Clintin heikoin elokuva sitten Blood Workin. Itseäni ei hidastempoinen tarinankuljetus haittaa, jos elokuva kuitenkin etenee johonkin, mutta Hereafter polki paikoillaan koko reilun kaksituntisen. Teeman käsittelyä ei syvennetä juuri lainkaan ja loppupuolella Peter Morganin käsikirjoitus leviää hallitsemattomasti eri suuntiin. Muutamat hienot kohtaukset sentään muistuttavat Eastwoodin ohjaajantaidoista. **
Ei tämä tosiaan aivan Gran Torinon jalanjäljille päässyt, mutta elokuvasta huomasi heti, että sama mies on ohjaamassa. Musiikeistakin tuli hieman mieleen nämä kaksi elokuvaa vaikka Clint ei itse Torinoon musiikkeja tehnytkään. Aika helposti pureskeltavaksi tämä oli tehty ja osin ennakkoon arvattavaksikin, mutta eipä tuo haitannut kertaakaan parin tunnin aikana. Cécile De France oli vallan mukava ilmestys niin ranskaa puhuessaan kuin muutenkin, oikein tyylikäs naisihminen jonka roolista olisi voinut vähän enemmänkin repiä irti. Etenkin se Sveitsin matka jäi mielestäni torsoksi ja vähän kuin pakolla typistetyksi. Tämä oli taas sarjassa niitä elokuvia joiden jälkeen on mukava fiilis, ei välttämättä sen takia, että elokuva olisi ollut täyskymppi, vaan lähinnä sen takia, että ei ole ollut tarkoituksena etsiä sitä mahdollisimman kyynistä ja veemäistä lopputulemaa. Mielestäni Damonista olisi voinut saada irti enemmän, vaikka inhimillisyys 'supervoimista' huolimatta oli päällimmäisenä asiana jäin kaipaamaan jotain lisää häneltä. Mielestäni veljensä asema jäi myös hieman epäselväksi. Pisteytys on aina vaikeaa 1-5 -skaalalla, mutta ainakin 3,5.
Ihmettelin, miksi tämä oli laitettu Oulussa Plazan pienimpään saliin, mutta leffan nähtyäni en ihmettele enää. Eli en tykännyt, en sitten ollenkaan. Ehkä en vain ymmärrä draamaa, mutta elokuva oli mielestäni ihan täyttä shaibaa alusta loppuun. Kelloa vilkuillessa meni siis, onneksi ei tarvinnut maksaa lipuista, vaan käytettiin miehen kanssa joululahjalippuja. Damon toki on ihku itsessään, mutta eipä hänkään yksinään näin huonoa leffaa pelasta.
Tapani Maskula oli antanut tälle neljä tähteä, joten odotin että tarjolla täytyy olla todella mahtava eepos syvällistä, viipyilevää draamaa, johon mestariohjaaja on uuttanut koko elämänkokemuksensa. Valitettavasti elokuva oli pettymys: pitkästyttävä ja hiukan epäilyttäväkin, kun katsojia koetettiin kosiskella uskomaan kritiikittömästi tuonpuoleiseen. Eastwoodin elokuvaura on kuitenkin ollut erittäin monipuolinen (Kultarynnäkön iloiset päivät), ja tasokin on vaihdellut huimasti. Sikäli Hereafter kuuluu samaan jatkumoon. Rakenteeltaan Hereafter on rinnakkaisten tarinoiden kokoelma, jollaisten esikuvana on Robert Altmanin Short Cuts oikopolkuja. Hereafter on lähinnä karvalakkiversio Alejandro González Iñárritun Babelista kuoret ovat komean globaalit mutta sisältö puuttuu. Hereafter tuntui puuduttavan pitkältä, ja VET:n mukaan sen kesto on 131 minuuttia. Tarinassa olisi ollut paljon tiivistämisen varaa. Monet kuvauspaikat olivat kyllä komeita ja autenttisia ja kamera-ajot onnistuneita, ja elokuva voinee toimia eräänlaisena nojatuolimatkana, jos ei odota tarinalta liikoja. Arvosana: 1/5. (Katsomiskokemus ei ollut paras mahdollinen. Takanani istui nuoripari, joka alussa höpötteli, ja jouduin pyytämään hiljaisuutta; sitten he alkoivat potkia penkkini selkänojaa, ja taas oli pyydettävä lopettamaan. Heistä oli tosi kurjaa, kun heidän eteensä osui "tuollainen kaheli", joka koko ajan valitti. Mutta jos elokuva on pitkästyttävä, niin kannattaako (a) hipsiä ulos salista vai (b) ruveta potkimaan edessä istuvan selkänojaa? Lisäksi Kinopalatsi 7:n äänentoistossa oli häiriöitä: "rutisevaa" ääntä erityisesti lopputekstien aikana mutta muulloinkin musiikin soidessa. Taas muistin, miksi kotiteatteri on kullan kallis.)
Ihan vaikuttavaa draamaa poikkeavasta aiheesta. Vaikuttaisiko ohjaajan ikäkin jo näihin teemoihin Komean alun jälkeen tasaisen rauhallinen tempo piti otteessaan, muutaman sivukutinan ehkä olisi voinut sivuuttaa ja esim. jotain lankoja keräillä loppuunkin, mutta kokonaisuus oli kuitenkin reilusti keskivertoa parempi. Itselleni ei tuntunut edes pitkältä..Uusia näyttelijöitäkin omaan silmään oli useita, ja heistä kyllä otettiin hyvin tehoja irti. Arvosanaan voi vaikuttaa viime aikojen tapahtumat omassa elämässä, mutta tämä oli positiivinen yllätys, varsinkin kun leffa on saanut turhankin paljon (aiheetonta) negaa niskaan. 4/5
Elokuvan aihe oli mielenkiintoinen ja kieltämättä odotin kovasti mitä Clintin kaltainen Äijä saa aiheesta aikaiseksi. No ei saanut juuri mitään. Elokuva oli hidastempoinen ja väärällä tavalla ennakkokäsityksiin perustuva. Näyttelijöistä Clint kyllä sai irti sen mitä pitikin. Elokuvan tarina oli suurin ongelma, muuten tämä toimi niin kuin ammattimiehen leffassa pitääkin. 2/5.