Naxos on kyllä viime vuosina nostanut profiiliaan. Aiemmin joukossa oli hyviä levyjä, mutta myös todella huonoja. Halvat hinnat selittyvät osittain sillä, että esiintyjinä on halvempia muusikoita esim. nuoret nousevat kyvyt tai Itä-Euroopan orkesterit. Tänä päivänä Naxos kyllä kilvoittelee muiden merkkien kanssa ja enimmäkseen tavara on kelpoa.
Kaikkina aikoina on sävelletty paskaa ja hyvää. Myöskään eliaikanaan glooriotu säveltäjä ei välttämättä jälkipolvia kiinnosta. Sen takia nykymusiikki klassisellakin puolella aiheuttaa vatsanväänteitä turhan usein kun on paljon paskaa mukana. Parhaat sävellykset jäävät elämään. Bachia nyt on 300 v.soitettu ja kuunneltu vaikka ei paljon nauhureita tainnut 1600-1700 luvulla olla.¨ Sama pätee rock-puolella tulevaisuudessa.
Tv:stä tulee Kauniit ja Rohkeat, kioskilta voi ostaa Aku Ankan tai seiskan, tavaratalossa soi muzak tai listamusa.. Edellisikin tulee käytettyä: mut miten ois joskus klassiset mestarit: Chaplin, Tolstoi ja Kivi sekä esim Bach, Mozart ja Sibelius? Kaiken ei pidä viihdyttää -ainakaan heti. Jotta saa enemmän irti jostain asiasta, ehkä pitää joskus nähdä vaivaa, tutustua asiaan ja hieman käyttää myös päätään.. Nautinto ja myös suuri viihdearvo saattaa seurata yllättävänkin nopeasti. PS Maksalaatikko on herkkua!
Mikä ihmeen klassisen tyrkytys threadi tää on Täällähän yritään aivopestä oikein kunnolla Tulee ihan nää jehovantodistajat ym mieleen.
Klassinen musa on siitä ongelmallista, että sitä ei voi vain ottaa ja nauttia, siihen pitäisi keskittyä, ei sovellu edes taustamusaksi. Siitä puuttuu sellainen normaaliin musiikkiin kuuluva 3min20sec pituus, hittihakuiset-kertsit ja laulu. Mahtipontisuus on klassisen valtti, mutta klassisessa saisi olla enemmän tiiviimpiä paketteja, jotta minä jaksaisin siihen keskittyä, normaalisti niissä teoksissa on liikaa pituutta ja ne eivät ole kovin suoraviivaisia. Tiukempia viulurevityksiä minulle, ktos. Eikä ne sähkökitaratkaan todellakaan pahaa tekisi. Klassinen musiikki on varmasti upeaa, mutta ei sovellu minun makuun. NP: Diablo - Mimic47 :thumbsup:
Olen klassillisen suurkuluttaja. Kaikesta en kuitenkaan pidä vaikka se olisi klassillista. Kun ei pidä niin ei vaan pidä, selitystä en osaa antaa. En varsinaisesti harrasta sitä, en osta enkä käy konserteissa. Kotona radio on aina klassisella, muualla kuulee aivan tarpeeksi radio suomea ym. Paikallinen kirjasto on hyvä ja sieltä löytyy hyvää musiikkia aivan riittävästi minun tarpeisiini. Balkanin ja lähi-idän kansanmusiikkia minulla on jonkin verran, varsinkin tasajakoisesta poikkeavien tahtilajien ja soitinten runsaus tekee siitä mielenkiintoista. Tämä nyt oli vähän topikista sivussa. Viime viikonvaihteessa oli juhlaa kun radiosta tuli paljon Amadeus 250-lähetyksiä. Perjantaina Teemalta tuli koko päivän Mozart: Mozart 250 vuotta - ohjelmaa. Aika uusi kiintolevytallennin näytti kyntensä. Parhaiten minulle on aina sopinut Bach, mutta olen melko kaikkiruokainen. Nykyklassinen ei oikein ole kolahtanut, joskus tuntuu että kuuntelisi mieluummin raitiovaunun kirskuntaa. Muutamia vuosia sitten eräs tuttu nainen houkutteli minut kuuntelemaan pitämiään musiikinhistorian luentoja. Sieltä löytyi uusia nimiä, mm: Giovanni Pierluigi da Palestrina (1525/6 - 1594) Orlando di Lasso (1532-1594) Claudio Monteverdi (1567 1643) Yleisnero Lasso on ehkä monipuolisin, mutta minuun uppoaa ehdottomasti Palestrina. Parasta mahdollista musiikkia. Suuret pauhaavat sinfoniaorkesterit ei miellytä, kamarimusiikki sitäkin enemmän. Hyvää musiikkia voi kuunnella tuntikausia eikä keskittyminen herpaannu hetkeksikään. Taitaa vasopressiinin erityskin lisääntyä kun ei tarvitse ikinä mennä kesken kaiken vessaan. Musiikki vaikuttaa valtavasti koko kehoon ja pumppukin menee aivan tyhjäkäynnille, hyvä kun muistaa lyödä. Autossa on päällä Classic Radio tai YLE Radio 1. Hermot lepää ja kestää paremmin niitä lajitovereita jotka ajavat kuin pullopersesiat. Tuosta voi aloittaa tutustumisen "parhaaseen mahdolliseen musiikkiin": Luostarin puutarhassa Musiikkia Euroopan hoveista ja katedraaleista. Toimittaja Risto Nordell. Vuoroviikoin Pienen musiikkihuoneen kanssa. Joka toinen tiistai klo 13.00 - 13.55, toinen lähetys sunnuntaina klo 16.05 Ei kai ole pakko tulla tänne aivopestäväksi, voi pysyä poissa. Ihan hyvin voi myös käydä sanomassa että ei pidä klassisesta musiikista, vaikka sitten perustelematta, sopii mulle. Luulisi foorumin kuitenkin kestävän sen että juttutuvassa on yksi threadi joka käsittelee klassillista musiikkia.
Nykymaailman ongelma on juuri se etteivät ihmiset enää osaa istua alas ja keskittyä kuuntelemaan. Tähän on suurelta osin syynä kaupallinen neuroottinen 3min29sec-musiikki. Klassista on vaikka minkälaista, vain jotkut teokset ovat mahtipontisia. Esimerkiksi Luigi Boccherinin kitarakvintetot ovat loistavaa taustamusiikkia siinä missä Mozartin kamarimusiikkikin. Pitkät teokset opettavat keskittymään (hyödyllinen taito). Olet yksinkertaisesti väärässä sanoessasi ettei klassinen musiikki sovellu mukuusi. Hyvä niin sillä jokin kaunis päivä huomaat minun olleen oikeassa ja löydät klassisen musiikin aarteet.
Tämä on muuten tärkeää oivaltaa, ei kaikesta voi pitää mutta melkein kaikista musiikin lajeista löytyy itseään miellyttävää musiikkia. Löytäkää hyvät ihmiset omat suosikkinne! Klassinen musiikki on niin laajaa ja monipuolista että aivan takuuvarmasti jokainen löytää jotakin. Maailmanmusiikki on myös mielenkiintoista. :thumbsup: Valitettavasti en kerennyt tuota Mozart-lähetystä seuraamaan. J. S. Bach oli tosiaan "kova jätkä" ja jää kakkoseksi vain Elgarille Nykyklassinen on välistä tosiaan tuskaa mutta jenkkilän avantgardistit ja minimalistit uppoavat (Michael Torke, Philip Glass, John Adams...) siinä missä Arvo Pärtkin. Palestrina on meikäläisenkin suosikki renessanssisäveltäjistä. Minuun uppoaa kuitenkin enemmän barokkimusiikki. Varsinkin keskibarokki (1650-1700) on kumman aliarvostettua. Dietrich Buxtehude (1637-1707) ja Nikolaus Bruhns (1665-1697) sävelsivät totaalisen upeita kantaatteja. :king: Taitava orkestrointi auttaa kummasti. Kokeile Edward Elgarin ja Carl Nielsenin sinfonioita. Kamarimusiikki on tosiaan todella miellyttävää. Klassisella musiikilla on positiivisia vaikutuksia ihmiseen ja jo senkin takia pyrin rohkaisemaan ihmisiä sitä kuuntelemaan. Elämän laatu paranee. Älykkyystesteissäkin pärjää paremmin jos on ennen sitä kuunnellut Mozarttia hevin sijaan. Luostarin puutarhaa olen kuunnellut takavuosina. Hyvä ohjelma mutta valitettavasti lähetysaika on minulla mahdoton. :weep:
On se kumma, että klassisesta musiikista on aivan pakko pitää Vaikka ketjun otsikko on: "Miksi et kuuntele klassista?", niin käytännössä tuota otsikonkin olettavaa kieltävää vastausta ei hyväksytä? Nimin. klassinen ei uppoa, ja maksis (forssalaista lukuunottamassa) rules ps. vaikka sitä klassista kuuntelisi tunnin päivässä ajatuksella, niin ei siitä välttämättä kaikki tule silti pitämään vrt. ei se koulun tillilihakaan muutu pakkosyötöllä yhtään herkullisemmaksi.
Ei ole mitään pakkoa. Minä kysyn toisinpäin: Miksi jotkut jääräpäisesti uskottelevat itselleen etteivät oppisi nauttimaan klassisesta musiikista? Oletko kokeillut?
Eipä iske klassinen ei. Oma musiikinkulutushistoriani lyhyesti: alle 10-16 : kotimaista rockia ja poppia(dingo, yö, popeda, eput) ja heviä(kiss, iron maiden, dio, metallica jne) 16-noin 28 eurodance, trance, hardhouse, hiukan dj hommiakin, tuli soitettua laidasta laitaan jenkasta ja polkasta popin ja rockin kautta konemusiikkiin, erilaisia keikkoja joissa vaadittiin toisistaan poikkeavaa musiikintuntemusta 28-nykypäivä suunta ollut takaisin heviin päin, metallica kuulostaa taas hyvältä pitkästä aikaa, konemusa menee edelleen sekin muttei enää jaksa kuunnella 10 tuntia joka päivä. Sitten itse asiaan miksei klassinen iske? Uusia musiikkilajeja etsin aina kun alkoi tuntua että kyllästyy esim. tranceen. Kokeilu "enemmänkin" on drum and bassia ja housea ja klassista, mutta kun ei iske niin ei. Jossain toisessa musiikkityylissä tai leffassa klassinen musiikki tai sen jotkut elementit kuulostavat hyviltä, mutta kun kotona kuuntelee ostettuja klassissia ceedeeitä niin mitään ei tapahdu, ei tule kipinää. Jotenkin ajattelen homman niin että poppi on musiikin sarjakuvat ja klassinen on yhtä kuin klassinen kirjallisuus, olen lapsesta asti lukenut paljon, ja mitään aku ankkoja ei enää pysty lukemaan koska niistä ei saa mitään irti. Mutta musiikin suhteen ollaan vielä matkalla sinne Sitten on nämä musiikkityylit joita ei pysty edes kuuntelemaan, kuten jazz ja country ja onhan niitä muitakin.
Ei ole pakko juu. Miksi silti jotkut jääräpäisesti yrittävät muuttaa tätä mielipidettä? Ei tässä ole mistään itselle uskottelusta kyse, kun en klassisesta pidä, niin en yksinkertaisesti pidä.
Oma on asiasi tietysti. Onneksi en itse ollut noin jääräpäinen ja löysin musiikin aarteet. Klassinen musiikki vaatii hyvän äänentoiston mutta tämä ei liene ongelma täällä plazalla.
Ei saa**na. Tää paasaus menee jo uskonlahko-osastolle! Nooh, tekaiseppa meille valaistumattomille mukava megamix-medley tyyppinen kooste parhaista klassisista vetäisyistä, niin siihen vois tutustaukin sitä kautta. Joku cover-ralli olisi toki myös bueno, olen löytänyt monet hyvät alkuperäisesitykset coverin innoittamana. EDIT: Mitä olen kuullut klassista niin on niissä teoksissa HYVIÄ KOHTIA, mutta se kokonaisuus puuduttaa. Mutta EN sano, etten voisi pitää klassisesta, siis ihan koko teoksista. Never say never again. Mutta kokeilisit 71db välillä reipasta suomimetallia, kipaise vaikka uusin Diablon rieska. Minä tykkään, mikset sinäkin oppisi siitä pitämään? EDIT2: Onneksi en ole ollut jääräpäinen ja olen oppinut pitämään kurkkulaulannasta.
Klassisen musiikin hyvyys ei ole mikään uskon asia vaan aika on todistanut että se "rulettaa". Avaat vain radion ja virität sen klassista musiikkia soittavalle asemalle. Sitten vaan hämmästelet miten sitä jaksaa kuunnella tunti tolkulla eikä hittiasemille enää viitsi mennä. Kokonaisuus puuduttaa koska olet tottunut hätähousujen musiikkiin. Ymmärryksen kasvaessa tajuaa että teokset ovatkin mielenkiintoisia. Klassinen musiikki perustuu temaattisen materiaalin kehittelyyn toisin kuin nykyajan populäärimusiikki jossa kappaleet eivät paljon kehity. Ei minulla ole mitään metallia vastaan. Taitaa vain olla niin että suurin osa kyseisestä musiikista ei ajan hammasta kestä. 100-vuoden kuluttua kuunnellaan Mozartia mutta tuskin sentään Diabloa...
Ei sen väliä kunhan klassikot säilyvät. Ja luultavasti 100-vuoden kuluttua Iron Maiden on edelleen kova sana. Eihän Led Zeppelinkään mihinkään ole vuosien saatossa unohtunut vaikkei varsinaisesti uutta materiaalia olekaan julkaissut. Asian voi myös ajatella niin, että 2050 kun me kaikki olemme vanhainkodissa siellä soi Metallica, Van Halen jne. melko lailla varmemmin kuin Mozart & kumpp.:thumbsup:
Sama historia vähän nuorempana + W.A.S.P ja Twisted Sister tietysti. Suosittelen konserissa käyntiä. Ne cd:t, jotka ei himassa iske ovat vähän toista paikanpäällä. Akustiset soittimet soivat omassa ympäristössään, konserttisaleissa parhaiten.Esim. sinfoniaorkesterin konsertissa tällöin pääsee kokemaan myös klassiselle musiikille ominaisen dynamiikan parhaiten. Yhden soittimen hiljaisesta soolosta voidaan siirtyä koko orkesterin ja kuoron pauhuun. Eli ei tasaista nyanssia koko ajan. Klassinen musiikki on livenä useimmille paljon suurempi kokemus kuin levyltä kuten mullekin. Kevyessä musiikissa asia taas on mun osalta tasan päin vastoin jos puhutaan musiikillisesta kokemuksesta. Tosin vaikka klassisen konserteissa ei paljon "lavashowta ole" on ison orkesterin tai vaikka kamarimusiikkikonsertin läheltä seuraaminen myös visuaalisesti näyttävää.