Kaapelin suunnittelijalla on näemmä eri preferenssit kuten sivuilta voi lukea. Suosin kuuntelua omin korvin, lyttäämistä sen jälkeen. Joku toinen tekee toisin.
Nk. "numerot" ovat ainoat seikat, jotka kaapelin äänellisiin ominaisuuksiin vaikuttavat. Kaapelilla ei ole mitään "omaa soundia" mikä johtuisi jostain muusta kuin em. numeroista/sähköarvoista. Kaksi aivan erinäköistä ja -merkkistä, eri johdinaineista tehtyä kaapelia "kuulostavat" aivan samalta jos niiden sähköiset arvot ovat identtiset. Kaapeli ei missään nimessä paranna signaalia koskaan, kaapelin tarkoitus on vain viedä signaali muuttumattomana paikasta toiseen. Mitä pienemmät = paremmat arvot, sitä vähemmän signaali vääristyy matkalla. Mitä huonommat arvot, sitä enemmän signaaliin ilmestyy siihen kuulumattomia ominaisuuksia. Toistoon voi saada seuraavia efektejä ilman digitaalista signaaliprosessoria, pelkillä kaapeleilla: vaimentunut diskantti, ylimääräistä sihinää diskantteihin, vaimentunut bassotoisto, pyöreä bassotoisto, joka "jää soimaan", ryhmäviiveen kasvu, erottelevuuden heikentyminen, kokonaisäänenpaineen lasku yms. On toki makuasia, jos joku tykkää vääristyneestä toistosta. Sen takia kaapeleiden kuunteluarviot ovat kyseenalaisia. Kaiutinkaapeli voidaan kaikista hifijärjestelmään kuuluvista osista helpoiten valita vain ja ainoastaan sähköarvojen perusteella, koska ne kertovat koruttomasti miten hyvä kaapeli on kyseessä.
Kuten sanottu, turhaa vänkäämistä kokeilijan ja mittaajan välillä. Kuvaako THD, taajuusvaste ja tehon suuruus yksikäsitteisesti vahvistimen tai digisoittimen? Tai vapaakenttävaste kaiuttimen? Lainatakseni erästä : If your ears and your test equipment tell you two different things, trust your ears. Mutta nyt loppu, lisää kuvia johdoista.
Kyllä nyt tietyt perusasiat pitää olla kunnossa, kuten signaalijohdotuksissa häiriösuojaus. Tuollaiset toisistaan erillään kulkevat piuhat ovat todella hyvä vastaanottoantenni suuritaajuisille häiriöille. Ei tarvitse kuunnella moista huuhaata. Kun tietää jo ennen kuuntelua sudeksi. Ihan taatusti vaikuttaa ääneen Onko sinulle siis muuttunut (häiriöiden höystämä, mahdollisesti suurtaajuushäröt saa oskillointeja aikaiseksi jossain) ääni nannaa?
Kuten jo kirjoitin aiemmin, myin ne aika pian kolvailun jälkeen. Monta vuotta aikaa, en oikeastaan muista mikä fiilis niistä jäi. Jos kuulostaa paremmalta, niin on parempi. En kuuntele suurtaajuushäiriöitä tai kohinoita erikseen.:thumbsup:
No nyt on kyllä vertaukset kunnossa. Eivät toki kuvaa vahvstimen tai kaiuttimien soundia nuo mainitsemasi arvot kuin tiettyyn rajaan asti. Mutta kaapeli on herranen aika vain kaapeli, se ei sisällä kaiuttimista ja vahvistimista poiketen ainuttakaan elektronista komponenttia. Eri kaapeleissa olevat eroavaisuudet/varianssi äänesssä eivät voi johtua muusta kuin itse kaapelista, koska muita muuttujia ei ole. On vain kaapeli. Ja kaapelilla on sen sähköarvot, jotka muuttuvat siinä suhteessa miten kaapeli vedetään (erillään, yhdessä, parikierto, punonta), mitä eristeaineita (PVC, silikoni, teflon) käytetään tai mitä johdinmateriaalia (kupari, hopea, kulta, teräs) käytetään. Esimerkki: 1) johtimien erillään vetäminen pienentää kapasitanssi ja suurentaa induktanssia. 2) Johtimien yhdessä vetäminen suurentaa kapasitanssia ja pienentää induktanssia. 3) Johtimen eristemateriaaleja parantamalla saadaan aikaan sama asia, kuten koaksiaaleissa tehdään; johtimet viedään lähellä toisiaan, mutta välissä oleva eristeaine huijaa sähkökenttiä siten, että kapasitanssi on pieni siitä huolimatta vaikka johtimet ovat lähekkäin. 4) Johtimen paksuus ja materaali vaikuttavat johtimen resistanssiin. Millään tiedolla siitä miten kaapeli on vedetty, mistä aineesta se on rakennettu tai miten se on eristetty ei ole yhtään mitään väliä, jos tiedät kaapelin sähköarvot, koska sähköarvot ovat kaapelin muiden ominaisuuksien suora ilmentymä. Ellet tiedä sähköarvoja, voit käyttää näitä kaapelin muita ominaisuuksia hyväksesi siinä kun arvioit sen sähköarvoja. Näin ollen äänen/virran kulkemisen kannalta olennaista on vain kaapeli, ja sille ominaiset sähköarvot. MITÄÄN muuta ei ole. Ei ole pahoja henkiä tai kaapelin omaa älyä, jotka vaikuttavat soundiin, on vain fysiikan lakeja. 1) kaapelilla ei ole muita ääneen/virran kulkuun vaikuttavia ominaisuutta kuin sähköarvot (kaapelissa ei mene ääntä, vaan virtaa) 2) Kaapelin kaikki ulkoiset ominaisuudet (paksuus, vetotapa, punonta, johdinmateraali) vaikuttavat kaapelin sähköarvoihin. 3) Josta seuraa, että kaapelin hyvyys/huonous voidaan katsoa suoraan kaapelin sähköarvoista. Kaapelin muita ominaisuuksia ei tarvitse edes vilkaista. Mainitut signaalit lisäävät pohjakohinaa, mikä taas pienentää dynamiikka-aluetta. Häiriöt vaikuttavat ääneen myös muuten, yleishuonontavat ääntä.
Siis tarkoitan sitä, että tuo on ihan mahdottomuus, jotta analogiasignaali siirtyisi hyvin tuollaisessa lapamadossa, siinä on niin paljon asioita päin p...että. Varmaan olet poistanut autostasikin tuuli- ja takalasin, jotta saat seurattua liikennetapahtumia paremmin, ainakin kuuluu hyvin, mitä niistä raparoiskeista
Onko sinnepäin huono kuuluvuus vai eikö luettu mene ymmärrykseen? En puolustellut niitä välikaapeleita enkä käytä niitä.
Vielä tuosta kapasitanssista. Onhan maailmalla vahvistimia (vahvistinmerkkejä) joissa nimenomaan kielletään käyttämästä kapasitiivisia kaapeleita koska vahvistimessa ei ole suojauspiirejä värähtelyn estoon. Suunnittelija kai on sitä mieltä, että ei turhaa roskaa signaalitielle. Ehkä tuo on mittahirmulle väärin suunniteltu laite. Itse kokeilisin sen kuuntelemalla sille oikeanlaisilla kaapeleilla.
Jos tiedät vahvistimen valmistajan suositteleman kapasitanssilimitin, niin sitten todellakin kannattaa käyttää sitä alhaisemman kapasitanssin kaapeleita. DMN:n kaltainen ylimatala kapasitanssi on siitä huolimatta tällaisellakin vahvistimella turha, tai jopa haitallinen jos samalla aiheutetaan noin suuri induktanssi. Tuo kaappelin rakenne on vain yksinkertaisesti huono, kaksi kaiutinjohtoa pidettynä erillään jollain muoviharsolla, ei kovin nerokasta mikäli hyvät sähköarvot (= hyvän kaapelin) haluaa suunnitella. Yhtä pienen kapasitanssin mutta 1/3 tai 1/4 induktansseilla saisi koaksiaalirakenteisesti hyvällä eristeellä, jos nyt välttämättä haluaa liioitella kapasitanssin kanssa.
Tälläinen herkästi oskilloiva vahvistin, joka ei siedä kapasitiivista kuormaakaan juurikaan lähtöönsä on huonosti suunniteltu. Vahvistin ei todennäköisesti läpäisisi mitään EMC-sietoisuustestejäkään, sopiva häiriö kaiutinpiuhaan saa vahvistimen oskilloimaan ja parhaassa tapauksessa päästämään savut. Tuollaisen vahvistimen omistaja joutuu varmaankin hommaamaan kuuntehuoneensa tuolta: Ex Euroshield Tuollaisen pilipalivahvistimen kanssa on kuuntelu normaaliolosuhteissa hankalaa, parhaassa tapauksessa huoneessa pärähtävä kännykkä polttaa vahvistimen ja kaiuttimet... Onko esimerkkejä vahvistimista, joissa varoitellaan kapasitiivisesta kaiutinpiuhasta?
Vai semmosta. Kuulematta paskaa. Naim ja NVA ainakin eräät merkit. Ja niitä on satoja tuhansia maailmassa aivan toimivana kun osaavat käyttää. Kuinka se nyt olikaan, parantaako joku kytkentä tms. signaalitiellä ääntä?
Siihen, että kun joissakin vahvistimissa on suojauspiirit (värähtelyä varten?) ja joissakin ei ole mitään suodatusta/suojausta ulostulossa.
Kyllä, minä en moista oskillaattoria huolisi, jonka huono suunnittelu ei siedä kapasitanssia lähdössä juuri lainkaan. Mutta, rahat pois tyhmiltä, vai miten se meni. Naim ei ainakaan itselleni kelpaisi, kuunneltukin on kotona kerran, eikä vakuuttanut todellakaan yhtään Pois lensi. Eihän se mitään kytkentää signaalitielle tarvitse, jotta vahvistin on stabiili, se on vain hyvää suunnittelua. Vaikka pieni ilmasydänkuristin sarjassa lähdössä, eli muutama kierros käämiä, parantaa huomattavasti tilannetta vahvistimen kannalta kapasitiivisen kuorman ja ulkopuolisten häiriöiden osalta. Mahdolliset lähdön suojauspiirithän on kaiutinlähdössä rinnalla ja ovat suuri-impedanssisia, joten eipä ne paljoa ääneen vaikuta.
Terve, Seurailin tässä sananvaihtoa kaapeleiden vaikutuksista jne - erityisesti LasseS:n ja Ykskytän välillä Noh enempää kuulemisasoihin kantaa ottamatta, simuloin kahta mainuttua kaapelia 3m pätkinä: Monster MCX-1S ja Ecoflex 15. Kuvassa vasemmalla Ecoflex ja oikealla Monsteri. https://www.dvdplaza.fi/galleria/showfull.php?photo=19693 Kaiutinkuorma oletettu kiinteäksi 8ohm kuormaksi ja vahvistimen ulostuloimpedanssi 0.1ohm. Ainakin kyseisen simulaation persusteella vaimentumat ja vaihe-erot ovat aika olemattomia: Monster: Vaimentuma 1Hz - 20kHz erotus 1.0050 - 1.0073 -> 0.0023dB eli 2.3mdB eroa kuuloalueella ääripäissä. Vaihe-ero 1Hz - 20kHz erotus 0.2 - -1.8 -> 2 astetta eroa kuuloalueella ääripäissä. Ecoflex: Vaimentuma 1Hz - 20kHz erotus 0.1720 - 0.1723 -> 0.0003dB eli 0.3mdB eroa kuuloalueella ääripäissä. Vaihe-ero 1Hz - 20kHz erotus 0.025 - 0.55 -> 0.575 astetta eroa kuuloalueella ääripäissä. Molemmat aiheuttavat signaalin vääristymistä, mutta eri asia sitten kuka näitä kuulee. (vai onko simulaatio täysin perseellään?)
Miten nuo asteikot näyttävät olevan erilaiset vasemmassa ja oikeassa kuvaajassa, vai skaalaako ohjelma ne itse sopiviksi? Vaimennuskertoimen vaikutus ääneen taitaa jäädä huomioonottamatta. Lisäksi kaiutinkaapelin suojauksesta ei mitään kauheaa hyötyä/vaikutusta ääneen ole, mutta jotain pientä luultavasti, sekin jää huomioimatta.
tämä menee nyt totaalisen offtopikkiin(mutta hei; lauantai-ilta ja kello tonverran=hyvät nousut Mutta onko täällä ollut keskustelua tosta monster cablen tavasta haastaa kaikki oikeuteen yms? mulla toi firma on ollu boikotissa viimestään sen minigolf-episodin jälkeen
Jees, ohjelma skaalaa ne sopiviksi. Lähinnähän tuossa kuvassa ei kiinnosta tuo "pohjavaimentuma" ( ~1dB vs ~0.170dB ) vaan se miten suuri on vaimennuksen vaihtelu. Eikö tuossa vaimennuskerroin ole molemmissa tapauksissa ( 8 + X_L(f) ) / 0.1, eli jotain > 80. Eli (kaiuttimen impedanssi + johtimessa olevan kelan impedanssi taajuuden funktiona ) / (vahvistimen ulostuloimpedanssi ), eli karvan yli 80 riippuen taajuudesta, sillä induktiivinen reaktanssi on X_L(f) = 2*Pi*f*L, jolloin Monsterin tapauksessa X_L(20kHz) = 0.24ohm ja Ecoflexillä X_L(20kHz) = 0.073ohm. Tässä tapauksessa vahvistimen ulostuloimpedanssi oli heitetty hattuvakiona kiinteäksi 0.1ohmiin. Häiriösuojauksesta sen verran kaiutinkaapelissa, että 1) tuommoinen parin metrin mittainen letku on erittäin kehno ottamaan vastaan säteileviä häiriöitä, jotka olisi kuultavissa(tarvittaisiin noin 3,5km pitkä kaapeli, että olisi neljäosa aallonpituus 20kHz, jolloin toimisi kohtuullisesti antennina). Sama pätee 2)induktiivisiin ja 3)kapasitiivisiin häiriöihin, jolla tavalla saatavat häiriöt ovat todella korkeataajuisia, johtuen johtimen muodostaman kapasitanssin ja induktanssin olemattomasta pienuudesta. Eli kun kaiutinkaapeliin näitä häiriöitä kerätään, ovat ne erittäin korkeataajuisia + tasoiltaan täysin onnettomia, ja tipahtavat viimeistään suotimessa pihalle, jos sinne saakka pääsevät johtumaan. Uskaltaisin väittää, että kaiutinkaapelin häiriösuojauksessa ei ole kuultavia eroja, joten ei oleellista simuloinnin kannalta. Ehkäpä se pääpointti oli koittaa selvittää, että vaikka prosentuaaliset erot johtimen sähköisissä ominaisuuksissa onkin suuret, niin käytännön erot ovat minimaalisen pienet, kun pysytään pienillä taajuuksilla (audiotaajuudet) ja maltillisilla johtimen mitoilla.