Kannatatko Sipilän hallituksen politiikkaa?

Eikun tuo on nimenomaan kaupungin asettama parkkinormi. Laki ei vaadi mitään.

En tiedä, että onko korkean rakentamisen halukkuuttakaan erityisesti. Esimerkiksi Kalasatamaan ollaan rakentamassa kahta korkeaa tornitaloa, mutta alueelle on kaavoitettu niitä enemmänkin. Rakennusyhtiöiden ei vain kannata rakentaa niitä kovin paljon kerralla, koska eivät mene pyydetyllä hinnalla kaupaksi riittävän nopeasti. Tilanne on toinen esim. Jätkäsaaressa, jonne rakennetaan hiki hatussa matalampia taloja minkä keritään.

Ei nyt varsinaisesti koske asumista, mutta on sääli, että Jätkäsaaren Clarion-hotelli ei mennyt läpi alkuperäisen korkuisena (32 kerrosta). Ei mennyt ehdotus kaupunginvaltuustossa läpi. Tuli sitten 16-kerroksinen tynkä. On sieltä kyllä ihan kivat näköalat silti. Pasilaan on kyllä tulossa suht korkeaa rakentamista lähivuosina. Siinäkin saattaa kyllä mennä yli vuosikymmen, ennen kuin alue on valmis.

 

Tuo ei taida olla ihan täysi totuus. Muistan jostain viime aikoina lukeneeni että heti kun uusien asuntojen kauppa rupesi vähänkin hidastumaan hetkittäisen runsaan tarjonnan takia niin rakennutta(t) pisti liinoja kiinni uusien kohteiden aloittamisen kanssa. Voitot kun pitää maksimoida kontrolloimalla tarjontaa. Niin tai näin, kuluttaja maksaa.

 

Tuossa ei ole mitään järkeä. Tilanne on se, että pääkaupunkiseudulla asuntojen myyntihinnat ovat lähes 2,5 kertaisia rakennuskustannuksiin verrattuna. (Lähde: klik.) Kysytyimmillä alueilla ero lienee vieläkin suurempi. Rakennusoikeus on käytännössä oikeus painaa rahaa sille firmalle joka sen saa. Kukaan ei ole niin hullu, että jättäisi tuollaisen tilaisuuden käyttämättä. Alla vielä varmuuden vuoksi lainaus linkitetystä raportista:

"Kuvio viittaa siis samaan johtopäätökseen, johon alan paras tutkimus on päätynyt niin Suomessa kuin maailmallakin. Rakentamisen sääntely ja kaavoitus vähentävät asuntotuotantoa ja pitävät asuntojen hinnat korkeina. Ne ovat myös merkittävin kaupungistumisen este."

Itsekin olin muuten ostamassa asuntoa taannoin Kalasataman tornitalosta. Jäi ostamatta, koska olivat liian kalliita. Muistelen, että neliöhinnat olivat lähes keskustan parhaiden sijaintien tasolla. Kiinteistö sijaitsee kuitenkin kaupungin vuokratontilla joka lisää asumiskustannuksia jne. Tästä huolimatta parhaat asunnot ennakkomyytiin hetkessä. On aika vaikeaa kuvitella, että korkeiden talojen rakentaminen ainakaan kysynnän vähäisyydestä olisi kiinni.

 

Helsingissähän on ollut vallalla pakkomielle rakentaa / kaavoittaa matalasti. Tähän on vasta viime aikoina tullut säröääniä. Yksi paha esimerkki uudestakin rakentamisesta on Clarionin uusi hotelli Jätkäsaaressa, joka jäi puolet lyhyemmäksi epäsuhtaiseksi stumpiksi sen takia, että joku alkoi jänistämään.

Helsingin yksi ongelma on myös se, että maakunnista korven periltä tulevat poliitikot haluavat sotkeutua pääkaupungin kehittämiseen. Todennäköisesti kaupungin kalleimmat tontit rautatieaseman kupeessakin rakennettiin sen takia niin naurettavan matalasti, että joku poliitikko halusi säilyttää näköalan eduskuntatalosta.

Yksi surkeimmista päätöksistä on ollut myös Kiasman sijoitus niin ahtaaseen paikkaan kuin se tehtiin. Aivan karmaiseva moka, joka pistää aina pahasti silmään aina kun ohi kulkee. Pidemmän aikavälin mokia on ollut lähiörakentaminen (sen sijaan olisi kantakaupunkia pitänyt laajentaa yhtenäisenä rakenteena) ja nyt viimeisimpänä virtauksena viheralueiden tuhoaminen (mm. Malmin kenttä) elementtiroskan tieltä.

 

Yksi hyvä esimerkki on tuo mainittu Jätkäsaari. Se on toki rakennettu tiiviisti mutta silmämääräisesti arvioiden sellaista 5-6-kerroksista taloa. Kuulemma seassa on jopa joku 2-3 kerroksinen "pienkerrostalokin"... Jos kaupunkisuunnitteluviraston Annukka ei ole tästä kaavasta vastuussa niin joku muu byrokraatti on. Rakennuttajien oma valinta se ei kyllä mitenkään voi olla.

 

Jätkäsaaressa pitäisi valmistuessaan (ensi vuosikymmenellä) olla 18 000 asukasta ja 6 000 työpaikkaa. Pinta-ala on 1,16 neliökilometriä. Kyllä siitä tulee ihan hyvä asukastiheys, varsinkin kun alueelle tulee ihan kohtuullisen kokoinen puisto. Helsingin väestötiheys on luokkaa 3000 asukasta neliökilometrillä, joten kyllä tuo omalta osaltaan tiivistää varsin hyvin.

 

Ekonomistien mukaan valtion pitäisi nyt pyrkiä ylijäämäiseen budjettiin: uutinen. Ekonomistit ovat totta kai täysin oikeassa. Tämä näyttää minusta konkreettisen vastaansanomattomasti sen, miksi keynesiläinen suhdannepolitiikka ei yksinkertaisesti voi toimia. Nousukausi on käynissä ja valtion pitäisi yhtäkkiä taikoa vähintään viiden miljardin alijäämästä etumerkki toisin päin, eli tehdä johonkin kymmenen miljardin euron leikkaukset. Löytyykö plazalaisilta ideoita mistä leikattaisiin?

Luultavasti tässä käy taas päin vastoin, eli orastavasta talouskasvusta innostuneet työmarkkinajärjestöt kiristävät roimat palkankorotukset julkiselle puolelle. Koska "vyötä on kiristetty" ja enää ei tietenkään tarvitse.

 

Toki. Ei anneta enää yhtään rahaa muille eu-maille ja vaaditaan entisetkin lainat takaisin niin eiköhän se oo siinä, korkojen kera. Myös valtion tuet Sipilän ja kaverien bisneksille kun lopetetaan niin siitäkin tulee säästöä...

 

Meillä ongelmana on että kaikki puolueet ja myös virhamiehet rakastavat veroja. Verot tuovat poliitikoille valtaa ja virkamiehille leivän pöytään. Kokoomuskin haluaa pitää nykyisen verotason, alentaa palkkavetotusta ja nostaa alvia tai muita välillisiä veroja. Tämä on johtanut siihen että tässä maassa kaikki on todella kallista kun katsotaan keskimääräisiä nettoansioita. Ostovoima on Länsi-Euroopan alhaisimpia. Eikä muutosta ole nähtävissä. Päinvastoin seuraavissa vaaleissa jos Vihreät, Demarit ja Vassarit pääsee valtaan, niin verotus kiristyy.

 

Keräämällä enemmän veroja pystytään ylläpitämään laadullisesti parempaa yhteiskuntaa, jossa useammalla menee hyvin, mutta samalla veronkanto rokottaa elintasoa pienemmän nettotulon kautta. Oleellista on siis löytää optimaalinen verotaso, jossa ylläpidetty yhteiskunta on hyvä, mutta bruttotuloja ei rokoteta liikaa. Korkean verotason maissa ollaan usein onnellisia, joten verotasomme ei ole varmaankan ihan pielessä? Eri maiden verotusta verratessa pitää muistaa, että joissain maissa voi olla esim. ilmainen päivähoito, kun taas toisissa maissa päivähoito pitää maksaa "omasta pussista". No, omasta pussista se menee lopulta molemmissa tapauksissa.

 

Lisäksi kun budjetissa on alijäämää, niin on poliittisesti huomattavasti helpompaa nostaa veroja pikkuisen kaikilta, kuin alkaa leikkaamaan jostain säästöjä, jolloin joku ryhmä, yleensä vähätuloinen, joutuu luopumaan jostain totutusta edusta. Virkamiesten palkkoihin ei mene kuin muutama euro vuodessa per veronmaksaja. Suurin osa menee sote-kuluihin ja esim. asumisen tukemiseen.

 

CIA:n world factbookkia vilkuilemalla näyttäisi, että "oikeista" valtioista (=yli 100k asukasta) ainoastaan Kuubassa on Suomea korkeampi kokonaisveroaste. Väittäisin, että ihan hirveästi nostovaraa ei ole. Moni verolaji saattaa jo nyt olla Lafferin käyrällä yli sen pisteen, jossa tuotot alkavat prosentin nostosta huolimatta laskea.

 

Aika monessa tilastossa Tanska ja Ranska, ehkäpä vielä Belgia ovat vielä Suomea edellä. Ruotsi, Itävalta ja Italia kamppailevat myös pääsystä mitalikolmikkoon. Norjassakin ollaan korkealla, maa taitaa vain rahastoida öljytulonsa?

 

http://timosoini.fi/2017/08/7671/

Sellainen plokaus tällä kertaa.

5000 kannattajakortin kerääminen taitaa osoittautua uuvateille ylitsepääsemättömäksi esteeksi. Tähän johtopäätökseen olen tullut Raimo Vistbackan viime aikojen yllättävästä "eikö voitaisi vain unohtaa tätä episodia ja palata takaisin yhteen?"-kosiskelusta. Surkeaa on meno.

Jälkikäteen ajatellen oli persuille erittäin myönteinen asia, että Soini päätti potkia itsensä ja valtavan egonsa pihalle. Halla-aho saa nyt rakentaa puhtaalta pöydältä ilman että omat yrittävät tietoisesti kampittaa.

Sitä en kyllä edelleenkään ymmärrä miksi Sampo Terho päätti ryhtyä loikkariksi. Ellei Terhon tekemä liike olisi ollut niin poikkeuksellisen härski, tuntisin jopa pientä sääliä häntä kohtaan. Samalla hetkellä kun Halla-ahon valinnan myötä Suomeen syntyi puolue, joka oikeasti ajaa niitä asioita joita Terho on ajanut politiikassaan, hän jostain syystä päätti hypätä pois siitä. No, eiköhän Sampolla ole ihan valoisa tulevaisuus kokoomuksen riviedustajana 2019 eteenpäin. Hänen lisäkseen 1-2 nykyistä loikkariministeriä saattaa tulla valituksi muiden puolueiden riveistä, mutta kaikki riviuuvatit (mukaan lukien "johtohahmot" Elo & Elovaara) tulevat tippumaan.

 

Norja on kallis maa, mutta sikäläisillä on myös hintoja vastaava palkkataso. Ulkomaalaisittain kalleuteen vaikuttaa tietenkin myös valuuttakurssit.
Tilastoja tutkaillessa pitäisi tietää tarkalleen mitä tietoja (ja millaisista lähteistä) tilaston laatimiseen on käytetty, ja onko tehty jotain tarkoitushakuisia painotuksia jne.

 

Olettaisin että Terho oli jo pitkään tähdännyt Soinin seuraajaksi ja asennoitunut voittamaan puheenjohtaja-äänestyksen, ja kun niin ei käynytkään, vitutus oli suuri ja hän päätti siltä istumalta jättää puolueen. Että jos ei kelpaa niin pitäkää tunkkinne...

 

Vähän kuin Trumpin twiitti. Soini voisi katsoa peiliin ja miettiä, millaiselle henkiselle pohjalle puoluetta rakensi.

 

Tässä onkin hieno tavoite Suomelle. Olla korkeimmin verotettu maa.

 

Minustakin on kovasti epäkiinnostavaa, onko suomalainen verotus maailman n. kahden sadan itsenäisen valtion joukossa 198:nneksi vaiko peräti 194:nneksi kevyintä. Rima pitäisi asettaa todella paljon korkeammalle.

 

Loistavatko matalan veroasteen maat bkt:ssä, onnellisuudessa tai jollain muulla mittarilla vai millä perusteella matalampi veroaste edes on hyvä/tavoiteltava asia?

Esimerkiksi Tanskassa verotetaan kovasti, mutta se on samalla myös hyvin onnistunut valtio. Minusta tuntuu, että siitä itse asiassa tulisi vieläkin parempi, jos veroaste nousisi entisestään. Edes siellä korkean verotuksen maassa ei olla nähdäkseni pisteessä, jossa korottaminen alkaisi tuottamaan huonoja tuloksia. Vielä kauempana siitä pisteestä ollaan lähes kaikissa muissa maailman maissa.

Rajansa tietysti kaikella. Kommunismi ei toimi, tosin sen kohdalla osan ongelmista aiheutti myös yksipuoluejärjestelmä ja systeemin autoritäärisyys. Silti se myös onnistui kiistattomasti joillain osa-alueilla. Välillä pomppaa yllättäviä tilastoja silmiin, kuten se että entisissä Neuvostoliiton valtioissa lukutaito on aina ollut hyvin korkealla tasolla. Siis maailmanlaajuisesti ihan top-1% tasolla. Johtuu hyvin todennäköisesti kommunistisen systeemin tarjoamasta mahdollisuudesta kaikille.