille: Harrastustoiminnan puitteita parantavat aivopesumenetelmät hellasärön pienentämiseksi. Siis kyllähän tämä on valistusta eikä aivopesua. Hyvä kuva & ääni on osa sivistystä.
Tämä olikin hauska topicci, kun näin naisena lukee. Minä päätän elektroniikan hankinnasta meillä... Juuri tuosta syystä meillä tehdään päinvastoin. Ja sukulaiset ihmettelevät. Tummat verhot kesällä ja vaaleammat talvella. Jos vaihdetaan...
Haha, tää oli hauska... Raahaa kauhealla vaivalla kotiin järjettömät suuret ja huonosointiset Sonabit ja vaimo toteaakin, että pidä nyt lelus tämän kerran, enää ei sit niitä vaihdella.
Minulla meinasi leuka tipahtaa lattialla tässä männä viikolla, vaimo ehdotti tykkiä olohuoneeseen ja hoputti hankkimaan yhtä uutta televisiota First time ever... Uuden tietokoneen hankkimisessa vielä hieman kinaa kun vanhoillakin kuulemma toimii kaikki (tarkoittaa webbiselain, Word/Excel, Youtube yms.). Yritä nyt siinä sitten selittää kolmikanavaisen muistijärjestelmän ja neljän ytimen ihanuudesta Tässähän alkaa kohta itse olla hankintojen rajoittava tekijä...
Meillä on tullut pientä hellasäröä viimeksi kun hankin SVS:n PC subin... Ensimmäinen kommentti oli "- Mikä ihme tuo on?". Laitteen piti tulla meille koekuunteluun, mutta sitten se jäikin meille. Nyt SVS on vaimokkeen puolelta ristitty möröksi. Ihan älyttömän kovaa hellasäröä ei ole vielä tullut kun ostin Epsonin tykin ja 106" kankaan (ei asennettu tosin vielä). Pientä irvailua on tullut ja uhkailuja että johdot ei saa näkyä mistään, yhtään jne... Meidän olohuone on kuulemma ennemmkin hifistudio kuin normaali olohuone.