Tällainen asenne, että nähdään muiden pitävän itseään muita parempina, paljastaa yleensä mielipiteen esittäjästä enemmän kuin kohteestaan. Ehkä joku psykologiaa paremmin tunteva voisi tarkemmin sanoa, mitä se paljastaa. Muuten suomen kieliopin mukaan sinulla on vähän liikaa isolla alkukirjaimella alkavia sanoja tekstissäsi... Pitäisikö kouluihin ottaa oppiaineeksi pakkosuomi suomenkielisille? Niponapo.
Pitääpäs Matti Myöhäisena kantaa oma korteni kekoon. Kylläpäs on taas kiivasta keskustelua. Välillä tuntuu siltä kuin testosteroonitäytteiset nulikat kävisivät vääntöä. Ihmiset tuomitaan ryhminä, kuulopuheiden, huhujen ja yksittäisten tapauksien takia. Todella fiksua. Oma mielipiteeni asiaan on, että pakkoruotsi pois. Miksi täysin suomenkielisen ihmisen pitäisi väkisin opiskella ruotsia? Säästetäänpä niidenkin opettajien palkoissa, lisäksi ne suomenkielisten koulujen ruotsinkielen opettajat jotka olen tavannut, ovat osa melko turhia, toki hyviäkin löytyy. Itse kaksikielisenä toivon, että omat lapseni saavat käydä ruotsinkielistä koulua. Suomen kun he oppivat ihan muutenkin, mutta ruotsinkielen tukipilarina toimi tällä hetkellä minä yksin. Eli niin kauan kun suomesta ei lakkauteta mahdollisuutta ruotsinkieliseen opiskeluun on kaikki ok. Ja mitä FST ohjelmatarjontaan tulee, niin yllättävän moni täysin suomenkielinenkin katsoo niitä ohjelmia, esim. Bettina S:ää jne.
Pakkoruotsikeskustelu on aina hauskaa, eikä se koskaan lopu - jää vain tauolle, kunnes joku aloittaa uudestaan. Ei sinua voi siten Matti Myöhäisenä oikein pitää, pikemminkin keskustelun uutena avaajana Isken kymmenen teesiäni dvdplazan foorumin seinään, josta se olkoon kaikkien luettavissa, ja joka aloittaa nykyisen kielipoliittisen muurin murtumisen ja vapauttaa meidät kahleista: 1. Pakkoruotsista tulee luopua. 2. Pakko-englanti jokaiselle lapselle 3. luokalta lähtien. 3. Pakollinen valinnainen kieli 5. luokalta lähtien. Jokaisen koulun olisi aina tarjottava ruotsia (ruotsinkielisille suomea), sekä saksaa tai venäjää. Jos resursseja ja halukkuutta muihinkin kieliin löytyisi olisi se vain järjestelykysymys. Vain yhden voi valita. Poikkeuksena ulkomailta Suomeen muuttaneet, joiden on pakko valita englannin lisäksi suomi. Tällä estetään sellainen ikävä asia, että ulkomainen lapsi laitetaan ruotsinkieliseen kouluun opiskelemaan englantia ja saksaa, jolloin integroitumista suomenkieliseen kulttuuriin ei pääsisi tapahtumaan. 4. Englanti ja pakollinen valinnainen kieli molemmat pakollisia 7.-9. -luokkien ajan. 5. luokalla valitun pakollisen valinnaisen kielen voi vaihtaa toiseksi. Ulkomaalainen voi vaihtaa suomen joksikin toiseksi kieleksi ainoastaan erillisellä suomenkielikokeen läpäisemisellä. 5. Voi valita kolmannen, vapaa-ehtoisen kielen 7. luokalta lähtien. Tätä enempää kieliä ei peruskoulussa voi opiskella, muuten se vie liikaa huomiota yleisistä ja yhteisistä oppiaineista. 6. Lukiossa ja ammattikoulussa vain englanti pakollista. Lukiossa keskityttäisiin kielioppiin ja yleisen sanavaraston kartuttamiseen, ammattikoulussa kielioppiin ja ko. ammattiin liittyvän sanavaraston kartuttamiseen. Molemmissa kouluissa mahdollista valita periaatteessa rajattomasti muita kieliä, mutta 40-tunnin työviikot ja muiden aineiden pakollisuudet rajoittavat tätä mahdollisuutta. Käytännössä itseopiskelukurssit esim. netin kautta mahdollistavat useamman kielen opiskelun. 7. Lukiossa vain englannin kieli pakollinen aine kirjoittaa yo-kirjoituksissa, vaikka olisi opiskellut muitakin kieliä. 8. Yo-kirjoituksissa kirjoitettu vieraskieli ei anna virkakielikelpoisuutta, esim. kirjoitettu ruotsin kieli ei korvaa virkamiesruotsikurssia yliopistossakin. Mahdollisuus kurssin suorittamiseen ilman kurssimaksuja pitää olla joka korkeakoulussa kuitenkin mahdollista. 9. Korkeakouluissa virkamiesruotsikurssin pakollisuus poistettaisiin. Tietyillä julkisilla viroilla tämä kuitenkin voi edelleen olla pakollisena vaatimuksena, mutta sen voi suorittaa kuka tahansa tarpeen mukaan esim. avoimessa yliopistossa. Jos virkamiesruotsikurssin suorittaminen on suomenkieliseltä pakollista virkaan haettaessa, tulee myös suoritettu virkamiessuomikurssi olla pakollista muilta kuin suomenkielisiltä. Virkamieskielikurssin suoritusvaatimus pitää kuitenkin olla perusteltu, esim. yksikielisen kunnan virkoihin ei voida vaatia kurssin suorittamista. 10. Korkeakouluissa englantia pitää opiskella ainakin 6 opintopisteen verran, perustuen oman alan terminologiaan ja käsitteisiin.
poistetaan suomi. euroopassa niin mitättömän pieni ryhmä puhuu sitä ja se tulee niin kalliksi. siirrytään ruotsiin suoraan, sen kun oppii pienenä niin kommunikoi helposti 20 miljoonan ihmisen kanssa. ei kun poistetaan sekin. jäljelle jää että siirrytään suoraan mandariiniin, halvemmaksi tulee.
Ei hyvä ratkaisu. Eihän kukaan halua moisen porukan kanssa kommunikoida, ei helposti eikä vaikeasti. Suomessa suomea ja muualla englantia jos ei kotimaisella pärjää.
Suomenruotsalaisen puhetta. :thumbsup: Muistetaan kuitenkin, että ruotsi on suomessa vähemmistökieli.
En todellakaan ymmärrä, miksi jotkut täälläkin itsestään ilmoittavat henkilöt ovat niin paljon pakkoruotsin puolella. Mielestäni geecb kiteytti aika hyvin, miten tulisi koululaitoksen toimia. Englanti on hyvä pakollinen kieli kaikille oppilaitoksille, koska sitä tulee tarvitsemaan, ellei aio matkustaa. Mutta englanti kuitenkin pakolliseksi. Saksan, ranskan ja vaikka juuri ruotsin voisi valita 5-luokalla A2-kieleksi. Tämä olisi siis valinnaista, eli kaikkien ei tarvitsisi opiskella tätä. Ylä-asteella tulisi joko se jo aloitettu A2-kieli pakolliseksi tai sitten pitäisi valita B2-kieli pakolliseksi. A2-kielen opiskelija voisivat myös valita B2-kielen, joka olisi perjaatteessa "ylimääräinen" opiskeluaine. Lukiossa/Ammatillisissa opinnoissa Englanti ainoa pakollinen kieli. Tämä olisi minun näkemykseni. Tietenkin suosittelen ruotsia kaikille, eikä minua olisi ollenkaan haitannut, jos olisin vaikka ylä-asteen opiskellut B2-kielenä ruotsia, mutta lukiossa sitä ei välttämättä olisi tarvinnut enää opetella. A2-kielenä mulla oli aina lukion ensimmäiselle saakka saksa. En kuitenkaan kauhea kielinero ollut ja pyrin lukiossa panostamaan matemaattisiin aineisiin, joten jätin juuri pakkoruotsin takia saksan opiskelut pois. Mielekkäämpää olisi ollut, että olisin saanut valita tuon saksan toiseksi kieleksi, jolloin olisin opiskellut sitä kahdeksan vuotta. Ruotsia olisin voinut opiskella sen kolme vuotta ja käydä lukiossa muutamalla kertaavalla. Tällöin osaisin hyvin saksaa, sekä yhtä hyvin ruotsia kuin nyt. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan saksan taitoni ovat todella ruosteessa ja ruotsi ei enää lukiossa (ka. 5) jaksanut kiinnostaa, joten en sitäkään kunnolla osaa. Ruotsi ei kuitenkaan näin globaalissa maailmassa enää ole niin tärkeää kuin se joskus on ollut. Taloudellisesti se on suomen kannalta ihan sama, osaavatko kaikki ruotsia vai eivät. Jos talouskehityksen kannalta mietittäisiin järkevästi, ruotsin opiskelujen sijaan suomalaisten kannattaisi opiskella matematiikka, fysiikkaa ja kemiaa, joilla teknologiaa saadaan eteenpäin.
Jaahas täytyy taas työntää lusikka tähän soppaan. Miksi pakkoenglantia? Miksi toinen pakko on parempi kuin toinen?? Jos joku haluaa lukea 3 luokalta lähtien vaikka venäjää, niin miksi se pitäsi estää pakkoenglannilla?
Nyt sit se järki käteen... Ehkäpä sen takia, että suurin osa ihmisistä länismaisessa yhteiskunnassa opiskelevat englantia. Jos lähdet espanjaan lomalle, niin luultavimmin he osaavat englantia, eivätkä venäjää/aiheeseen liittyen ruotsia. Englantia taidetaan puhua myös "bisnesmaailmassa".
Sibbolaisen puhetta :thumbsup: Niin, miksi pitäisi sitä (lähes) kaikkien osaamaa maailmankieltä opiskella, kun voisi keskittyä venäjään, jota puhuu vain venäläiset? Great thinking! Mahtaa lasta harmittaa aikuisena, kun hakee työpaikkoja ja kaikissa toivotaan englannin kielen hyvää osaamista? Tai jos hakee korkeakouluihin, joissa suuri(n) osa kurssikirjallisuudesta (sekä tieteellisistä artikkeleista) on englanniksi. Jos nyt kuitenkin ajatellaan asioita järkevästi, ja pidetään se englanti pakollisena. ps. Vertauksesi oli hyvin paljon samanlainen kuin Jan-Erik Enestamin vertaus matikasta pakollisena oppiaineena suhteessa ruotsin pakollisuuteen. Nämä kaksi oppiainettahan ovat täysin eri maailmoista, eikä toisen pakollisuutta voi silloin verrata toisen pakollisuuteen!
Pruut, hold your horses Väitänpä näin. Ei ole mitään syytä aloittaa englannin opiskelua 3 luokalla. Oikeastaan mikä tahansa muu kieli olisi parempi. Jos katsotaan nykyistä tietokonesukupolvea, niin englannista oppii paljon ihan kouluja käymättäkin ennen yläastetta. Jos englanti tulisi mukaan vasta 7 luokan tienoilla olisi kiinnostus varmasti kohdallaan ja tämä kielitaito kehittyy nopeasti, kun tv ja internet työntää tuota kieltä eteen. Samalla olisi se muu kieli hallussa. Jokaisen valinnan mukaan. Esim Saksa on edelleen teknillisillä aloilla tärkeä kieli. Venäjä on itäkaupan ja turismin takia tärkeä. Ruotsi pohjoismaisessa työelämässä (inboxiin rävähtää silloin tällöin postia ruotsiksi) sekä ruotsin tv:tä katsottaessa
Tietokonepelien, MTV-räppäreiden jne. kautta -siis ilman kunnon kielioppeja yms.- opeteltu englanti lienee hieman haastavampi pohja jatko-opiskeluja silmällä pitäen, kuin nykyinen ala/yläasteen englannin opetus. Jos ei olisi riittävän ajoissa tiettyjä minimivaatimuksia, niin osalla kielelliset taidot kenties rapistuisivat nykytasoon verrattuna. Esim. "SMS-sukupolvesta" yllättävänkin suurella joukolla tuntuu olevan jopa oman äidinkielensäkin, siis suomen, kanssa suuria ongelmia (paitsi omasta mielestään). Eli vanhemmallakin iällä jopa työhakemuksissa yms. tärkeissä papereissa on säännönmukaisesti pilkut, pisteet jne. aivan missä sattuu. Virkkeet alkavat aina pienellä kirjaimella loppuen välilyöntiin ja pisteeseen. Jopa aivan perusjututkin ovat joskus pielessä tyyliin "kenkä - kenkän - kenkät", "aamuuninen" "ilo tulitus raketti" jne. SMS:ien lisäksi kirjojen lukemattomuus lienee yksi selittävä tekijä tähän kielitaidon rappeutumiseen. No, kansainvälisten testien mukaan suomalaiset kyllä taitavat edelleenkin melkoisen hyvin pärjätä. Tätä auttavat edelleenkin keskimäärin suhteellisen runsas lukeminen (hajonta lienee vuosi vuodelta suurempi) ja kielitaitopisteitä nostaa takuuvarmasti ainakin tekstityksen käyttö televisiossa dubbauksen sijaan. On päivänselvää, että tietyissä ammateissa edellytetään kohtalaista tai jopa erinomaistakin ruotsinkielen taitoa. Itse olen työskennellyt inssinä 90-luvun lopusta lähtien. Luonnollisesti tunnen lukuisia alan ihmisiä eri firmoissa ja eri paikkakunnilla. Monet ovat koulutukseltaan jotain inssin ja tekniikan tohtorin väliltä, tai ainakin ovat jollain tekniikan alalla hommissa. Ja englanti on osoittautunut aivan ehdottoman välttämättömäksi. Ilman riittävän hyvää englannin taitoa olisi moni -siis ainakin tekniikan alan- työ liki mahdotonta. Ainakin jos edelleen vain insseistä, tutkijoista tms. puhutaan. Eli kansainvälinen(kin) spesifikaatio on lähestulkoon aina englanniksi ja usein vain englanniksi. Monet matkapuhelinten ja matkapuhelinverkkojen parissa puuhastelevat lukevat 3GPP:n speksejä, täysin riippumatta siitä ovatko he töissä Nokialla, Motorolalla tai vaikkapa Sony-Ericssonilla. Monien teknisten "ammattivempainten" viralliset ohjeet ovat saatavilla vain englanniksi ja niiden valikkojen ja säätimien tekstitkin ovat usein vain englanniksi. Ainakaan toistaiseksi en ole kertaakaan omassa työssäni tarvinnut ruotsia tai saksaa (empä kyllä niillä pärjäisikään...), enkä muista juuri kenenkään tutuistanikaan tarvinneen (hotellissa työskentelevä tuttu onkin sitten asia erikseen). Ruotsia olisin itse opiskellut myös vapaaehtoisestikin. Saksaakin on tullut vapaaehtoisena lisäkielenä pari vuotta lueskeltua. Eli en siis ole yleisesti kieliopintoja vastaan. Mutta mielestäni ruotsin kielen tärkeyttä on aina välillä hieman liioiteltu ja dramatisoitu. Ja tottakai, jos suomenruotsalaisena inssinä puhut sujuvaa ruotsia ja kaikki muutkin palaveeraajat sitä osaavat, niin silloin hoidetaan asiat ruotsiksi. Mutta siltikin, useimmiten dokumentoidaan englanniksi, jos vain on pienikin epäilys, että joku muukin joskus ko. dokkaria tulee vilkaisemaan (työ voidaan siirtää toiseen maahan tai jopa toiseen firmaan, työryhmään voi myöhemmin liittyä vaikkapa ranskaa äidinkielenään puhuva työntekijä jne.). Valtaosa, tai nykyään kait lähestulkoon kaikki hieman lyhyemmätkin tekstit (no ainakin versioitavat testisuunnitelmat, speksit yms.) kirjoitetaan aina englanniksi, ei koskaan millään muulla kielellä (paitsi ehkä jossain pikkufirmoissa tms. kun ollaan varmoja ettei asia tule jatkossa kummittelemaan). Esim. saksalaisen Siemensin inssit -ja muutkin- puhuvat aina suomessa oletusarvoisesti englantia, sillä se on saksankin rajojen sisällä heidän virallinen työkielensä, aivan kuten suomessa Nokian työntekijöillä (ainakin insseillä, talousihmisillä jne.). En nyt todellakaan tarkoita halveerata ruotsin kieltä, suomenruotsalaisia tai ruotsalaisiakaan. Ruotsihan on todella mainio naapurivaltioksi, etenkin jos itänaapuriimme vertaa... Mutta englanti nyt vain sattuu olemaan monissa ammateissa ehdottoman välttämätön ja ruotsi, saksa, venäjä jne. ovat usein "vain" plussaa, toki paljon työtehtävästä riippuen. Joissain palveluammateissa asia on varmasti täysin erilainen, mutta niissäkin kohtuullinen englannin taito lienee usein minimivaatimuksena. Esim. lentoliikenteessä ja monessa muussakin vastaavassa asiassa englanti on se virallinen kieli. Eli englannin kielen opetuksen määrää ja tasoa ei saa nykyisestä ainakaan heikentää ja suomen kieliopin opetusta taas tulisi jämäköittää (nyt yläasteen äidinkielestä pääsee liian helposti läpi, jäljestä päätellen). Pakkoruotsin haluaisin pois ainakin peruskoulun jälkeisistä opinahjoista. Tilalle vapaaehtoinen ruotsi, saksa, venäjä tai muu kieli. Tai sitten lujuusoppia, filosofiaa tai sitä ainetta mikä kussakin tilanteessa järkevältä tuntuu. Tietenkin aina kyseisen opinahjon resursseista, opiskelijan toiveista ja kielipäästä riippuen (kaikilla sitä ei vain ole). Sekä maantieteellisistä, kaupallisista yms. faktoista riippuen. Motivoitunut vapaaehtoinen opiskelija on usein parempi opiskelija kuin ko. asiaa opiskelemaan pakotettu. Esim. nykyisen pakkoruotsin valtavaan kokonaistuntimäärään (ala- ja yläaste, ammattikoulu/lukio, AMK/TKK/yliopisto) nähden useimmat puhuvat melko huonoa ruotsia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli (ei virallista faktaa, mutta varmasti sinnepäin kuitenkin) - "Yhteensä englantia osaavia henkilöitä on maailmassa reilusti yli miljardi" - "Yli 400 miljoonaa ihmistä puhuu englantia ensimmäisenä kielenään" - "Englanti on hallitseva kansainvälinen kieli viestinnässä, tieteessä, kaupankäynnissä, ilmailussa, viihteessä, diplomatiassa ja Internetissä." http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli - "kieli, jota puhuu maailmanlaajuisesti noin 9 miljoonaa ihmistä...", tosin - "...Ruotsi on sukua norjalle, tanskalle, islannille ja fäärille" - "Suomalaisista noin viisi prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään" http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli - "Puhujia: 6 miljoonaa" (Suomi, Ruotsi, Karjala, Norja, Inkeri, Viro) - "Sija: ei 100 suurimman joukossa" Väitteitä puolesta ja vastaan: - http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi - http://nukku.net/no/pakkoruotsi.html Verrokkimaaksi sopii hyvin vauras, rauhallinen ja menestyvä sveitsi: - "Sveitsissä on neljä virallista kieltä: saksa (64 %) pohjoisissa ja keskiosissa, ranska (19 %) lännessä, italia (8 %) etelässä ja retoromaani..."
Olen täysin samaa mieltä. Kanssaopiskelijoiden kanssa tuli keskusteltua kyseisestä asiasta ruotsin kertauskurssin tentin jälkeen. Tuntuu todella hurjalta tuhlaukselta kun miettii kuinka "hyvin" korkeakouluopiskelijat puhuvat ja ymmärtävät ruotsia suhteutettuna älyttömään tuntimäärään yläasteella ja lukiossa. Itse pärjään huomattavasti paremmin japanilla ja saksalla vaikka kumpaakin olen opiskellut vain murto-osan siitä ajasta mitä ruotsia ruotsin tunneilla on tullut istuttua tai pariin sanakokeeseen luettua. Kyse on motivaatiosta. Itse olen samaa mieltä kuin monet muut henkilöt. Kun yläasteella/lukiossa/ammattikoulussa voisi valita ruotsin sijasta toisen kielen niin varmasti tulokset olisivat parempia kun motivaatiota saattaisi löytyä edes vähän ja opetukseen käytetyille rahoille olisi tulisi enemmän vastinetta. 3 luokkalainen ei välttämättä ajattele kovin pitkällä tähtäimellä tuollaisia asioita. "Miksi toinen pakko on parempi kuin toinen". Tässä tapauksessa asia on vaan niin, että pakkoenglanti on parempi. Tyhjänpäivästä edes yrittää väittää vastaan. Ei ne asiat itsestään korjaannu.
ja suomi euroopassa nää leimaamiset ovat mainioita olipa intohimoa. miten sua ymmärtää englanniksi kun et saa asiaasi puserrettua lyhyemmäksi? http://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli (ei virallista faktaa, mutta varmasti sinnepäin kuitenkin) - "Yhteensä englantia osaavia henkilöitä on maailmassa reilusti yli miljardi" - "Yli 400 miljoonaa ihmistä puhuu englantia ensimmäisenä kielenään" - "Englanti on hallitseva kansainvälinen kieli viestinnässä, tieteessä, kaupankäynnissä, ilmailussa, viihteessä, diplomatiassa ja Internetissä."[/QUOTE] aivan, ja sen oppii myöhäsemmälläkin aloituksella, koska se pursuaa kaikkialta. kielitieteilijät tietävät että näiden (Ruotsi, Norja, Tanska) kolmeen eri kieleen on lähinnä poliittinen peruste. ytä hyvin nämä ovat yhden kielen kolme eri muotooa, joiden kehitys sitten riippuen poliittisista suhdanteista on hieman vaihdellut. viimeksi kuuntelin radio mondolta tanskaa eilen n. ½ h. hieman joutuu keskittymään enemmän kuin normaalisti, mutta mikäs siinä. eräs hollaninkielinen tuttavani, tai vaihtoehtoisesti flaaminkielinen, joka siis on hollanin muoto, kertoi yllättyneensä siitä että kun hän opiskeli ruotsin (yleensä helppoa hollantilaisille) hän sen jälkeen pystyi keskustelemaan myös tanskalaisten ja norjalaisten kanssa, niin, että he puhuivat äidinkieltään. kun suomen väestö on 2006 lopussa 5 276 955, josta kaikki eivät puhu suomea, niin mistä se 6 miljoona revitään? ruotsissa joku 300.000 ruotsinsuomalaista. Puuttuu noin 400.000. Ei Karjalassa ja Inkerissä ole tuota määrä, eikä Norjankaan laskemalla. kiva kun aihe nostaa fiiliksiä
Mitä sitten, jos suomi on vähemmistökieli euroopassa? Ei liity asiaan missään muodossa. Matemaattinen ilmaisu pyöristys tarkoittaa, että jos suomea puhuvia henkilöitä on maailmassa 5 500 000, niin se pyöristetään 6 miljoonaan, mikäli muissakin tapauksissa näin on tehty (vertaile ruotsin 9 miljoonaa) (Virossa useat osaavat suomea) Erep, latelit vain lukuja pöytään, mutten käsittänyt pointtiasi. Englantia pursuaa jokaisesta tv-ohjelmasta, mutta tämä ei tarkoita kirjakielen oppimisen mahdollisuutta. Toinen ongelma meillä suomalaisilla tuon englannin kanssa on sen vaikea ääntäminen, johon kuluu aikaa ja vaivaa. Ääntämistä ei kuitenkaan opi sanomalehdistä tai elokuvista. Edelleenkin olisi ruotsinsuomalaistenkin kannalta ajateltuna varmasti mielekkäämpää, mikäli ruotsia opiskelevat aidosti haluaisivat opiskella ruotsia!
Miksi suomenruotsalaiset (ainakin täällä plazalla) haluavat tuputtaa pakkoruotsia kaikille suomalaisille? Miksi se ei voi olla vapaaehtoista? Ihan kiva kieli muitten joukossa, mutta en ymmärrä tätä pakottamista. Enkä nyt sano että minkään yksittäisen kielen (siis edes englannin) pitäisi olla missään mielessä pakollista, mutta kielten opiskelu sinäänsä pitäisi kuulua suomen koulutusjärjestelmään pakollisena osana. Jos valinta olisi vapaa vaikka edes ruotsin, englannin,saksan ja vaikkapa ranskan välillä olisi oppilailla enemmän intoa opiskella sitä itse valitsemaansa kieltä/kieliä. Pointtini oli kai se että en näe mitään perustetta ruotsin pakollisuudelle. Olkootkin että meillä on ruotsinkielinen vähemmistö suomessa, miksi valtaväestön pitäisi väkisin opetella vähemmistökieli?
Sanottakoon heti alkuun että vastustan kaikkea pakkoa. Itse olen kasvanut kaksikielisessä perheessä, isä puhuu suomea ja äiti ruotsia. Sanomattakin on selvää että kouluruotsi oli aika helppoa. Ruotsinkielen taitajana oli myös saksan kielen oppiminen kohtalaisen helppoa (tosin lukion jälkeen ei ole paljon saksaa tarvittu). Kielioppi toki on erilaista mutta sanastossa paljon yhteneväisyyksiä. Myös englanti oli aika iisiä. Olen vakaasti sitä mieltä että kun on kokemusta eri kielistä äidinkielen lisäksi (tulkoon se äidinmaidon mukana tai muuten) vahvistaa se myös muiden kielien oppimista. Ja vahvasti olen sitä mieltä että suomalainen koulu on yleissivistävä laitos, kielien opiskelu kuuluu tähän. Se, että onko kielen välttämättä oltava ruotsi en ota kantaa. Aikaisemmin olin sitä mieltä että jokaisen kansalaisen olisi syytä osata jonkun verran toista kotimaista kieltä edes yleissivistyksen vuoksi, nyttemmin olen vähän muuttanut mielipiteitäni. Fakta on että pakkoruotsi on historiaa, muut kielet jyräävät ruotsin alleen... Kysyn vaan miksi ruotsin kieli on aina ollut suomalaisille pakkopullaa? Ei kai pelkästään epäsäännöllisten verbien takia?
Itse asiassa suomea puhuvia on lähemmäs 6 miljoonaa kuin 5 miljoonaa. Paljon on suomalaisia jenkeissä ja kanadassa, sun muissa maissa. Jos kaikki kerättäisiin yhteen, päästäisiin lähelle kuutta miljoonaa. Kaikkihan eivät tietenkään ole Suomen kansalaisia, mutta osaavat puhua suomea esim. äitinsä suomalaisuuden takia yms. Ja mitä tulee tuohon englannin oppimiseen myöhemmällä iällä sen "ylipursumisen" takia, niin todella huono idea. Voit kysyä asiasta mielipidettä keltä tahansa kielitieteilijältä, opit syynkin.
Siis yritätkö sanoa että minä pakkoruotsilla ymmärrän 1/2 tunnin harjoittelulla norjaa, tanskaa ja ehkä jopa flaaminkieltäkin? Oikeasti nämä pakkoruotsin käyneet puhuvat kyllä englantia niin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa käydessäänkin. Ja juuri tämän takia tämä pakkoruotsi on täysin turha.
JJCoolin kommenttiin vielä sellainen lisä, että ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtävät toisiaan oikein mainiosti, mutta suomalaisen peruskouluruotsilla on lähes toivotonta ymmärtää norjaa. Nyt kun olen viimeisen vuoden aikana reissannut työasioissa Ruotsissa ja Norjassa, niin olen huomannut, ettei suomalaiselle kukaan tule jänkäämään asioitaan ruotsiksi, vaan keskustelun kieli on aina automaattisesti englanti. Toki ruotsalaiset ovat ilahtuneita, jos heidän kanssaan edes yrittää kommunikoida ruotsiksi, mutta asiat hoidetaan englanniksi. Kuulinpa myös sen suuntaista kommenttia, että suomenruotsalaisten "ruotsilla" ei ole oikeastaan mitään tekemistä Ruotsissa asuvien kielen kanssa, ruotsalaisilla on suuria vaikeuksia ymmärtää suomenruotsalaisen puhetta. Useampikin tarina löytyy Ruotsissa asuvista Suomen kansalaisista, jotka ovat tulleet suorittamaan asevelvollisuuttaan Suomeen, erityisesti Dragsvikiin, ja huomanneet, etteivät ymmärrä yhtään mitään suomenruotsalaisten "ruotsista". Pakosti tulee mieleen kysymys, että miksi täällä pitää väkisin yrittää tuputtaa kieltä, jota ei tarvita edes Ruotsissa, niiden painostuksesta, joiden kieltä eivät ruotsalaisetkaan ymmärrä?