Todella outo kommentti. Haluatko mahdollisesti tarkentaa minkälaista musiikkia olet kuunnellut ja onko se liittynyt mahdollisesti vain johonkin teinikapina-ikääsi? Tietenkin jos oma musiikinkuuntelusi liittyy vain festareihin ja kavereiden kanssa kännäämiseen konserteissa ja olet nämä lopettanut niin sitten, mutta muuten vaikeaa hahmottaa syyksi muuta kuin kuulon kanssa ilmenneet ongelmat. Musiikin kuuntelulla ei pitäisi olla mitään tekemistä iän kanssa. Itse ole päälle 50-kymppinen ukkeli, mutta sillä ei ole mitään tekemistä musiikin kuunteluni kanssa, vaan olen sitä kyllä harrastanut koko ikäni.
Pahoittelut trollihenkisestä viestistäni, mutta en vaan saa musiikista sellaisia fiiliksiä kuin nuorempana. Tähän varmasti vaikuttaa perhe-elämä ja se että alkolinkulutus on samalla laskenut olemattomiin. Lisäksi ajasta kilpailee elokuvat, sarjat ja videopelit niin milloin ja missä tuota musiikkia ehtisi kuuntelemaan? Urheillessa kuuntelen mieluummin podcasteja.
Hankala jotenkin ymmärtää aikuiseksi kasvaneita joille musiikki ei näyttele oikein minkäänlaista osaa elämässä...
Miksi? 4K UHD:ssa on laatu, mutta nykyään esim. Apple Musicista saa korkeampaa bitratea kuin cd-levyltä.
Pointti oli se että fyysinen elokuva katoaisi kokonaan pois. Koska sitä sisältöä ei voi jälkeenpäin muuttaa. Näin jokin taho voisi kontrolloida sitä sisältöä mitä ihmisille näytetään. Voi tuntua ihan keksityltä jutulta, mutta ei välttämättä ole kovin kaukana tämä todellisuus. Fyysinen media saattaa aikanaan nousta aivan valtavaan arvoon ja ne laitteet. Ajatelkaapa että videotykkejä ei valmistettaisi eikä tv:n takana olisi enään HDMI-liitäntää. Ei ole pelikoneita myöskään. Tulevaisuus olisi 2000 megan nettejä ja suoratoistoa pelkästään.
Hankala oikein ymmärtää aikuiseksi kasvaneita, joille videopelit vielä näyttelee elämässä juuri minkäänlaista osaa.
Itse en ole saanut elämässäni musiikista irti paljoakaan. Ehkä johtuu vastenmielisyydestä, joka syntyi, kun kotiympäristössä pentuna kuunteli aamusta iltaan suomitangoja. Ostelin kyllä teininä mm. Queenin levyjä ja suorastaan pidin heidän musiikistaan. Samoin Carmina Burana on edelleen kova sana (kuten myös varhaisbarokki) ja Ennio Morricone on loistava mutta kuuntelen niitä äärimmäisen harvoin. Vaimo laittaa usein musiikkia iltapalojen aikaan soimaan, mutta minulta saattaa mennä pitkä aika että edes huomaan taustalla olevan musiikkia - vaikka se olisi oma suosikkini... Ja jos keskityn muuhun puuhaan, niin musiikki katoaa tajunnasta miltei välittömästi, eli taustamusiikkina sitä on turha pitää. Pelaaminen on pelitutkimuksen perusteella erityisesti yli 30-40-vuotiaiden juttu. Ehkä isoin syy ihmettelyysi on se, ettet tunne pelien kirjoa - sitä miten monenlaisia pelejä on olemassa - kovin hyvin? Monet pelithän ovat erittäin syvällisiä tarinankerronnallisia kokemuksia, jotka kilpailevat jopa kirjallisten teosten kanssa (ja lyövät elokuvat laudalta aika äkkiä), mm. Witcher 3, Life is Strange... Samoin esim. Napoleonin sotia läpikäyvät strategia- ja taktiikkapitoiset pelit vetoavat suureen joukkoon vanhempiakin pelaajia. Eikä mitään häpeää ole pelata esim. suomalaista Control-peliä.
Kiinnostaisi tietää musiikin kuluttajilta että milloin ja missä tilanteissa te sitä musiikkia nautitte? Tietysti jos on sinkku ja viikonloput ryypiskelee niin varmaan kiva samalla kuunnella musaa.
Töissä, kotona, lenkillä, treeneissä, autossa ja kaikki oikeasti kiinnostavat levyt tulee monesti kuunneltua ihan rauhassa ajatuksen kanssa vaikkapa levyn kansilehtisiä ja lyriikoita läräillen. Näin nyt vaikka alkuun, en ymmärrä miksi musiikin kuunteluun jotenkin pitäisi assosioitua ryyppääminen vaikka toki sitä tulee silloinkin kulutettua... Edit: Ja niin tietysti livenä joka on lienee se paras tapa kuluttaa musiikkia...
Kysypä samaa vaikka muusikoilta, jotka ovat perinteisesti olleet päihteiden suurkuluttajia. Kuten sanoin niin itse kuuntelen mieluummin urheillessa podcasteja kuin musiikkia. Musiikin kuuntelu jostain nappikuulokkeista on hyvin tylsää. Samoin musiikki on aika pilalla autossa, koska autojen heikko äänentoisto yhdistettynä muuhun meteliin aikalailla pilaa kuuntelukokemuksen. Kolme skenaariota keksin missä musiikin kuuntelu voi tulla kyseeseen: taustamusiikkina jotain tietokoneella näppäillessä/töitä tehdessä, kokkaillessa esim. jazz taustalla, sohvalla istuskellen hyvien kaiuttimien äärellä samalla siemaillen esim. hyvää viiniä tai viskiä. Yksikään näistä ei tosin saa mitään lisämaustetta fyysisestä cd-levystä.
Ja ajatella että jotkut kuuntelee vielä LP-levyjä. Siis OMG! Analoginen ei ole mennyt digitaalisen ohi.
Upea huomata että tämä ketju se senkun kehittyy. Vinyyleistä päästy digitaalisen musiikin pariin ja mikä parasta Apple Music mainittu, jossa äänenlaatu jo parempaa kuin fyysisessä CD:ssä. Vieläkun saisi jotain dataa eri suoratoistopalveluiden laadusta. Apple TV+ sarjat, esim. https://www.imdb.com/title/tt7949218/ Ovat todellista silmä ilotulitusta. Eikä äänimaailmassa ole valittamista.
Otsikko pitäisi olla: Applen streamauspalvelut ovat kaikista parhaita, onhan vaikka? Tässä ole mitään tekemistä digitaalinen vs. fyysinen asetelmalla varsinkin kun fyysisetkin ovat nykyään digitaalisia, paitsi joku LP tms. Lisäksi ainoa streamauspalvelu mitä aloittaja pyrkii ylistämään on Apple. Informaatiosisältö lähestyy nollaa, mutta viihdearvoltaanhan tämä on ihan tyydyttävää.
Noniin... voitko itse kertoa millainen elokuvakokoelma sinulla on? Lähdetään siitä purkamaan asiaa. Minulla on Applen ekosysteemi ja toki kuulen mielelläni jos on jokin parempi systeemi, diginä? Jos on fyysisiä tyyppejä täällä niin kuvia omista leffahyllyistä ja katselutiloista olisi kiinnostava nähdä. 1080p on 1900-lukua.
Nyt täytyi valita "Ilmianna"-valinta. Sinun kirjoituksesi ovat samaa tasoa kuin Nicholas Brody/Maverick/John-117/1234AC/Art-123 -häiriökäyttäytyminen. Toivottavasti mode toimii sinun suhteesi niin kun suurin osa kirjoittajista haluaa.