Itse kyllä totesin ettei Apple TV laatu riitä itselle. Välillä kuvanlaatu on hyvää ja välillä ei vaikka kuinka lukee 4K Dolby Vision. En tiedä olisiko tulos eri fyysisellä laitteella, mutta ainakaan LG appsi ei tyydytä. Törmännyt pari kertaa Apple TV kanssa myös ongelmiin, että suomalaiset tekstit puuttuvat. Toisessa tapauksessa Apple ei suostunut palauttamaan rahoja, koska nimikkeen ostosta oli kuulunut liian pitkä aika.
Suoratoistolaite välittää audiobittivirran AV-vahvistimelle, niin oletan että Dolby Atmos toimii kuten pitääkin. Ainakaan helposti tästä ei kyllä mitään faktaa netistä löydy.
Joo kun koitin vähä asiasta googlailla huonoin tuloksin niin päätin kääntyä Plazan puoleen ja kysäistä täältä
Bittivirrastahan tuo on kiinni. Se, että onko formaatti Dolby Vision vai ei, ei ota kantaa siihen, että onko bittivirtaa riittävästi.
Niin, mutta 4K-kuvan luulisi tulevan jollain tietyllä bittivirralla. Itse tuota ei pysty mistään näkemään tai mitenkään kontrolloimaan.
Mutta kun ei tule. 4K kertoo vain pikselien määrän eli tarkkuuden. Sama se on FullHD:n kanssa; BD-levyjen bittivirta omasta hyllystä poimittuna on vaihdellut hehtaarilla 20-50 megaa sekunnissa. Sekä julkaisun että just sillä hetkellä ruudulla pyörivän sisällön puitteissa.
Kyllähän monet julkaisut on bittivirran osalta keskitasoa, mikä on odotettavissakin. Toiset vain useammin kuin toiset. Esimerkiksi tietyt saksalaiset julkaisijat ovat parantaneet laatuaan huomattavasti viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana. Muiden muassa Koch Media on julkaissut monia leffoja samoista lähdemateriaaleista mitä Shout! Factory, mutta kuvanlaadussa ovat olleet järjestäin Shoutia parempia, juurikin paljon paremman kuvanpakkauksen vuoksi. Monesti myös joissain sakuissa on keskimääräinen bittivirta suht alhainen, mutta taas bittien huipputaso hetkittäin jopa huomattavasti korkeampi mitä muualla eli koodaus on enemmän optimoitu eikä vain väkisin väännetty korkealle. Ei sekään huono idea ole, mutta ellei tiettyyn tasoon pakottamista osata hyödyntää kuten esim. Warner Archive, Indicator, Subkultur tai Arrow, niin lopputulos ei ole kummoinen. Shoutillahan iso osa painoksista on keskimäärin 35 tasoa, mutta silti kuvanlaadussa on paljon parannettavaa, kun taas sakut ovat saattaneet hoitaa homman huomattavasti paremmin alhaisemmallakin bittivirralla, joka osaltaan on paljon puhuva yleisesti hyvin tiedossa olevan faktan puolesta: korkea bittivirta ei yksin ole tie autuuteen. Sitten on esimerkiksi Turbine Median koodaus ja kuvanpakkaus, joka ei ole vielä aivan kaikkein parhaimpien pienten tahojen tasolla, mutta kyllä he mainiosti pärjäävät. Heillä ei mennä bittivirta edellä kuten esim. Shoutilla vaan optimoidaan bittien käyttö tarpeen mukaan, siksi mm. Death Machine (jonka nostan tapetille koska omaan hyllyyn aikoinaan päätyi) sai vain BD-25:n, koska siinä ei ole juurikaan lisämateriaaleja, vaikka parituntinen leffa onkin. Heillä myös panostetaan yksityiskohtien hiomiseen ja mahdollisten virheiden korjaamiseen kuvan ja äänen saralla. Kyse kuitenkin pienestä toimijasta, niin aivan mahtibudjettia ei jokaiseen heidän omaan julkaisuunsa ole mahdollista panostaa. Taustatriviana mainittakoon, että Turbine Media on kahden miehen, Christian Becker ja Phil Friederichs, vuonna 2004 perustama pienjulkaisija. Becker perusti oman indie-leffatuotantoyhtiön vuonna 2002, Rat Pack Filmproduktion, ja sen alle tuli myös soundtrackeja julkaiseva tytäryhtiö. Pian sen jälkeen syntyi Turbinekin. Nykykokoonpanossa Turbinen ydintiimissä on pääkaksikon lisäksi 3 henkilöä eri tehtävissä eli firmaa pyörittää 5 ihmistä. Kuten yleensä pikkutahoilla, levyjen prässäykset, kansien valmistukset ym. hoidetaan ulkoistettuna muualla. Kaikki julkaisut, joissa näkyy Turbinen nimi, eivät ole mitään tarkkaan hiottuja, vaan he toimivat myös joidenkin saksalaistahojen levyille uudelleenpakkaajina ja niissä levyt ovat identtisiä alkuperäisen julkaisijan levyjen kanssa, ovat ne sitten hyviä tai huonoja. Esimerkkinä tällaisista uudelleenpakkauksista esim. EuroVideon julkaisema Shawshank Redemption, jolle Turbine teki useamman mediabookin ja steelbookinkin. Shawshankista ei olekaan yhtään kuvaltaan erinomaista julkaisua ja itse pidän EuroVideon julkaisua kuvaltaan parhaimpana keskinkertaisista.
Sanotaan toisin: kun Apple TV mainostaa kuvaa tietyillä spekseillä niin odotan tiettyä laatua, eikä niin että kun elokuvan esitteessä lukee 4K niin sieltä tulee DVD-tasoista kuvaa.
Ja siinä pulma. Se 4K -leima kertoo vain, montako pikseliä on käytössä. Ei miten niitä on käytetty. Värimäärittely voi olla hyvä tai olla olematta. Väriliu'ut voivat olla pehmeitä ja monisävyisiä tai blokata tosi pahasti. Tavallaan tämä menee samaan vanhaan keskusteluun siitä, että tekniikka on mahdollistaja, ei mikään tae. Mitään estettä näyttää FullHD-tasoista kuvaa 4K:na ei sinänsä ole; tuo on vieläpä helppoa, senkun käyttää yhden FullHD-pikselin näyttämiseen neljää UHD-pikseliä (2x2). 28 Weeks Later on kuvattu digikameralla, jonka resoluutio oli about dvd-tasoa. Voihan sen tallentaa 4K:na, mutta ei se kuva siitä muuksi muutu. Predator on kuvattu huomattavan rakeiselle filmille, eikä se näytä siltä, miltä moni suoraan digitaalisena 2021 kuvattu leffa näyttää. Sitäkään ei se 4K -leima sinänsä muuta, enkä ainakaan minä halua, että se jälkikäsitellään ihan toisen näköiseksi, kuin mitä se aikanaan oli. Ja niin edelleen. Applehan näyttää mitä studio on sille antanut näytettäväksi.
Kyllä, enkä minä ole muuta olettanutkaan. Jollakulla toisella on virheellinen oletus 4K merkinnän merkityksestä. https://www.dvdplaza.fi/threads/onko-digitaalinen-mennyt-fyysisen-ohi.96369/page-17#post-1718365
Eikös meillä ole oikein ketju sille? Ei niitä montaa ole ala Ruotsalaisten menestykset sodassa. Mutta ihan samalla tavalla, kuin voi ryssiä blurayn, voi myös ryssiä UHD:n. Näissä auttaa kuluttajaa se, että yleensä yritetään saada parempaa jälkeä kuin aikaisempi bluray, mutta tietysti joskus ei onnistuta.
Tietämättä tarkemmin trollaatko vai oletko oikeasti noin perehtymätön asiassa, niin TÄSSÄ vain joitain esimerkkejä. Lisäähän löytyy, jos vähän viitsii vaivautua.
Omakohtaista vertailua en ole suorittanut, mutta alan foorumeilla Oblivionin 4K-lättyä on haukuttu tavan sinireiskaa huonommaksi.
Eikös The Lord of the Rings 4K UHD trilogia ole joidenkin mielestä heikompi kuin aiempi julkaisu? Tosin tästä asiasta taitaa olla kahdenlaista mielipidettä.
Joo 4K teksteistä ei voi päätellä Applella eikä fyysisillä levyilläkään mitään, koska 1% 4K bluray -levyistä voi olla huonompia kuvaltaan kuin bluray-levyistä… Saivartelua yhtään? Eikä sitä huonoutta ihan sekään määritä, että jonku autistin mielestä kuva on huonompi kun siinä on filmiraetta vähemmän. Edelleen niissä 4K-levyissä on se HDR mukana mikä yleensä on se merkittävin tekijä mikä tekee kuvasta paremman.
Kyllä se filmirakeen lanaaminen sileäksi on selkeä masterointivirhe, mitä ei saisi tehdä vanhemmille elokuville. Tämä siis siitä näkökulmasta, missä hifistinen tinkimättömyys on tavoite (ja odotus 4K-julkaisuille 2020-luvulla).
Näköjään yhtä tyhjän kanssa yrittää kaltaistasi saada sisäistämään edes tiettyjä perusasioita tässä mielessä, joita useimmat pitänee päivänselvyytenä. Viesti viestiltä alkaa muistuttamaan ketjun aloittajan ulosantia. Pitikin tuhlata aikaa moiseen.
Hyvä muistaa myös, että ellei lähdemateriaalina ole alkupäiset kameranegatiivit, ei esim. 4K skannaus useimmiten tuo juurikaan suurta hyötyä työjonoon. Ylikorostaa vain reippaasti kasvanutta filmirakeen määrää mikä lisääntyy filminauhojen joka sukupolvessa. 2K skannaus pitää rakeen määrän järjen rajoissa, jottei dnr:ää tarvita niin paljoa. Eli jos negatiivit on käytössä, silloinhan syitä 2K skannaukseen 4K:n sijaan on yleensä kaksi, joko raha tai negatiivien heikohko kunto. 2K antaa enemmän anteeksi lähdemateriaalin marginaalisia virheitä. Näin vain yhtenä esimerkkinä.