Oletko varma? Minä, kun toivoin, että olisi ollut ihan pikkuruisia hehkulamppuja, niin olisi paloturvallisempaa. Minä, kun sytytin alakouluikäisenä joulukuusen kynttilöillä tuleen 40-50-lukujen vaihtessa. Onneksi meillä kotona oli jo silloin sähkövalot, niin ei sattunut muita vahinkoja kynttilöiden kanssa. Nyt mitein, pitäisikö perua koko tilaus, ettei syty asunto palamaan? Mutta vakavasti. Puhutaanhan nyt näistä nitseistä tai kandelaa/neliömetri -käsitteestä? Jos puhutaan, niin ymmärsin asian seuraavasti: Puhutaan siitä kuinka kirkas TV: kuva on? Onko oikein? PS. Jos on oikein, kiitos @Make73 , sillä vasta tuosta humoristisesta viestäsi ymmärsin jujun.
Luminanssi (tunnus L) on fotometrian suure, joka kuvaa pinnalta lähtevää valon voimakkuutta eli "pinnan kirkkautta", ja se kertoo valovoiman tarkastelusuunnassa pinta-alaa kohti. Luminanssin yksikkö on kandelaa/neliömetri. Voidaan sanoa että "nitsit" siis kertovat panelin kirkkauden. Vinkki: googlettamalla nämä asiat ovat minullekin selvinneet. Kannattaa vain tsekata että lähde on luotettava.
Tokihan noita englanninkielisiä termejä voisi myös suomentaa - ja itse ict-alalla olevana monesti pyrinkin esim. siihen, että tiedostot olisivat tiedostoja eivätkä filuja/fileja yms. - mutta monesti kuitenkin lopulta englanninkielinen sana on harrastajien välisessä keskustelussa helpompi vaihtoehto. Otetaan esimerkiksi tuo sana nit/nits. "Telkun kirkkaus on 300 nitsiä" Sanalle on vaikea löytää netistä suomennosta, joka olisi selkeä. Wikipediassa ei ole suomenkielistä sivua sille. Ja olisiko järkevää puhua kandeloista neliömetrillä? Ei se kandela välttämättä sen selkeämpi sana ole ihmiselle, tai edes "neliömetri" kaikille". Mistä päästäänkin myös siihen, mikä toisaalta hyvin tuotiin esille, että ymmärtääkö termin käyttäjä edes sitä, mitä termi oikeasti tarkoittaa. Veikkaan, että 95% ei osaa sanoa suorilta, mitä nitsit ovat. Mutta vaikka termin tarkkaa merkitystä ei tiedetä, niin mielestäni riittää se, että sitä osaa käyttää oikein. Eli, kun vertaillaan telkkujen kirkkauksia, vaikka juuri HDR-katselussa, niin mielestäni riittää se, että osaa käyttää tuota oikealla tavalla. Tietää esim. että suurin osa HDR-elokuvista masteroidaan (taas yksi ei-suomalainen sana ) 1000 nitsiin, jolloin 800 nitsin kirkkauden telkku ei pysty suoraan näyttämään kirkkaimpia kohtia ilman jonkinlaista tone mappingia (taas yksi termi ) matalampaan kirkkauteen. Mielestäni ns. taviksen ei tarvitse ymmärtää termien tarkkaa merkitystä, jos kuitenkin osaa käyttää niitä oikein ja oikeassa paikassa ja tietää, mitä niillä tarkoitetaan. Se hyvä puoli noissa englanninkielisissä termeissä on, että jos osaa englantia ainakin sen verran, että pystyy lukemaan myös telkkujen englanninkielisiä arvosteluja yms. netistä, niin termitkin on helpompi ymmärtää, kun niitä käytetään myös täällä englanninkielisinä. Jos täällä puhuttaisiin telkkujen kirkkaudesta kandeloina neliömetrillä ja sävyalan sovituksesta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tonemapping) niin englanninkielisten termien ymmärtäminen netissä on vaikeaa. Olen itse huomannut tuon ict-alan kouluttajana, kun mielelläni käytän suomenkielisiä termejä, mutta sitten joudun useasti myös aina kertomaan, mikä termi on englanniksi, koska olen huomannut, että ihmisten on vaikea löytää lisää tietoa netistä, kun eivät tiedä, millä hakusanalla etsiä. Toki tuo koskee vain suomenkielisiä koulutuksia. Mutta tämä on ehdottomasti keskustelun arvoinen asia, koska mielestäni suomennoksia olisi hyvä käyttää silloin, kun hyvä suomennos on olemassa. Toisaalta joskus englanninkielinen termi vain on helpompi käyttää. Varsinkin harrastajien parissa. Ja alkuperäiseen kysymykseen viitaten, niin pitäisikö dvdplazalla olla thread, jossa noita termejä selitetään ja suomennetaan? p.s. Olen itse gradua vaille valmis fysiikan ja pitkän matematiikan opettaja ja piti itsekin tuo "nits" googlettaa, jotta sen tarkan määritelmän muistin. Eli itsekin olen termiä käyttänyt ilman tarkan määritelmän muistamista, mutta hyvinhän tuo on sujunut.
Minun mielestäni ehdottomasti pitäisi olla keskustelu, jossa noita termejä selitetään ja suomennetaan ja kerrotaan samalla englannin kielinen termi. Tämä siksi, jos halutaan tänne lisää keskustelijoita, jotka eivät vielä ole harrastelijoita(varsinkin iäkkäämpiä). Sillä ainakin minä tällaisena vanhana kääpänä olen nyt korona aikana kotona kököttäessäni alkanut haluta kunnollista ja ajan mukaista TV:tä. Aikaisemmin riitti, kun uutiset näki. Oli niin paljom muuta tekemistä, jossa tapasi ihan oikeasti ihmisiä. Toki arvostan edelleen näitä tapaamisia ja harrastuksia televisiota enemmän, mutta nyt tilanne on nyt tämä ja televisio ja sen ominaisuudet ovat nousseet paljon tärkeämmiksi kuin aikaisemmin. Siksi haluaisin nimenomaan ymmärtää sen, mikä tekee telvisiosta hyvän.
Juu, sekin että puhutaan yksikkönä "nitsistä" on oikeastaan väärin. Yksikkö on nit, mutta kun englanninkielisillä nettisivuilla kerrotaan että kirkkaus on vaikkapa "400 nits", on siitä tullut nettislangiin tuo monikollinen sana. Kyllähän täällä puhutaan "color gamutista", "ips glowista" , "jitterista", "stutterista", yms. , etenkin kanadalainen rtings.com tuntuu olevan joillekin raamattu, joka on ainoa oikea taho kertomaan televisioiden laadusta. Itse törmäsin hiukan erilaiseen ilmiöön kun etsin televisiooni kuvasäätöjä englanninkieliseltä sivustolta. Kävi ilmi mm. että Sonyn englanninkielinen Backlight on suomenkielisessä telkussa Kirkkaus, ja Brightness puolestaan Mustan taso. Eli sanakirja ei aina näissä auta.
Kiitos lisähämmenyksestä. Ja uusista sanoista, joista en ole koskaan kuullut kuten "color gamutista", "ips glowista" , "jitterista", "stutterista Minä en ole koskaan lukenut raamattuja, joten en aio alkaa sitä tapaa edes näinä aikoina. Siksipä täällä tarvittaisiin se keskustelu täydellisille ummikoille, jossa noita vähän edes aukaistaan ja kerrotaan mitä ne itse kullekkin merkitsevät ja ovatko tärkeitä muille kuin ns. "hifistelijöille", joiden ymmärrän olevan täydellisyyden tavoittelijoita, siinä koskaan onistumatta.
Jitter on oikeastaan tarpeeton alunperin audiopuolelta tullut hifistelytermi jolla kuvailtiin digitaali-analogi-muunnoksessa tiettyjä syntyviä härjiöitä, joita ei saa esiin oikeastaan kuin oskilloskoopilla mittaamalla.... Sinänsä tuo termi kuvaa digitaalisen tiedonsiirron huojunnasta syntyviä oikeita virheitä, joita ei oikein toimivissa laitteissa juurikaan esiinny tai ei ainakaan pitäisi olla kuultavissa tai nähtävissä. T: Vesku
Itse asiassa jitter on ihan arkinen englanninkielen sana joka tarkoittaa tärinää tai värinää. Esimerkiksi Jitter meter = värinämittari. Televisiokuvan tapauksessa siis tarkoittaa kuvan värinää.
Tänään Verkkokauppa.comissa oli LG C9:n hinta noussut 4299,90 euroon. Ja töllöjä saatu varastoon lisää. Kun omani tilasin oli saatavuus keltaisella ja hinta just alle neljä tonnia. Tuo hinnan nousu oli pieni ylläri. Samsung Q90R on Gigantista loppu ja Powerissa 2799e. Jännä homma tuo noiden iso hintaero. Kun muualla maailmassa ymmärtääkseni se on ollut toisinpäinkin Alkaa tietenkin nuo uudet mallit nyt tulemaan, mutta niissä se hinta vasta kova onkin. Ja Samsung tehnyt sen mielenkiintoisen muutoksen, että 8K-resoluutiot ovat periaatteessa jatkoa Q90R-mallille. Eli Q90T ei mallinimestä huolimatta ole jatkoa Q90R-mallille, vaan sisältää vähemmän noita kirkkausalueita. Varmasti tosi hyvä telkku sekin, mutta tietyllä tavalla askel taakse päin. Q900T olisi jatkoa Q90R-mallille, mutta on 8K ja hinta sen mukainen. LG:llä taas CX-malli on toki selkeää jatkoa C9-mallille, mutta eipä noissa isoja eroja ole. Olikos täällä muita LG C9/C8 omistajia, joilla on Pana 820/420/9000 käytössä soittimena? Ainakin internetin keskustelujen mukaan C9:n dynaaminen tone mäppäys ei ole kauhean hyvä, vaan nostaa mustan tasoa ja vaikuttaa yleisesti koko kuvaan. Ja taas, jos dynaamista tone mäppäystä ei käytä, niin ymmärsin, että telkku valitsee kolmesta PQ-käyrästä sopivimman staattiseen tone mäppäykseen. Tietääkö joku paremmin? Ilmeisesti tuo staattinen tone mapping toimii hyvin, kun levyn maksimikirkkaus (MaxCLL) on max. 1000 nits. Joten soitinta tarvitsee lähinnä tilanteissa, joissa levyillä on käytetty suurempaa kirkkautta ja sillä sen saa tuohon tonniin takaisin. Panan hyvä puoli on se, että se ei koske kuin kirkkaaseen päähän, joten se ei vaikuta koko kuvaan ja tummiin alueisiin, kuten monet muut tone mäppäys toteutukset ja tuo LG:n oma dynaaminen tone mäppäys. Ja tuossa onkin se yksi syy, miksi DV on niin paljon parempi. Tavallisen HDR:n kanssa näiden asioiden parissa saa tapella ikuisesti.
Itsekin jonkinlaisena fennomaanina pitää todeta että alkuperäisestä aiheesta on poikettu jo aika paljon. Täältä ensimmäistä kertaa luin niteistä Petri Teittisen kirjoittamana (mihin mies muuten kadonnut?), googletuksella löytyi helposti termin tarkoitus ja onhan tuon viljelyyn itsekin syyllistynyt myös suomenkielisillä foorumeilla. Brightness / kirkkaus säädön suomennuksena on mielestäni huono kun kirkkaudella monesti tarkoitetaan sitä yläpään valovoimaisuutta eikä tumman. Kuulemma Philipseissä termit myös nurinkurisesti yleiseen linjaan verrattuna.
Niin, jos näyttölaite ei kykene suuriin kirkkauksiin. Näiden Samsungin huippumallien kanssa asia on vähemmän relevantti, kun huippukirkkaus on reilusti päälle 1000 nitsiä.
"On a display or television monitor, black level is the technical term for what is usually called brightness . Black level determines the amount of light that a picture display emits for the darkest areas of an image."
Miksi minusta tuntuu että taas on menty ohi aiheesta ? En ymmärrä mitä äijät viimeisessä viidessä viestissä höpisee.
Niinpä. Onneksi en ole ainut, joka ei ymmmärrä mitään. Siitä en osaa sanoa mitään ollaanko aiheessa vai ei. Minusta jotenkin tuntuu, että tämä keskustelu (siis viimeiset viestit) lähti siitä, kun kysyin, mikä tekee televisiosta hyvän? Tai ainakin yritin kysyä. Sain vastaukseksi joukon termejä, joista en sitten enää ymmärtänyt mitään. Joten en edelleenkään ymmärrä yhtään, mikä tekee televisiosta hyvän. Enkä niitä termejä.
Ehkäpä noin, mutta moni bluray on masteroitu 4000 nitsiin, johon Sampallakaan ei pystytä. Jotkut ilmeisesti jopa 4000 nitsiin. Ja jostain syystä joiltain bluray-levyiltä tuo metadata puuttuu kokonaan, jolloin kirkkauskin menee vähän arpomiseksi. DV:n tai HDR10+:n kohdalla tuo on mahdotonta. p.s. Mielestäni tämä DV on ihan ketjun asiaa, koska LG:ssä se on ja Samsungissa sitä ei ole ja television kirkkaus on tuohon liittyvä tekijä. Toki tuo termeistä yleisesti keskusteleminen menee ohi aiheen ja pahoittelut siitä. Siitä voisi tosiaan oman ketjunsa perustaa.
Kyllä se yksinkertaisimmillaan on juuri noin. Jos kuvassa ei itseä mikään häiritse, en tiedä kannattaako alkaa selvitellä minkä siinä pitäisi ärsyttää. Tieto lisää tuskaa (ja rahanmenoa).