Yleisesti kuulokevahvistimen roolista laitteistossa: ensinnäkin koko vahvistin -liite on harhaanjohtava. Tästä on kirjoitettu puhdasta ulostetta niin paljon että pahaa tekee. Kuulokevahvistin on enemmänkin impedanssisovitin kuin varsinaisesti vahvistin; sen päätehtävä on näkyä kuulokkeelle pienenä antoimpedanssina. Kuulokkeiden tarvitsemat pierukokoluokan virrat ja jännitteet saa mistä tahansa holesta mihin kuulokeplugi vain sopii surkeimpia lidl-virityksiä lukuunottamatta. Tämän johdosta tarinoille jonkin kuulokevahvistimen tehojen riittämisestä jollekin kuulokkeelle kannattaa nauraa ääneen ja kovaa. Esim noitten HD650:n 300 ohmin impedanssiin saa tavallisesta 2 volttisesta linjalähdöstä 13 mW tehoa mikä on äänenvoimakkuutena pitkälti toistasataa desibeliä. Tavallisen linjalähdön antoimpedanssi on tietenkin liian korkea kuulokekäyttöön mikä pilaa soundin noin muuten, mutta tehomielessä näin. Laitteista suosittelen tätä: Corda Swing Taajuusvaste on suora DC:stä pitkälle ultraääniin asti, kohinaa ei ole 105 dB/mW -herkällä testikuulokkeellani lainkaan edes hana kaakossa ja kuulokevahvistimen tärkein ominaisuus l. antoimpedanssi on alle 1 ohmi. Tuosta ei kuulokevahvistin enää käytännössä parane. Tuo Lehmann Rhinelanderikin voi olla hyvä, mutta ei ainakaan parempi kuin Corda. Koska se on jo käytännössä täydellinen. !ACHTUNG! Koska sinä nyt kuitenkin etsit sitä ihannevahvariasi pitkin ja poikin nettiä, on varoituksen sana paikallaan. Viimeiset saitit mistä kannattaa mennä kuulokevahvarisuosituksia kyselemään ovat seuraavat: Kikkeliskokkelis-seuran kuuloketeltta http://www.head-fi.org/ Pysy poissa noista paikoista tai vahvarihommasi menee takuuvarmasti perseelleen.
Miksi DIYU? 245 :lla lähtee tuo Swing millä on myös jälleenmyyntiarvo. Omin käsin onneen -tekeleet epäonnistuvat aina vähintään jotenkin, työn jälki on 10x huonompi ja jälleenmyyntiarvo pyöreä 0 .
Pitäähän sitä katella kaikkia vaihtoehtoja Onhan rakentamisessakin oma viehätys ainakin minun mielestä..
Niin no, AV-vahvistimen funktio on taas sitten hieman eri kuin kuulokevahvistimen. Siihen yhdistetään monta eri laitetta ja sen tehtävänä on muutakin kuin vain "vahvistaa" -- muun muassa nykyään skaalata kuvaa. Sitä paitsi harvapa meistä ostaa 2000 euron AV-vahvistimen 1000 euron satelliittikaiutinsettiä varten. Mitä olen Plazan menoa seurannut, niin suurin osa sijoittaa 400-800 euron Denoneihin, Sonyihin ja Onkyoihin ja hommaa sitten kaiutinsetin päälle, joka voi maksaa jopa monta kertaa tuon hinnan. Totta kai jokainen taaplaa tyylillään ja jos on rahaa millä mällätä, niin miksipä olla ostamatta esimerkiksi 300 euron kuulokkeille huomattavasti niitä kalliimpaa kuulokevahvistinta. Se tuntuu vain "maallikon silmin" jonkin verran koomiselta, kun kuitenkin niiden kuulokkeiden luulisi olevan se pääasia ja kun kuitenkin kuulokkeet toimivat suurimman osan standardeilla hyväksyttävästi vaikka TV:n kuulokeliitännästä. Toki siis olen edelleen sitä mieltä, että kuulokevahvistimeen sijoitus on järkevä ratkaisu, mikäli kuuntelee luureilla paljon ja haluaa täyteläisempää ääntä, mutta kyllä minusta olisi esim. omiin Beyereihin melko outoa ostaa tyyliin 600 euron kuulokevahvistinta.
Näytät hahmottavan äänentoistolaitteiden hyvyys-ihanuutta melko puhtaasti €-kuvien perusteella. Voihan € $ ja guldeni pesetåineen sentäänsä nyt... HERÄTYS! Kaikki kuulokkeet tarvitsevat ja hyötyvät maksimaalisen matalaohmisesta ajoasteesta mikä ei lisäile signaalin sekaan omiaan. Sen tarpeeseen ei kuulokkeitten hintalappuun kirjoitettu luku vaikuta A) yhtään, B) mitenkään.
Minä taas luulin käyttäväni euromääriä esimerkkeinä, mutta onpa hyvä että olet täällä sanelemassa miten hahmotan mitäkin. :hitme: Käsittääkseni olen myös käytännössä joka viestissä painottanut kuulokevahvistimen tärkeyttä.
Ei se vahvistin itsessään ole minkään arvoinen. Mahd. lähelle nollaohminen antoimpedenssi, kohinattomuus, suora tajuusvaste jne sensijaan ovat. Ne voivat yhtä hyvin löytyä jo äänilähteestä tai vaikka leipäkoneesta jos siinä on kuulokeliitäntä. Silloin kuulokevahvistimelle ei jää enää mitään virkaa vaikka kuuloke maksaisi kymmenen miljoonaa euroa.
Jaaha taas on herralla vauhti päällä.:hitme: Jos ajattelemme, että kuulokkeet toimivat pienillä virroilla, niin sehän vain tarkoittaa, että vahvistimella ja myös kaapeleilla on erittäin paljon merkitystä. Heikko signaali on paljon helpommin mutkalla niin voimakas. Aikaisemmin kuulokelaitteeksi kävi EMUn äänikortti. No miksi? Kun vain siitä oli herraskaisella kokemusta. Nyt sitten jo kelpaa myös Cordan kuuloke amp, mutta kuulokeampeista vain se kelpaa. Miksi? No kun muista ei ole kokemusta. Ja kokemukseksi ei muuten lasketa datalehtien lukemista, eikä edes ymmärtämistä. Teikäläisen poissapysyminen on muuten huomattu, että se onnistuu. Vaikka muinka mieli tekisi, niin ei sisälläpysyminen onnistu millään. Taas muistuttaisin, että ihmiset ovat erilaisia. Eli jos Maverick ei osaa pitää lusikkaa oikein päin kädessä puuroa kauhoessa, niin joltain toiselta voi onnistua kuulokevahvistimen suunnittelu ja kolvaaminen tuosta vaan. Ei siitä kannata olla katkera eikä pelätä liikaa yrittää DIY-hommia.:thumbsup:
jakaripultti-OT: Tarkoitatko minua, dear jar-jar Ali Aba? E-MU:n äänikortti ei ole toiminut minulla viikkoa pidempään kuulokkeita syöttävän laitteen roolissa, vain äänikorttina. Sen kuulokelähdön impedanssi on 22 ohmia, ei kelpaa minulle. Sähkötekniikkaa tai alipäätään mitään kuusiokoloavainta monimutkaisempaa tekniikkaa sinun ei kannata ajatella. Kapasiteettisi ei siihen riitä. Mene sensijaan nyt maanantain kunniaksi taas laskemaan montako sakaraa olikaan torx-meisselissä ja kokeilemaan saisiko sen DIYU:na sopimaan Philips-ristiuran kantaan.
Uskaltaiskoha kysyä että ei isompi sota syty niin voisko joku selvittää tuon antoimpedanssijutun sähköteknisessä mielessä. Eli miksi suuri antoimpedanssi ei sovi? Hyvin pienen määrän vaihtosähkötekniikkaa opiskelleena en osaa hahmottaa, että voiko sen laskea jotenki kahden impedanssin sarjaankytkennällä esimerkiksi vai miten? ongelma ilmeisesti kuulokkeiden impedanssihuipun kohdalla..
Pienen antoimpedanssin hyöty perustuu sen ja kuulokekuorman rinnankytkennän yhteisimpedanssin vaihtelun pienentymiseen kuulokkeen impedanssin vaihdellessa. Tämä on suoraan verrannollinen kuulokkeen navoissa vaikuttavan signaalijännitteen l. taajuusvasteen vaihteluun. Esimerkki: Kuulokkeena Sennheiser HD600. Impedanssimaksimi ~ 550 ohmia, minimi ~ 300 ohmia. Liitetään se worst case skenaariona 500 ohmin antoiseen vahvistimeen. 500 ohmisen vahvistimen ja HD600:n rinnankytkennän impedanssimaksimiksi saadaan: 1/(1/500 ohmia + 1/550 ohmia) ~ 262 ohmia 500 ohmisen vahvistimen ja HD600:n rinnankytkennän impedanssiminimiksi taas saadaan: 1/(1/500 ohmia + 1/300 ohmia) ~ 188 ohmia Sitten liitetään HD600:et best case skenaariona 1 ohmin antoiseen vahvistimeen. Vahvistimen ja HD600:n rinnankytkennän impedanssimaksimiksi saadaan: 1/(1/1 ohmia + 1/550 ohmia) ~ 0,998 ohmia 1 ohmisen vahvistimen ja HD600:n rinnankytkennän impedanssiminimiksi taas saadaan jo tuttuun tapaan: 1/(1/1 ohmia + 1/300 ohmia) ~ 0,997 ohmia Impedanssien vaihtelun suhde on suoraan verrannollinen niiden ja vahvistimen sisäisen impedanssin jännitejaon muodostumiseen. Siis siihen montako desibeliä luurin navoissa vaikuttava jännite vaihtelee kuulokkeen impedanssin mukana: pieni antoimpedanssi pakottaa tämän vaihtelun minimiin. Jos vähän oikaistaan ja lasketaan se suoraan impedanssivaihtelun suhteista, HD600:lle ja 500 ohmiselle vahvistimelle saadaan: log(262/187)*20 ~ 2,9 dB vasteheittoa HD600 ja 1 ohmin lähtöinen huippuvahvistin sitävastoin antaa: log(0,998/0,997)*20 ~ 0,009 dB vasteheittoa
Kiitoksia selvennyksestä! No db-heittohan on niin pieni, että vaikka 100ohmia lähtö niin ei kuule eroa...
Kuulokkeilla pienetkin erot ovat kuultavissa koska "huoneakustiikka" on luonnostaan aina täydellinen ja itse toistava kailotin äärimmäisessä "lähikentässä" l. korvassa kiinni. Tuossa laskelmassa vahvistimen sisäistä impedanssia ei ole otettu huomioon mikä todellisuudessa vaikuttaa lopulta muodostuvaan jännitejakoon l. vastevippauksen desibelimäärään. Lisäksi nuo Headphone.comin impedanssimittaukset eivät välttämättä pidä 100%:sti kutiaan. Esim. tuolla näytetään Grado SR125:lle niin tasaista impedanssikäppyrää mistä ei saa laskemalla mitään vasteheittoa aikaan, mutta Hifimaailma 3/2008:ssa siitä mitattiin mojova yli 2 dB:n heitto jo 270 ohmin syöttöimpedanssilla. Kun pitää vain nyrkkisääntönä kiinni siitä että kuulokevahvarin antoimpedanssi on korkeintaan se 1 ohmi, tätä impedanssiasiaa ei tarvitse enempää miettiä. Silloin toiminta on maksimaalisen hyvä ihan kaikkien kuulokkeiden kanssa.
Tällaisia vahvistimia ei taida paljonkaan olla liikkeellä? Onko asia kuitenkin lopulta niin, että missään tapauksessa hyvälaatuista ääntä ei ole saatavissa cd-soittimen tai vahvistimen kuulokelähdöstä verrattuna erilliseen kuulokevahvistimeen (olettaen, että vahvistin on hyvä)?
Varmasti on hyvälaatuista ääntä saatavilla mutta ääni ilmeisesti parantuu kuulokevahvistimella. Se huomaatko eron on toinen asia.
En nyt tiedä paljoa, mutta kaikki kunnon kuulokevahvistimet ovat tällaisia. Markkinoilla on kyllä aivan käsittämätöntä kuonaa tässäkin lajissa, jopa satojen ohmien antoimpedanssia löytyy puhtaasta kuulokevahvistimesta (esim. Creek obh-11). Maksimaalisen hyvälaatuista ääntä voi olla saatavissa cd-soittimen tai kaiutinvahvistimen kuulokelähdöstä aivan mainiosti. Mikäli ne täyttävät em. antoimpedanssi- ym ehdot kuulokeliitännälle, mitään estettä huippusoundille ei ole olemassa. Tällaisessa tapauksessa erillisestä kuulokevahvistimesta ei ole hyötyä.
Pystyykö tuon antoimpedanssin mittaamaan minkälaisilla laitteilla? Taajuuslähde?oskilloskooppi tai volttimittari? säätövastus? riittääkö?
Tarkalla yleismittarilla ihan ohmimittauksena kuulokkeen paikalta vahvistimen virta päällä se mitataan. Toisaalta mittauksen voi tehdä myös hieman käytännöllisemmin, vaikkapa Room EQ Wizardilla mittaamalla sähköisen taajuusvasteen kuulokkeen navoista: siitähän me lopulta olemme kiinnostuneita emmekä ohmilukemista itsessään. Kun kupruilu pysyy näin mitatussa taajuusvasteessa kuulokkeen navoissa alle +- 0,1 dB:ssä, antoimpedanssi on sille kuulokkeelle käytännössä täydellinen. Molempiin mittauksiin tavitsee tietenkin sopivat haaroituskaapelit tai -adapterit kuulokevahvistimen lähtöön jotta yleismittarin tai äänikortin mittapäät saa kytkettyä kuulokkeen rinnalle tai paikalle nuuskimaan. P.S. Häröpatenttihaaroitusvirityksillä mitatessa ja suhratessa tarkkaa huomiota kannattaa kiinnittää ettei oikosulje vahingossa mittapäillä vahvistimen luurilähtöä. Se nimittäin saattaa lipsahtaa melko helposti.
Nonii kokeilimpa huvikseni yleismittarilla paljoko näytti kuulokeannosta resistanssia. Yamahan kotiteatterivahvistin: n. 100ohm, sonyn cd-soitin: n. 60ohm ja sandiskin mp-soitin <1ohm...mittasin mittajohtojen resistanssin. Läppärin annosta jostain syystä ei saanut mitään lukemia vaikk kuin koitti megaohmiloita mitata.. Nuo siis mitattu ilman mitään signaalia virrat päällä.