Monolith ja XLS ensimmäiset vaikutelmat

Jos koko ja ulkonäkö ei haittaa, niin em. malleista varmaankin 1 x Monolith (paljon järeämpi kuin XLS), koska lähinnä leffoille subbaria ilmeisestikin haet. Tosin rujo ulkonäkö saattaa aiheuttaa ns. "hellasäröä". Ja ehkä myös ennemminkin 1 x XLS kuin 2 x XLS. Eli vasta jos yksi XLS tuntuu toimivan, mutta sen potku ei aivan riitä (kahdella saa hieman enemmän, tosin yksi Monolith siltikin voittaisi) tai haluat stereosubbarit (subbari ei paikallistu yhtä helposti suhteellisen korkeillakaan jaoillla) tai tarkoitus on yrittää saada hieman tasaisempi bassovaste (ainakin teoriassa kahdella olisi mahdollista saada tasaisempi vaste, tosin kahdessa on enemmän säätämistäkin).

Mikäli asut kerrostalossa, niin XLS on kenties järkevämpi, koska se järisyttäisi talon rakenteita vähemmän. Miksi suotta ostaa Monolithia tms., jos kalliimman hinnan lisäksi saa vihaiset naapurit? Tai vaihtoehtoisesti on sitten kuunneltava järeää subbaria lähes minimiasetuksilla (no, sitä vartenhan se Gain on olemassa... ...mutta houkutus on aina säätää pikkuisen kovemmalle, tai ehkä vielä hieman kovemmalle jne.).
Jos taas huone on omakotitalossa tms., niin sitten ehdottomasti Monolith tai joku muu XLS:ää järeämpi, kun kerran leffoista on kyse (mitä suotta "himmailemaan"). Subbarin oma jakosuodin ohitettuna (siis maksimissa eli LFE-asennossa) XLS:n vaste laskee todella railakkaasti matalia taajuuksia kohden (esim. Monolithissa melkein suora vaste), eli saattaa joissain huoneissa käydä niin, että matalimmat ovat aivan liian vaisuja kun 100 Hz:n tienoilla taso on kohdillaan. Tämä voi tosin kerrostalossa olla hyväkin, tai ainakin naapureiden mielestä on...

Sinun ei ainoastaan kannata, vaan sinun on "pakko" ostaa BFD, tai joku vastaava vekotin, mikäli ihan oikeasti haluat korjata huonemoodeista aiheutuvia bassokorostuksia (hurjia korostuksia/vaimentumia eritäin kapealla taajuuskaistalla). Kts. BFD-for-dummies (by Zipman). Taikka se Velodynen erikseen myytävä basso-EQ (helpompi, mutta rajoittuneempi). Lähinnä korostumia kannattaa ensisijaisesti vaimentaa EQ:lla, ei siis mielellään korosteta mitään taajutta, ainakaan kovin paljoa. Ja yli 250 Hz:n taajuuksiin hifisti ei EQ:lla koske.
Kaupallisista subbareista tietääkseni vain Velodynen DD-sarjalaisissa on ihan oikeasti tähän käyttöön kohtuuhyvin soveltuva EQ (DD-sarjalaiset ovat muutenkin hyviä, mutta useimmille aivan liian kalliita).

Tietenkin huonemoodeihin voi vaikuttaa akustoinnillakin, mutta se on bassoilla hieman hankalaa. Tosin aina kohtalainenkin akustiikka erinomaisenkin EQ:n voittaa. Eli bassoilla tarvitaan ymmärtääkseni järeitä tai ainakin hankalia rakenteita keskiääniin ja diskantteihin verrattuna, jotta korvin kuultavia vaimentumia saataisiin (pelkkä akustiikkalevy tms. ei koskaan riitä bassoilla). Tosin Hifi-lehdessäkin mainittu bassonsyöjä (raskasmatto + villaa sisällä) ei nurkassa juurikaan nettotilaa veisi. Toinen tapa olisi alaslaskettu katto, jossalevyn yläpuolelle jää sopiva rako. Itse en ole vielä rakennellut, joten en akustoinnista juurikaan tarkemmin osaa tarinoida.
Ja itse kaiutinkin vaikuttaa moodeihin, eli ulottuvuuden/tason lisäksi suuntakuviokin vaikuttaa. Eli dipolibasso (Gradient Revolution, Crevasse, panelikaiuttimet) herättää vähemmän huonemoodeja kuin perinteinen pönttökaiutin (B&W 804, Amphion Xenon, Magnat Quantum 503, Tannoy Fusion 2 jne.).

Sen sijaan Pioneer VSX-AX5i/AX5Ai:n EQ on BFD:n korvaajaksi täysin kelvoton (en nyt viilaa pilkua tai liioittele), jopa Pioneerin huippumallin EQ on yhtä sopimaton (9 keskitaajuutta viiden sijaan, mutta muuten tismalleen samat puutteet kuin halvemmissa). Tosin aivan/melkein yhtä surkeita ovat useimmat kilpailijoidenkin EQ:t. Tässä perustelut:

• 63 Hz on alin mahdollinen säädettävä taajuus, jota voi korostaa vaimentaa, jo siksikin kelvoton.
• Kiinteät ja lisäksi typerästi valitut keskitaajuudet: 63, 125, 250, 4000, 11300 Hz. Esim. malleissa 1014/2014i alin keskitaajuus on 40 Hz. Toki myös Velodynen DD-sarjan subbareissa on kiinteät, mutta järkevämmät keskitaajuudet: 20, 25, 32, 40, 50, 63, 80 ja 100 Hz (= hyvä & helppo säätää, mutta edelleen huonompi kuin BFD + mittari osaavan käsissä).
• Q-arvo on kiinteä, eli suomeksi sanottuna Pioneerillasi ei ole mahdollista vaimentaa vain kapeata taajuuskaistaa, kuten vaikkapa BFD:llä. Q-arvolla siis säädetään, että kuinka laajalla/kapealla taajuusalueella korostus/vaimennus vaikuttaa.

 

Saattaa aiheuttaa. Kun paljon etukäteen hehkuteltu Monolith ilmestyi äskettäin vanhan tilalle nurkkaan, niin kommentti oli "Tässäkö se nyt on? Sen kokoa on ihan selkeästi liioiteltu!" (ja vinkkaus). Eikä BK:n pintakäsittely ole huono, oikein viehättävältä tuo (omaankin) silmään näyttää.

Koon puolesta sijoittelu lähinnä voi olla ongelma. Sehän ei ole kovin leveä, mutta aika syvä, ja vaatii sitten jo paikan mihin laittaa syvyyttä se 60+cm +ilmatilaa. Eivät ne (tupla) XLS:tkään mitenkään näkymättömiä ole.

--

Kysymys: nyt kun tuon Monolithin herätetoiminto on huomattavan hyvin toimiva, niin onko hyötyä vai haittaa pitää subbaria toisen virtakatkaisijan takana? Sammutan yleensä ensin järjestelmän, ja sitten "pääkatkaisijasta" kaikki herätevirrat, muuntajat, monitorit jne pois päältä. Aiemmin tämä oli aika ehdotonta koska vanhan herätepiiri oli niin arsesta, mutta Monolithissa näyttäisi tuokin toimivan.
Haittaako subbaria jos katkon sen (johto)virtaa?

 

Eipäs levitellä väärää informaatiota.Ei ole todellakaan kiinteät DD-Velojen taajuuskorjaimen keskitaajuudet, vaan ne säätyvät 1 Hz:n pykälin alueella 20-199 Hz.Ne voi myös asettaa vaikka kaikki päällekkäin samalle taajuudelle, jos haluaa 20 Hz:lle 8x 6dB:n korostuksen, kuten aika monet täällä varmaan haluavat.Nythän Velon sivuille on muuten ilmestynyt vihdoin ja viimein SMS-1:n manuaali ja datalehti.Suomalaisen maahantuojan hinta on vain aika kova, n.800 eukkoa.Jos rahat vain löytyy, niin BFD:hen päätyvät enää ne jotka haluavat tehdä muutenkin kaiken aina vaikeamman kaavan mukaan.

 

Tai ne, joita jostain kumman syystä kiinnostaa harrastella myös laitteiden kanssa eikä vain kuunnella. Itsellä kyllä aika jotenkin sen verran kortilla, että kuuntelu usein vie pidemmän korren näpertelyn kustannuksella, vaikka harrastelu kiinnostaakin.

Onko kukaan muuten löytänyt mitään outoa XLS200:n vaiheensäädöstä? Itse tuossa mittailin hiukan ja näyttäisi siltä, että vaikutus on ihan sama alueella "1-180", vain nollassa saan erilaisen käyrän. Noh, pitää ottaa uusiksi nuo mittaukset joskus hieman pirteämpänä ja katsoa, josko jotain olisi mennyt tällä kertaa pieleen. Tai sitten tuo on vain risa yksilö.

 

Minulla myös tuo hurina ongelma tällä XLS200, kun tuon jakosuotimen laittaa ohitustilaan. Entisellä subbarilla toimi siten, että subbarista suodin ohitettuna ja vahvarista 60Hz. Nyt ei kuulosta kyllä ollenkaan hyvältä, jos laittaa asetukset noin. Mitenkähän tässä nyt pitäis toimia?

 

Tuota noin, on se herätepiiri varmaan huomaamaton kun Monolithissa ei sitä ole. Ei ainakaan omassa XLS-200:ssa ole eikä BK sitä mainosta Monolithissakaan olevan. (Vai oliko tuo sarkasmia?)

Ei haittaa, samalla lailla se toimii kuin virtakytkin kotelon sisällä.

 

En ole ainakaan vielä huomannut, että oma XLS-200 hurisisi mitenkään havaittavasti. Onkohan se sitten yleisesti herkkä joillekin häiriöille ja itsellä olisi käynyt hyvä säkä kun sopivia häiriönaiheuttajia ei satu olemaan? Minkälainen liitosjohto on muuten käytössä? Tämä on varmaan turha kysymys, mutta kysynpä kuitenkin: Jos käytät vehkeen mukana tullutta niin eihän ole se vahingossakaan ole asennettu niin, että subbarin päässä on molemmat RCA:t kiinni ja vahvarin päässä toinen roikkuu irrallaan?

Itse kokeilin aluksi tuota "oikeaoppista" tapaa ja pidin suodinta ohitettuna, mutta yläbassot tuntuivat korostuvan liikaa. Nyt subbarin säätö on asetettu suurinpiirtein puoliväliin asteikkoa ja kuulostaa hyvältä. Vahvarin jakotaajuus on 80 Hz.

 

Ajattelenko nyt väärin, että jos laittaa molempiin tuon saman 60Hz jakotaajuuden, niin se vastaisi käytännössä tuota "subbarin suodin ohitettuna, vahvarista 60Hz" tilaa?

 

Laittaisit siis kaksi 60 Hz alipäästösuodinta sarjaan? Oma käsitykseni on, että saat jyrkemmän suotimen, esim. [-12 dB/oktaavi] + [-12 dB/oktaavi] = -24 dB/oktaavi - ja varmaankin tulee sitten summata myös ne suotimien ryhmäviivevääristymät, jotta tiedetään missä mennään. En osaa sanoa mitään siitä kuinka käyttökelpoinen tuosta tulee, mutta kuuntelemallahan selviää. Keskivertohuone saattaa vääristää noita asioita jo sen 10-kertaa enemmän joka tapauksessa - en osaa kyllä sanoa siitäkään mitään, kunhan heitin. Ja taajuusvasteen mittaamalla selviää sitten jakotaajuuden sopivuus.

Elektroniikkamiehet osaavat auttaa näissä kulkuaikaviiveongelmissa paremmin - itsellä jäi hieman elektroniikan opinnot vähemmälle kun oli niin monimutkaista ja pään kapasiteetti sekä ahkeruus vähäisiä.

 

Subbarin suodin ei toimi kovin jyrkästi, se voi hyvin todeta Zipmanin mittauksista. Ulkona mitattuna käyrä oikeni lähes suoraksi välillä <20-70 Hz kun säätö oli minimissä. Huonekorostus vaikuttaa asiaan ja huoneesta riippuen optimi voi hyvinkin olla jossain säädön puolenvälin tuntumassa.

Vahvistimien suodin on normaalisti toteutettu niin että jakotaajuudella käyrät kohtaavat -6 db pisteessä ja laskevat tasaisesti molempiin suuntiin mentäessä yli jakotaajuuden. Koska tehollinen päällekkäinen alue on aina muutamia kymmeniä hertzejä on tärkeätä kokeilla subbarin vaihesäädön vaikutusta. Jos vaiheistus on oikein säädetty niin subbarin ja muiden kaiuttimien bassot puhaltavat kuuntelupaikassa kuultuna samassa vaiheessa ja tuo kuuden desibelin vaimentuma jakotaajuudella oikenee niinkuin on tarkoitettu. Jos vaiheistus on väärin niin bassot vaimenevat jakotaajuuden tuntumassa.

60 Hz jakotaajuutena on mielestäni perusteltu jos kaikki kaiuttimet jaksavat toistaa 60 Hz hyvälaatuisena ja vaimentumattomana. Itsellä pääkaiuttimet pystyisivät, mutta muut kaiuttimet ovat pienempiä ja niiden on turha odottaa toistavan 60 Hz laadukkaasti. Vahvistimessa (Yamaha RX-V1400) ei valitettavasti ole mahdollisuutta säätää jakotaajuutta erikseen eri kanaville. Tämä ominaisuus lienee aika harvinainen huokeamman pään vahvistimissa (0~1500 euroa). Muutamista H/K:n malleista se ainakin löytyy. High-end laitteista en tiedä.

60 ja 80 Hz ero on paperilla ja kuultunakin melko pieni, mutta pienemmille kaiuttimille teknisesti isohko kynnys. Nyrkkisääntönä monet asiantuntijat suosittelevat 80 Hz käyttöä kaikissa kanavissa, jolleivat kaiuttimet todella ole järeitä kokoäänialueen kaiuttimia.

 

Jos kaksi 12dB/okt alipäästösuodinta laittaa sarjaan, niin lopputulos on korkeilla taajuuksilla 24dB/okt. Viiveet, vaiheet ja muu ikävä sitten tuplaantuu.

Jos kaksi 2. asteen butterworth-suodinta laittaa sarjaan ja samaan jakotaajuuteen, lopputuloksena ei olekaan 4.asteen butterworth. Syynä on se, että kummankin suotimen suodatus on jakotaajuudella (noin) -3 dB/okt, joten yhdistelmään tuleekin -6dB/okt jakotaajuudella. Kaksi 2. asteen suodinta ei siten vastaa yhtä 4. asteen suodinta. Subbarihommissa tuo voi olla vain hyvä efekti, ja käsittääkseni 4 asteen Linkwitz-Riley -suodin onkin käytännössä 2x2. butterworth.

Vaihe ja viive käyttäytyvät pitkälti jaon jyrkkyyden mukaan, ja 2x2. asteen suotimen vaihe- ja viivekäyttäytyminen onkin suorempaa kuin 4.asteen suotimen. Vaihe-ongelmia voi kiertää muuttamalla toisen suotimen jakotaajuuden ylemmäs, vaiheen kääntymisen tapahtuu silloin hiukka korkeammalla.

 

Kyllä ajattelet. Tuo vastaa yhtä "jyrkempää" jakosuodinta 60 Hz kohdalla. Ellei ohitusta pysty kohinan takia käyttämään, kannattaa suodin asettaa mahdollisimman korkealle, eli noin 120 Hz kohdille, siis ennen kuin se naksahtaa sinne ohitukseen. Näin tekemällä sen vaikutus jää erittäin vähäiseksi, mutta vähentää silti kohinaa.

 

Samoin täällä XLS-200:n kanssa ei voi täysin ohittaa subbarin suodinta, voimakasta kohinaa alkaa kuulumaan.

Vahvistin JVC RX-5032.

 

Kun esimmäinen jako tehdään vahvistimen dekooderissa ja signaali jakautuu sitten etuvahvistimien eri ulostuloille ei se enää sinänsä muutu miksikään vaikka erillisten pääteasteiden tasolla tehdään lisäsuodatuksia. Muut kaiuttimet saavat täsmälleen saman signaalin vaikka subbarin säädöillä tehdään mitä tahansa.

Subbari itsessään on jo alipäästävä jakosuodatin rakenteesta johtuen. Jos kaikki tekijät yhteenlaskettuna vaikkapa alue 60-100 Hz korostuu kuuntelupaikalla (loivahkosti, en puhu nyt piikityksistä) verrattuna matalampiin taajuuksiin ja pieni subbarin suotimen säätö sopivasti vaimentaa korostumaa, niin en näe mitään estettä olla käyttämättä sitä.

Varsinaisen LFE (0.1) matskun toistoon tällä on oman kokemuksen mukaan hyvin pieni vaikutus. Jos tekijät ovat ympänneet kuuluvia 100-120 Hz taajuuksia LFE-kanavaan, niin yhtä subbaria käytettäessä on ehkä hyväkin vähän vaimentaa yläpäätä etteivät nuo äänet alkaisi paikallistumaan subbarin suuntaan. Sitäpaitsi ymmärtääkseni useat vahvistimet vääräoppisesti suodattavat myös LFE-kanavan ylätaajuudet pois subbarilta valitun jakotaajuuden mukaisesti eivätkä reititä näitä LFE-kanavan taajuuksia myöskään muihin kanaviin.

Korva ratkaisee vaikka teoria sanoisi mitä. Erillinen EQ olisi tietysti optimaallinen ratkaisu, mutta puhun nyt keinoista joita voi käyttää ilman sitä.

 

Kuuluuko se kohina jos otat linjapiuhan kokonaan irti subista kun se on päällä. Jos ei, niin paremmin suojattua piuhaa kehiin mikäli tuo vahvistin (JVC) ei sitä kohinaa aiheuta (kuuluu muillakin subeilla jakosuodin ohitettuna, jos aiheuttaa). Ja jos kuuluu, niin sitten subi on mielestäni viallinen (siinä on ominaisuus, joka on sietämätön). Itsellä ei ole hurinaongelmaa XLS200:n kanssa.

Älä turhaan tee tätä sitten toisinpäin (irroita vahvarista ja pidä kiinni subissa) subin ollessa päällä, alkaa möykkäämään kaiken mahdollisen häiriön tahdissa.

EDIT:Niin, onko kukaan huomannut XLS200:n vaihesäädössä mitään ihmeellistä? Itse eilen en saanut sillä mitään muutosta aikaan vasteeseen pääkaiuttimien ja subin yhteisalueella. Tai sain sen verran, että kun vaihe on nollassa, on käyrä erilainen kuin jos vaihe on välillä ~1-180. Tuolla nollasta eroavalla alueella ei sitten mitään eroa - missä ei kyllä ole mitään järkeä mikäli vaihesäätö toimii. Vaikuttaisi siis risalta tuo säätö, mutta eipä vielä hutkita...

SVS:n kanssa tuollaista ongelmaa koskaan tullut vastaan, joten luulisi mittausteni olevan kunnossa, mutta koitan illalla vielä uudestaan. Voihan olla, että olen vain sekoillut jotain älytöntä.

 

Hurina kuuluu myös ilman signaalipiuhaa. Laitoin tuon subin suotimen jonnekin 100-110 tuntumaan ja vahvarista sitten tuon 60. Eiköhän se likimain noin tule pysymäänkin.

 

Ihan mielenkiinnosta, missä asennossa gaini on?

 

Gaini on ollu koko ajan tuossa kello 10-12 välissä.

 

Ok, minulla se on jossain ysin paikkeilla, joten tuokin tietty vaikuttaa hurinaan. Kokeilin tuossa ja itsellä alkaa _kohina_ olla häiritsevää jos gain on puolessa välissä ja alipäästösuodin ohitettu. Hurinaa eli brummia ei pahemmin kylläkään ole. Jos ihan vierestä kuuntelee, niin hieman kuuluu. SVS:ssä en näitä ongelmia tullut huomanneeksi sinä aikana kun se talossa oli. Taitaa olla näissä BK:s subeissa hieman tuota laatuvaihtelua mikä on sinänsä harmi. Tarkista muuten vielä, että high level gain on nollassa, jotta se ei ainakaan lisää kohinaa tai hurinaa. Itsellä on tuollainen behringerin mikseri, jossa kohina kyllä yltyy, jos kaikki kanavat kääntää tappiin, olivat sitten vaikka kaikki ilman "antenneja" - eli siis mitään piuhoja kytkemättä.

Voithan kokeilla kääntää gainia pienemmälle ja laittaa vahvarin subilähtöä kovemmalle. Onko subi muuten maadoitetussa pistorasiassa?

 

Täällä ei Monolith hurise yhtään. Gain on klo 12. Maadoittamaton töpseli.