Vanhana tekniikan ihmelapsena ja (kaappi)pervona DVB-G:llä on takuulla tallentavat kamerat vessassaan. Ne todennäköisesti lähettävät 24/7 live videokuvaa nettiin jonnekin Nuubian saaren palvelimelle. Sieltä hän sitten tarkistaa joka päivä kävijälaskurinsa, joka kasvaa eksponentaalisella vauhdilla tiedon kiriessä ja levitessä palstan kautta (melkein) kaikkien suomalaisten tietoon. Tarkastuksien välissä (oletettavasti mr.) DVB-G kehittelee jo uusia keinoja, jolla saisi hämmennettyä palstan lukijat. Tähän mennessä "keksinnöt" ovat ainakin allekirjoittaneen saaneet monesti hymähtämään ja useasti jopa nauramaan. [Eino Leino]
Päivitin viilennysmetodini ilmastointilaitteeksi, kun kerran SADAN EURON ALENNUS on nyt tyrkyllä. Siis tämä Matsui 12000 BTU laite 449 €: http://www.gigantti.fi/product/pienkoneet/ilma/MPA12KH/matsui-ilmastointilaite onkin nyt salakavalasti tarjouksessa 349 eurolla Espoon Gigantti Megastoressa, osoitteessa Portti 1-5. Myymälästä pitää noutaa, netissä hinta on vakio kallis. Miksi ostin Maailmankaikkeuden Rumimman ja meluisaksi haukutun laitteen? Koska sen saa simppelisti modattua "kaksiputkiseksi", eli kuuma kenno modataan ottamaan ilmansa ulkoa ja puhaltamaan kuumennettu ilma takaisin ulos. Viileä huurteinen kenno ottaa ilmansa normaaliin tapaansa huoneesta ja puhaltaa viilennettynä takaisin huoneeseen, tähän ilmapiiriin ei kosketa. Kaksiputkimetodissa ei muutu asunnon paine-ero vaarallisen alipaineiseksi eikä imeydy tarpeettomasti helteistä ilmaa sisälle. Standardina eli yksiputkisena käy kalpaten: kun laite puhaltaa esim. 100 litraa kuumaa ilmaa sekunnissa ulos ikkunasta, niin tietenkin sama 100 litraa helteistä ulkoilmaa imeytyy asuntoon sisälle jostain korvausilmakanavasta tai avoimesta ikkunasta. Tai jos ei ole korvausilmareittiä tarjolla, asuntoon imeytyy viemärihöyryjä tai liesituuletinkäryjä. Paketissa tulee mukana liitinkaulus kummallekin (kuuman kennon) pyöreistä ilma-aukoista sekä yksi valkoinen kuuman poistoilman haitarimuoviletku (tarpeettomine ovaaliahdistuspäineen, jota ei kannata käyttää virtausta kuristamaan). Tarvitsee vain ostaa erikseen kympillä esim. Bauhausista 125 mm alumiinihaitariletkua 3 m pätkä, tosin 1,5 m osuus vain tarvitaan, koska sen mittainen on mukana tullut valkoinen letkukin. Lisäksi tarvitaan jeesusteippiä ja laajennustorvia ja hyttysverkollisia sadevesiritilöitä, karkeapölyfiltteriä sun muutakin rompetta, joilla asennus ikkuna-aukkoon tehdään nätisti. Minä asennan kuumalle poistoilmalle metalliset saderitilät integroituine hyttysverkkoineen, ja ottoilmalle jotain 3-luokan ilmanpuhdistinkudosta. Jopa F8-luokan pussifiltterin, jos karkeasuodatin ei riitäkään. Ja tietysti hyttysverkkoa tarvitaan. Puutarhaletkuakin (puolen tuuman eli noin 13 mm sisäreikä) tarvitaan lorottamaan laitteeseen kertynyt kondenssivesi viemäriin tai isoon kanisteriin. Muuten laite pysähtelee (muutaman tunnin välein?) sisäisen vesiastian täytyttyä. Laitteesta taitaa puuttua pölysuodatin kuumalle ilmareitille, joten jotain ulkoista filtteriä pitää käyttää, muuten kuuma kenno ja koko laitteen sisäosa menee tukkoon siitepölystä ja muusta liasta. Viilennettävälle huoneilmalle laitteessa on jo simppeli villakoirafiltteri, mutta mikään ilmanpuhdistin tämä laite ei todellakaan ole. Hepa-putsaavat ja viilentävät ilmastointilaitteet ovat kalliimpia. http://www.sylvane.com/whynter-14000-btu-air-conditioner.html Muun merkkisen lähes identtisen laitteen esimerkkivideosta näkee miten kaksi ilmaputkea asennetaan; ulkomailla tulevat paketin mukana. Gigantin Matsui-tuotteessa tulee mukana vain kuuman ilman poistohaitariputki, toinen putki pitää itse ostaa jostain muualta. Eniweis, muilla foorumella elikkäs murossa asiasta on enemmänkin höpinää tarjolla, jos kaksiputkimodaaminen kiinnostaa. Meluisa laite luonnollisesti, korvatulpat ja rauhoittavat pillerit kahmitaan kurkkuun+korviin aina kun laitetta käytetään? Ihan turha kuvitella nukkuvansa laitteen käydessä? Vai? Purin kapineen juuri pahvilaatikostaan ja koekäytin sitä sisällä huvikseni hetken ajan. Melutaso on yllättävän nätti, luulin paljon pahemmaksi! Puhallinmainen. Ihan samanlainen kuin aiemmin käyttämäni keskipakopuhallin, johon olen tottunut. Ei kuulu (korvatulpilla ainakaan) mitään naputtavaa mäntäpaukutusta, kuten kuuluu ilmakompuroista. Ilmakompurathan ovat sietämättömän meluisia, ne kuuluvat naapureille asti betoniseinän läpikin. Mutta Matsui on kyllä niin hiljainen, ettei naapuri kuule mitään häiritsevää, vaikka ympäri vuorokauden laite olisi viilennysmoodissa. Ja minäkin voin korvatulppineni nukkua rauhassa kun Matsui puhisee viereisessä huoneessa. Tämä oli kaikista tärkein tieto minulle, että melutaso ei olekaan niin järjetön kuin monet antavat ymmärtää. Mitään hifimusiikkia ei kannata kuunnella koneen käydessä vieressä, mutta viereiseen huoneeseen voi mennä tekemään mitä huvittaa, siinne asti melu ei kanna häiritsevän voimakkaana. Täällä Epsoossa on kesällä ollut viime vuosina SISÄLLÄ ilmankosteus 60...100% ja tähän nihkeään ongelmaan halusin viimein parannusta. Pelkkä ilman reilu vaihtaminen tee-itse-läpipuhalluksella ei poista ilmankosteutta, vaan päinvastoin lisää sitä, vaikka ilmanvaihto lämpötilaa onneksi alentaakin. Nyt ilmastointilaitteen avulla saan vihdoin sen liiallisen ilmankosteuden huitsin nevadaan eli harakoille. Lämpötilaa en niinkään koe rasitteeksi, viihdyn parhaiten 22,5...25,0 asteessa ja siihen pyrin koneen säätämään. Pääasia on saada kosteustaso pienemmäksi. Kunhan saan putkitukset ja filtterit ja ikkuna-asennukset valmiiksi. Muutama päivä voipi mennä mitoituksia ja ulottuvuuksia pohtiessa. Pitää rakentaa sellainen ei-kiinteä systeemi, että talven tullen voin helposti siirtää laitteen pois ikkunan edestä ja sulkea ikkunan. Talvella en tarvitse kosteuden alentamista eli tätä viilennyskonetta. .
Eikös se haihduta kondenssivettä kuumaan poistoilmaan? Toki erittäin kosteissa olosuhteissa tuo haihdutus ei riitä, vaan kondenssivesisäiliö täyttyy armotta. Omakohtainen kokemus tollasesta vähän vastaavanlaisesta vehkeestä on kuitenkin, että melko tehokkaasti haihduttaa ja kosteus puhalletaan kämpästä ulos. Taisi se kokeilemani laite lorottaa sitä kylmältä kennolta keräämäänsä vettä kuuman kennon yli, jolloin vesi haihtui poistoilmaan ja kenno viileni. Ja kaksiputkinen toteutus on ainoa oikea. Ellei sitten ole kaksiosainen ilmastointilaite (kuuma kenno talon ulkopuolella).
Minulla on ollut kahden kesän ajan se halvempi gigantin matsui käytössä. Se ainakin on kompuralla käydessään niin meluisa, ettei mitenkään saa samassa huoneessa nukuttua. Oliko DVB-G:llä kokeiluhetkellä varmasti jäähdytystoiminto päällä? Se pitää laittaa mode -nappulasta päälle, tuosta kun löytyy myöskin pelkkä 'tuuletustoiminto' ja sehän on merkittävästi hiljaisempi. Sähköä kuluu tasan kilowatin teholla, eli ei ole varaa koko päivää pitää laitetta huutamassa. Mieluiten vain muutamia tunteja iltaisin. Huoneen koko on tasan tuon 17 neliömetriä, mikä laitteen maksimiksi on ilmoitettu, eikä laite ole 'sammunut' termostaattinsa komentamana kuin yksittäisiä kertoja. Käytännössä se on siis joutunut pitämään kompressorin käynnissä kokoajan, vaikka viilennystä pitäisi päällä koko päivän yhtämittaisesti. Vesisäiliötä ei ole tarvinnut tyhjentää. Testasin huvikseni poistoputkella, jolloin iso limonadipullo täyttyi noin tunnissa ja ehti mennä jo lattiallekin pienehkö lätäköllinen. Kosteudenpoisto on siis tehokas, kuin myös haihdutus. Illalla kun laitteen sammuttaa nukkumaan mennessä, niin betonista huokuva lämpö lämmittää huoneen tunnissa vastaavaksi kuin viereinen viilentämätön huone. Kannattaa sammuttaa laite (esim kaukosäätimellä) viimehetkellä, kun pää on jo tyynyssä ja uni jo tuloillansa, niin ehtii nukahtaa viileän aikana.. Tänä kesänä katson ensimmäistä kertaa leffat ja muut tykillä, ja kun tykki tuottaa lämpöä 260 watin teholla, niin pelottaa jo etukäteen tulevat oltavat. Leffan katselustakin tuo matsuin käynnissä oleminen tekisi käytännössä mahdotonta. Edellisinä vuosina plasman kanssa (lämmittihän sekin jonkin verran, 50" koossaan) käytin matsuita jäähdyttävässä moodissa ennen ja jälkeen 'näytöstä' ja näytöksen aikana sitten vain tuulettimella. Tuo tykki tekee kuitenkin jo pakkasillakin leffan aikana olon tukalaksi, joten joutuukohan nyt pitämään välitaukoja, joiden aikana käyttää matsuita viilentävänä muutaman minuutin.. Lisäys: Mikäli poistoputkea joutuu käyttämään vähänkään venytetyssä asennossa (eli koneen aukko ei ole tasan seinän reiän kohdalla), niin se kannattaa eristää vaikkapa vanhalla untuvapeitteellä. Muutoin se luovuttaa lämpöpatterin tavoin lämpöä takaisin huoneeseen. Poistoputki kuumenee 50-asteiseksi. (Tavallaan liittyy aiheeseen: Suomalaisessa Kirjakaupassa oli (Mikkelin Stellan) remontin aikana helteellä jotain tällaisia vastaavanlaisia poistoilmaan lämmön siirtäviä koneita pöhisemässä ympäri liikettä, mutta tilapäisesti kyhätyt poistoilmaputket olivat metallisia ja eristämättömiä. Poistoputket olivat sormiin tuntuvan kuumia. Koneet huusivat täyttä hönkää ja sähkömittarin viisarit varmaankin pyörivät villisti, mutta putket luovuttivat koneen poistaman lämmön välittömästi takaisin sisäilmaan ja tuloksena myymälässä oli aivan yhtä kuuma kuin ulkonakin.)
Kyllä melutaso ja puhaltimien toiminta selvästi eroaa eri moodeissaan, ainakin tässä Isossa Matsuissa. Ja kovinkin kokeilemani metelitaso on korvatulpilla nukkuen itselleni haitaton. Jokainen mittaa melutasoa omin kriteerein, ja minulla korvatulpat on päässä 24 tuntia vuorokaudessa, paitsi silloin kun katson leffoja/sarjoja/yms. Ilman tulppia ärsyynnyn jo jääkaapin kompurastakin, tai viimeistään pakastimen, jossa on jääkaappia voimakkaampi ääni. Siksi tulppien kera pitää elää 95% elämästä, muuten tässä tulisi liian hulluksi. 1) Tuuletusmoodissa eli huoneilman pyöritysmoodissa pyörii pelkkä huoneilmatuuletin, jonka kierroslukua voi säätää kolmeen eri asentoon. Hiljainen vekotin on tällaisessa käytössä, mutta varsinaista hyötyä en tälle moodille keksi. Paitsi tietokonepatteriston ilman liikutus niin, ettei tietokoneiden luokse jää vellomaan kuumaa ilmapatjaa, vaan ilma sekoitetaan koko kämpän alueelle. Kuten ilmalämpöpumputkin pyrkivät levittämään lämpöä laajalle alueelle. 2) Sitten kun käynnistää oikean viilennysmoodin, vasta sitten käynnistyvät kuuman ilman VOIMAKAS puhallin sekä kompressori, ja puolen minuutin päästä tuntee miten huoneilma-aukosta puhkuu viileää ilmaa. Melutaso tässä viilennysmoodissa on selvästi suurempi kuin ykkösmoodissa. Lisäksi kone tärisee/rämisee hieman, joten luultavasti kiedon laitteen ympärille tiukan rouhevaahtomuovisen "villapaidan", se imee ääniä ja värinöitä hieman pois. Yhden puhaltimen laitteissa toimintamoodit voivat olla erilaisia, en niistä tiedä. Tässä kuitenkin on erikseen mietotehoinen huoneilman puhallin ja järkyttävän tehokas ulkoilman puhallin. Tehotuulettimen sähkönkulutuksen saisi selville vasta kun kompura nukkuu ja tehotuuletin jää pyörimään. Nyt jos mittaisin sähkönkulutusmittarilla, niin kompuran kilowattirohmuaminen peittäisi alleen tuulettimen tehotiedot. En vielä tiedä miten aktivoisin kompurattoman puhurimoodin, mutta näppituntumalla veikkaisin, että pikkupuhallin (alle 100 litraa sekunnissa) syö noin 50 wattia ja iso puhallin noin 100 wattia (yli 200 litraa sekunnissa). Hatusta nämä vedän kunnes saan asiat mitattua hamassa tulevaisuudessa. Huom: molemmat puhaltimet voivat olla myös identtiset, ja minä vain satuin tänään kokeileman huonepuhallinta minimitehollaan ja kuumailmapuhallinta maksimitehollaan. Mittaan kyllä kaikki tehoaskelmat sitten kun laite on paikalleen asennettu. Kanavisto lisää tehonkulutusta sitä enemmän, mitä mutkaisempi ja pidempi ja ahtautetumpi kukin ilmaputki on. Samalla melun luonne täsmentyy, kun kuumakennon imu+puhallus tehdään ulkoilmaan ja vain sisäkennon ilman liikutus kuuluu korvaan. Sisäinen vesiastia täyttyy arviolta 30 minuutissa, ellei kuuman ilman mukana tapahtuva veden haihdutus jostain syystä toimikaan. Jätän koneen pörisemään itsekseen ulkoliikuntasession ajaksi, joten viilentimen toiminnan varmistamiseksi ja vesivahinkojen välttämiseksi käytän jotain isoa vesikanisteria ja letkunpätkää jos nostan laitteen ylös lattiatasosta. Mieluiten vedet lorottaisin letkulla parvekkeelle (korotettu laite) tai vessaan (lattiatasolla lepäävä laite). Koroke varmaan pitää rakentaa, ellen sitten tilapäisesti pane viilennyskonetta yhden subbarin päälle. Mutta subbari pitää suojata muovilla, koska ilmastointikoneista valuu lähes varmuudella vettä jossain vaiheessa. Kun saan päätettyä ilmaputkien lopulliset paikat ja pituudet, ostan rautakaupasta solukumista taipuisaa putkeneristesukkaa. Ne on suunniteltu tällaisten isojen taipuvien putkien lämpöeristykseen. Pari-kolme kymppiä yksi eristinmakkara maksanee, ja siitä riittää jopa kahteen tai kolmeen päällekkäiseen kerrokseen kuumailmaputken päälle. Taipuisuus säilyy jotenkuten ennallaan näillä eristimillä (kun ei teippaa kerroksia tiukaksi, vaan jättää väljäksi). Retkipatja olisi paljon halvempi eriste, mutta siitä tulee taipumattoman tönkköjäykkä. Haluan säilyttää laitteen helpon liikuteltavuuden, että pääsen käsiksi filtteriin ja muualle takapaneeliin. Iso Matsui syö sähköä noin 1,4 kW ja olen hyväksynyt sen, että kesällä sähkölaskuni kaksin-kolminkertaistuu verrattuna talvielämiseen. Se on eräänlaista olomukavuuden osamaksua kuukauden viiveellä. Kuukauden erissä maksan sähköstä toteutuneen kulutuksen mukaan. Tai kaikkihan riippuu säätilasta. KUIVA korkeapaine pienentää kulutusta ja hautovan kostea helteinen ukkoskeli lisää viilennyskompuran käyttötunteja ja pullistaa sähkölaskua. Olen vuosien varrella tottunut suureen sähkölaskuun, koska tietokoneita on päällä useita samaan aikaan, joten villennyskone on vain yksi uusi pahis muiden kaveriksi. Onneksi koko vuotta ei tarvitse viilentää lämpöpumppaamalla. Talveksi, koska ulkoilma on silloin KUIVAA, väsään modifioidun ilmanvaihtosysteemin, joka hyödyntää ulkokylmää tietokoneiden viilennykseen ja kuluttaa vain pienen tehon pieneen puhaltimeen, ehkä 25 wattia. Kesällä ulkoilmaa ei saa koneille puhaltaa, koska kosteusprosentti menee 100 asti öisin ja se on liikaa elektroniikalle. HIFIRATKAISU on se, että laitteen puhaltama viileä ilma viedään toiseen huoneeseen, käyttäen kuljetukseen keinokuituabsorberisia (ei lasivillaa!) kanavaäänenvaimentimia, jotka samalla toimivat lämpöeristeinä. Jos vaikka yhden huoneen poikki vaimentimilla kulkee, voi ostaa vaikkapa 3 m pituudelta vaimentimia. Katon tai seinien kautta kiertämällä metrimatkaa voi pidentää mielin määrin. Ilmakohinan sävy muuttuu miellyttäväksi, puhaltimen ääni katoaa kuulumattomiin. Hifihuoneeseen saakka ei kuulu kompuran ääntä eikä erityisen ärsyttävästi ilmapuhinaakaan. Siinä missä kaduntallaaja kokee 3...4 m ilmakanavan ikävänä turhana varusteena, hifisti ottaa sen ilomielin vastaan. Mitä pidempi kulkumatka, sitä vaimeammaksi ääni saadaan hiljennettyä ja viileys vietyä sinne missä sitä tarvitaan. Luonnollisesti hifihuoneesta pitää saada kuuma ilma poistumaan tavalla tai toisella. Kuumuuden voi imeä katosta äänenvaimennetulla toisella kanavalla, tai antaa ilman karata luontaisia reittejään pois, mutta pitää varoa ylipaineistusta. Mikään huone ei saisi olla ylipaineinen. Ylipaine puskee huonekosteuden talon rakenteisiin, jossa kosteus alkaa homehtua ja home palaa takaisin hengitysilmaan kun ylipaine vaihtuu normaaliksi alipaineeksi. YLISUURTA äänenvaimenninta (160 tai 230 mm sisäreikä) kannattaa käyttää jos eli kun on vaara ilmastointikoneen tilttaamisesta liian suuren vastapaineen nähdessään. Jos haluaa käyttää ahtaita eli ääntä enemmän vaimentavia äänenvaimentimia, sitten pitää ostaa muutaman kympin kanavapuhallin, joka puskee painehäviötä vastaan iloisesti. Kanavapuhallin asennetaan viilennyskoneen ja äänenvaimennusputkiston väliin joustavilla "haitaripussiäänenvaimentimilla", jotta kanavapuhaltimen tärinä ei välity mekaanisesti ympäristöön. .
Hukkaan meni putkituksen ja filtteröinnin suunnittelutyö. Musta Matsui Vuotaa Ilmaa Sisäänsä Kuin Seula. Suunnittelu alkaa nyt alusta. Onneksi ei ole vielä hellepäiviä ilmaantunut, vaikka ilmankosteus onkin noussut 65 prosenttiin ja jatkaa nousuaan. Muutama päivä vielä hikoillaan, kunnes keksin ratkaisun pulmaani. Paljastava Testi: tukin teipeillä pari turhaa rakoa kotelossa, ja tilapäisesti tukin muovikalvoilla kaikki ilmeiset ilmaa sisään ottavat aukot (pyöreä kuumakennon ottoreikä ja kantikas viileäkennon ottoalue). Siitä huolimatta kuumaa poistoilmaa puhkuu ulos tyyliin satoja litroja sekunnissa, että T-paita lentää ilman heittämänä monen metrin päähän. Mitäh? Nyt rikotaan fysiikan lakeja. Lisäongelmana pyöreä ilmaa ottava aukko omaa mitättömän alipaineen, eli pienikin filtterin synnyttämä painehäviö estäisi ilman kulkemisen kyseisestä reiästä. Jo pelkkä kanavan parin metrin pituus häviöllään voi estää ilman kulun. Ihan kosmeettinen on tuo aukko sellaisenaan, teknisesti hyödytön reikä. Aukko kaipaa ulkoista kanavapuhallinta, jotta siitä saisi painettua laitteen sisälle puhdistettua ilmaa. Kotelon pohjassa nurkissa on hiirenmentävät aukot. Ja päivä paistaa läpi sieltä täältä kun katselee kotelon saumoja. Suunnilleen miljoona reikää rakenteissa piileskelee. Siispä annan piut sekä paut rotuerottelulle, en aio erotella toisistaan mitään ottoreikää erikoiseen filtterikäsittelyyn. Oli ilmaa kuljettava reikä sitten nimellisesti kuumalle kennolle tai kylmälle kennolle tarkoitettu, tai hiirien kulkureikä siellä täällä pitkin koteloa, ei väliä. Menköön ilma laitteeseen ihan mistä rakosesta hyvänsä, kunhan ilmasta putsataan pahimmat pölyt ensin pois. Koteloin koko laitteen uudelleen erillisellä ulkoisella kotelolla, hyödyntäen muovipressua, teippiä ja samaa pahvilaatikkkoa, jossa laite toimitettiin. X vuoden päästä ehkä innostun rakentamaan tukevamman ääntäkin eristävän laitekaapin tälle Vuotavalle Matsuille. - Hermeettiseen Pahvikoteloon päästän filtteröityä ilmaa, joten laite ei pölyynny, meni se ilma sitten mihin hyvänsä tarkoitukseen koneen sisällä. - Laatikosta poistuva kuuma ilma putkitetaan lämpöeristetysti ulos asunnosta. - Kylmennetty kuivattu ilma päästetään tietysti asuntoa viilentämään. Nyt sitten seuraa se vaikein pohdittava asia: MISTÄ OTETAAN se filtteröitävä ilma, joka pahvilaatikkoon kulkeutuu? Jos päästän pahvilaatikon sisälle huoneilmaa, niin laite synnyttää valtavan alipaineen asuntoon. Ei kelpaa minulle tämä "yksiputkinen" perinteinen metodi. Jos päästän pahvilaatikon sisälle ulkoilmaa, niin laite synnyttää jonkinsuuruisen YLIpaineen asuntoon, koska se huoneeseen puhallettu kylmä ilma on peräisin pelkästään ulkoa. Vaarallinen metodi on tämä, etenkin kun asunnon oma ilmanvaihto ei toimi riittävän tehokkaasti. Eikä se toimi, vuokrakämppä kun on kyseessä. Vain pari kertaa vuorokaudessa asunnon ilmaa jotenkuten tehokkaasti vaihdetaan, loput 23 tuntia vuorokaudesta ilma vaihtuu litra sekunnissa tai siihen tyyliin. Tarvitaan jompi kumpi kikkakolmonen avuksi: A) Kolmihaarakanava, jossa tarkasti säädettävillä kuristimilla säädetään ilmareittien ilmamäärät niin, että laitteen pahvilaatikkoon päätyvästä ilmasta osa otetaan ulkoa ja osa otetaan huoneesta. Käsikopelolla asiaa tutkitaan ja säädetään kokeilujen perusteella niin, että taloyhtiön ilmanpoistoräppänöissä aina on pieni tyypillinen imu, että talouspaperiarkki pysyy räppänässä kiinni. Tämä menetelmä on kuitenkin syntyjään susi, koska ilmastointikoneessa on liian monta erilaista toimintatilannetta, joiden paineenmuutokset poikkeavat toisistaan. Jos esim. säätää ilmavirtaukset yhtä moodia varten sopivaksi, asunnon ilmanvaihto sekoaa heti kun laite joko kiihdyttää tai hidastaa viileäkennon puhaltimen nopeutta, tai starttaa/stoppaa kuumakennon puhaltimen. B) Erillinen kompensaatiopuhallin, joka tarkkailee asunnon painetasoa ja reagoi siihen itsenäisesti. Eli jos asuntoon uhkaa tulla ylipaine (pahvi-ottoilma on siis peräisin ulkoa), tämä puhallin nostaa kierroslukuaan ja imee huoneen katosta entistä enemmän kuumaa ilmaa, ulos harakoille puhaltaen, ja näin asunnon alipaine pysyy jälleen laillisissa lukemissa. Minulla on kyllä 3 ylimääräistä puhallinta, joita voin käyttää apuna, mutta kuluu sata vuotta suunnitella säätömekanismi, joka puhallinta säätää. Olisikohan olemassa valmiita painesäätimiä, jotka säätävät moottorin kierroslukua, ilmanpaine-eroa nuuskien (ulkoilman paine versus sisäilman paine)? En uskalla jättää konetta toimimaan valvomattomasti ennen kuin automaattinen kompensaatiopuhallin on saatu kuntoon. Hankalaa. .