Monolith ja XLS ensimmäiset vaikutelmat

Miä oon ihan väärä henkilö kertomaan mitään voimavaroista. Olen käyttänyt tuota vain naapuriystävällisillä voluumeilla. Mulle varmaan riittäisi Geminikin.

Tässä topicissa on edellisillä sivuilla "lahkeet lepattaa"-miesten kommentteja kyseisestä laitteesta. Mulle sen voimavarat riittävät mainiosti.

 

Itse testasin XLS200:n myös pienessä kivihuoneessa ja kyllä siitä aivan riittävästi sai irti. Jopa turhankin jyräävää menoa sai aikaiseksi jos huolimattomasti sääti. Ja ovien ja hyllyjen resonanssit kyllä löytyy. Monolithin kanssa mittaaminen ja BFD lienee pakollinen, muuten matalaimmat korostuu aivan liikaan (Zipmanin käyrien perusteella ainakin). XLS:ssä asiaan voi vaikuttaa subin omalla suotimellakin riittävästi.

 

Onko moni kurkistanut Monolithinsa sisään? Ainakaan minulla siellä ei ole vaimennusainetta, mitään villaa tai vanua. Normaalia? Mitä villa tai vanu käytännössä auttaa/vaikuttaa muutakuin laskee viritystaajuutta parilla hersillä ja näin toisto uloittuu matalammalle ja kontrolli säilyy paremmin? Laskeeko tämä ylempien, yli 50hz bassojen voimaa/käyttäytymistä millä tavalla? SVS Ultran vasteet tiedän eri vir.taajuuksilla... Verrannolinen monolithin "villaukseen"? Jos näin on niin Monoliittihän kannattaisi vuorata, 2-4cm vanua joka seinälle... On jonkunverran kokemusta kaiuttimien rakentamisesta, ja eihän se vaikeaa todellakaan ole.

 

Olen katsonut Monolithin sisään (kuviakin voin laittaa esille), ja sisällä ei todellakaan ole vaimennusaihetta. Ei muutes ole XLS200:kaan. Tämä ei ole kyllä epänormaalia, eipä noista SVS:n kotelomallisistakaan juuri löydy, vain pienet siivut.

Käytännössä vaimennusaine nostaa kotelon efektiivistä tilavuutta hivenen. Noin kaavat löytyvät varmaan Googlella (refleksikoteloa ei sitten kannata koskaan laittaa ihan täyteen ). Muutosta ei voi kuitenkaan verrata viritystaajuuden muutokseen SVS:n tapauksessa, ei lähellekään (ehkä 1-2 Hz, jos melkein täyteen laitat). Itse en laittaisi Monolithin sisään mitään lisää, sen toiminta on suunniteltu ilman vaimennusainetta, eli ei se sitä silloin kaipaakaan.

 

Ei kai vanun laittaminen voi sitä huonontaakkaan? Meinasin kuitenkin laittaa vähän vanua sinne sisään n. 3cm joka seinälle ja pyöräyttää niihin tukikappalisiin vähän vähemmän. Etu ja takaseinät näyttäis olevan sen verran täynnä/hankala laittaa etten sinne laita ensinkään. Eli siis sivuseinät ja tukikappale keskellä. En kai tee nyt sudenhommia? Raksa nitojalla meinasin laittaa. Niitti uppoaa vain puoliksi, mutta ei niitä sormilla poistettua saa. Vanut ja niitit on näin myös helppo poistaa, pihdeillä nyppimällä niitit irti, jos tulee tarve

 

Kyllä teet sudenhommia. Vaimennusaineen myötä vasteen muoto muuttuu, joka ei ole hyvä asia. En tiedä miten tarkasti tuo vahvistimen rarjoitin on viritetty (riippuuko taajuudesta tms), mutta periaatteessa senkin toimintaan toimillasi on negatiivinen vaikutus.

Tosin 3 cm kerros ei vaikuta vielä yhtään mihinkään, eli ihan turhaa työtä teet.

Saanko kysyä miksi alun perin ryhdyit tällaiseen hommaan, koska tietoa ei kuitenkaan näytä olevan kovin paljoa? BK:n insinööreillä sitä taas on.

(ja jotain niittejä vielä iskemään koteloon... :weep: )

 

No sait ylipuhuttua, jätän ajatuksen toteuttamatta . Vehkeet olis ollu kasassa vanuja myöten edellisistä projekteista. Ajattelin että ei kai vanu koteloa pahennakkaan näin maalaisjärjellä ajateltuna. Mut onneks kysyin ensin.

 

Onko nuo BK Electronicsin subbarit vertailukelpoisia Hifitalon vastaaviin? Mielipiteitä.

 

Vertigo XP-12 voisi olla lähinnä Monolithia. Kun taas XLS200 ei taida löytyä kaveria koska suljettu kotelo.

 

Kyllä kyllä.

 

Niin lähinnä varmaan, mutta eihän noissa ole samaa kuin elementin koko, kaikki muu kotelon toimintatavasta lähtien on eriä, joten sointia taitaa olla aika huono verrata.

 

Mikä idea BK:lla on tuossa ollut? Eikö olis fiksua täyttää kotelot vanulla. Näin selvittäisiin pienemmällä kotelolla, joka tuskin huono asia on ollenkaan? Vai onko tuossa jotain muita syitä?

 

XLS:n vasteen korjauskin (Linkwitz?) menee vähän vituralleen jos menee vaimennusaineita lisäilemään.

 

Vanun tms. aineen lisäys vaikuttaa näennäiseen tilavuuteen vain noin 10% (tästä toki on useita eri arvioita). Refleksikoteloa ei voi lisäksi koskaan täyttää lähellekään täyteen, eli lisäys jää entistä pienemmäksi. Harva muukaan firma laittaa koteloihin vaimennusainetta. Eli ei BK tässä mitään mokaa ole tehnyt. Vaimennusaineesta on hyötyä lähinnä keskialuetta (300-3000 Hz) toistavien elementtien koteloissa.

 

En usko, että XLS200:ssa käytetään mitään sähköistä korjausta.

 

Ja minkäköhän takia on huono verrata?Eikös molemmat ole zubwoofer tyyppisiä kaiuttimia?Jos huonosti vertautuvia laitteita haetaan, niin ensimmäiseksi tulisi mieleen leikkuupuimuri vs. BK Monolith... :hitme:

 

Eipäs rakastella välimerkkejä. Tarkoitin tietenkin, että Monolithin sointi on tuskin verrattavissa XP-12:n sointiin.

 

Ensi kommentit xls 200 df:stä. Argonin ja Yamahan viritin vahvarin kanssa helppo saada projekti alkuun. Tasojen säätö vielä vaatii virittelyä. Kummasti antaa syvyyttä musiikkiin subbari. Saden ja Policen bassokuvion sai ihan uutta potkua. Leffoissa myös murina antaa tunnelmaa kivasti. Minkälaisia säätöjä suosittelette? Onko Argon kokemusta muilla?

 

Pääsimpäs tuolta Helsingistä nyt takaisin.

Oli Marekilta lainassa tuo Monolith (suuret kiitokset hänelle ja sori, että homma oli vähän säätöä).

Testailimme subia monen eri genreen musiikilla ja kyllähän tuo toi mukavasti fiilistä biiseihin lisää. Kun Opeth - The Grand Conjurationin tuplabasaarit alkoivat paukkua - nousi karvat pystyyn.

Leffoina meillä ei ollut kuin Bad Boys 2 ja U-571. Veljellä ei ollut Lord of the Ringsejä :weep: . BB:hen tuli fiilistä lisää kunnolla. Mutta eniten säväyttivät U-571 syvyyspommit ei pystynyt sanomaan kuin, että "wow...".

Miinuksena pidin subbarin kokoa ja painoa. Ja musiikissa oli kyllä välillä jo vähän liikaa sitä bassoa. Olin tosin vahvistimesta säätänyt subbarin -3db olisi varmaan pitänyt pistää -6db.

 

Lupailin tuolla jossain raporttia XLS-200:sta stereona joten tässä tulee. Subit ovat olleet minulla jo jonkin aikaa, mutta pääkaiuttimia ei ole hetkeen ollut ollenkaan joten kuuntelemisessa ei ole juuri ollut järkeä .

Kuuntelumahdollisuutta ennen ostoa ei käytännössä ollut, mutta uskoin noiden täyttävän tarpeeni (musiikinkuuntelu etusijalla) sen perusteella mitä tiesin ja saatoin päätellä elementistä, toimintaperiaatteesta ja laatikon koosta. Kuunneltuani noita jonkin aikaa voin sanoa saaneeni mitä halusin. Kuten Zipmanin mittauksetkin viittaavat, toisto on tarkka ja kontrolloitu. Subeja ei käytännössä erota pääkaiuttimista (muuten kuin että minimonitorityyppiset kaiuttimet näyttävät toistavan käytännössä kuuloalueen alarajalle melkoisella auktoriteetilla ). Esimerkiksi kontrabasso kuullostaa nyt ensimmäistä kertaa sille, mille se kuullostaa "luonnossakin". Ulottuvuudessa ei ole toivomisen varaa, eivätkä tämän parin äänenpainevarat (itselleni toissijainen asia) tule koskaan loppumaan käytössäni kesken.

Stereosubeihin päädyin siksi, että en halunnut ottaa minkäänlaista riskiä stereokuvan kannalta. Molemmille sattui lisäksi olemaan sopiva sijoituspaikka nurkissa pääkaiutinten takana, ja sijoitus on kuunteluiden perusteella onnistunut. Esimerkiksi tässä on käsitelty nurkkasijoitusta (jota esim. REL suosittelee) samoin kuin useamman subin käyttämistä. En jaksanut juuri tehdä 1 vs. 2 -vertailuja (kahden subin säätämisessä on hommaa ja kun asiat saa kohdalleen nupikoihin ei enää viitsi koskea), mutta pikaisten säätövaiheen kokeilujen perusteella stereokuva vaikutti stereosubeilla tarkemmalta ja bassotoisto huoneessa myös tasaisemmalta. Jokainen tehköön kuitenkin oman tilansa ja tarpeidensa perusteella ratkaisunsa itse sen suhteen, ovatko hyödyt kaksinkertaisen sijoituksen arvoisia (tai ostaako mahdollisesti yhden kalliimman subin). Marekiltahan näitä saa testiin, kokeilu kannattaa. Itse olen valintaani tyytyväinen.

Kahden subin säätämisessä on oikeastaan kaksinkertainen homma (välillä tuntuu että enemmänkin) yhteen verrattuna. Tein sen kummankin kanavan osalta erikseen. Vahvistin on (tällä hetkellä) kaksikanavainen integroitu, ja subit on kytketty hi-level -inputteihin. Sijoittamiseen en tässä puutu sen enempää, mutta säädöistä voin ehkä jotain hyödyllistäkin sanoa. Säädin subit ihan vain korvia käyttäen, kun en mittailulaitteita omista (ja korvillahan niitä vehkeitä kuunnellaankin ). Musiikin kuuntelun ohella huomattava apu oli pistetaajuuksista ja siniaaltopyyhkäisyistä (linkistä kiitos Zipmanille) jotka poltin aaltomuodossa CD:lle (kun tietokone ei ole stereoissa kiinni).

Vaiheen säätö on helppoa, eikä muiden säätöjen muuttaminen vaikuta vaiheeseen joten se kannattaa tehdä ensin. Valitaan pistetaajuus joka on sekä subin että pääkaiuttimien toistoalueella (esim. subin jakotaajuus maksimissaan); vaiheen oikea asetus on se, jossa toisto on kaikkein voimakkain (=molemmista tuleva ääniaalto on samassa vaiheessa). Jakotaajuuden ja voimakkuuden säädöt vaikuttavat toisiinsa, joten niiden säätäminen on hiukan enemmän aikaa vievää. Korvakuulolta pystyy kuitenkin säätämään subin tason aika lähelle (samalle tasolle pääkaiutinten kanssa), jotta jakotaajuuden voi säätää kohdalleen. Pistetaajuuksilla pystyy määrittämään pääkaiuttimien alarajataajuuden aika hyvin. Tämän jälkeen nostin subin jakotaajuuden säätöä niin, että pääkaiuttimien alarajalla ja sen yläpuolella olevat taajuudet toistuivat yhtä voimakkaina kuin pääkaiuttimen vaimentumattomanakin toistamat taajuudet. Siniaaltopyyhkäisyillä voi hyvin varmistaa sen, että toisto on mahdollisimman tasainen bassotaajuuksilla (aivan tasaiseksi sitä ei tavallisessa huoneessa ole mahdollista oikein saadakaan, ilman huoneen aiheuttamia ongelmia säätäminen olisi hyvin helppoa!). Tason hienosäätö kannattaa tehdä paljon erilaista musiikkia kuuntelemalla ja ajan kanssa. Jos joku tarvii karkeita suuntalinjoja, niin pääkaiuttimieni alaraja (-6 dB) on 60 hertsiä, ja XLS-200:n jakotaajuussäätö on aika tarkkaan "kello ysissä". Hi-level -taso on myös samoilla hujakoilla.

Kaiutinten (ja subien) sijoittelusta riippuu, ovatko molempien subien säädöt täsmälleen samanlaiset. Mikäli sijoituspaikat ovat identtiset, subien säädötkin periaatteessa ovat. Itselläni (kuten luultavasti suurimmassa osassa tilanteita) vaihe- ja jakotaajuussäädöt ovat samat molemmissa subeissa. Subien tasot eivät kuitenkaan ole aivan samat (johtuen oviaukosta toisen subin sijoituspaikan vieressä).

Tulihan tässä runoiltua ja joku varmaan oikaisee jos olen väärässä joten täältä tähän.