Paras hampurilaisateria?

Tykkäsin kovasti Hesen juustoateriasta, mutten ole enää yli kahteen vuoteen voinut syödä sitä, kun sitä ei saa gluteenittomana.
Hesen gluteeniton hampurilainen on myös hyvä, mutta olisi kiva, jos siellä saisi muitakin gluteenittomana, ettei tarvitsisi aina ottaa samaa. No, onneksi on myös Mäkkäri, niin saa vaihtelua. Sieltä saa onneksi lähes kaiken gluteenittomana.

 

Burger Kingin Steakhouse-ateria on paras.

 

Gringos Locos - Diabloburger

 

Korjasin hivenen, ja nyt pitää kutinsa.

 

Jack in the Box tuli testattua, pari purilaista hotkaisin. Hyviähän nuo oli ja kassalla palvellut Juankin mukava heppu, joten ei valittamista. Niin tajuntaa eivät kuitenkaan räjäyttäneet, että välttämättä pitäisi käydä uudestaan. Enköhän ensi kerralla taas kanna hillot omaan firmaan ja nappaa yhden Quarter Pounderin & Big Macin.

 

Todella harvoin käyn Hesessä, vaan nyt kun tuli käytyä, niin otin kebab-hampurilaisen. Maku oli ihan hyvä, mutta Heselle perinteisesti majoneesia oli hieman liikaa. Mutta voin kyllä suositella.

 

Arvosanoja hampurilaisista (ei aterioista) maun perusteella (hinta-laatu-suhde ei vaikuta)

Hesburgerin kerroshampurilainen 4+
Hesburgerin juustohampurilainen 4
Hesburgerin kebab-hampurilainen 3
Hesburgerin Megahampurilainen 4½
Hesburgerin kanatortilla 2½
Burger Kingin Whopper 3+
Burger Kingin Steakhouse 3½
Burger Kingin juustohampurilainen ½
McDonaldsin El Maco 4½
McDonaldsin juustohampurilainen 4-

 

Kauan, kauan sitten nuornamiehenä olin ulkomailla ja isäntäperhe vei "hampurilaiselle". Kyseessä oli oikea ravintola, ja hampurilainen lisukkeineen tarjottiin lankun päällä. Hampurilaisen läpimitta oli vähintäänkin 15 cm, ja tuota "ateriaa" voi todellakin kutsua ateriaksi - toisin kuin näiden nykyketjujen aterioita, joille voi vain nauraa.

Supersize Me -dokumentti kertoi, miten epäterveellisiä tavalliset hampurilaiset ovat. Salaatinlehden riekale, pari kurkkuviipaletta, muutama sipulirengas ja tomaattiviipale eivät juurikaan sitä miksikään muuta.

Rasvaa, suolaa ja Coca-Colaa. On tutkittu juttu, että suolainen ja rasvainen (makean lisäksi) ruoka vetää puoleensa.

Kävin viimeksi hampurilaisella noin 18 vuotta sitten Suomessa. Vaikka annos ei ihmeitä maksakaan, siinä ei sittenkään oikein saa rahalleen vastinetta, mikä pätee tietenkin kaikkeen pikaruokaan ja ravintolaruokaan yleeensäkin.

 

Tuskin kukaan väittää noiden pikaruokaloiden hampurilaisia ja ranskalaisia terveelliseksi ruoaksi. Itsekin käyn niissä melko harvoin. Ehkä 1-2 kertaa vuodessa sellaisissa tilanteissa, kun parempaa ruokaa ei ole saatavilla.

Mutta. Kukin tykkää mistä tykkää. Kyllä Hesen kerroshampurilainen on oikeasti ihan hyvän makuinen. Varsinkin hintaansa nähden. Toki itsekin mieluummin menen syömään "oikean" hampurilaisen johonkin "oikeaan" ravintolaan. Mutta sitä pitääkin sitten odottaa se 30 minsaa ja maksaa kolme kertaa enemmän kuin Hesen purilainen.

Itse tuskin jaksaisin pienenä ihmisenä mitään 15 sentin hampurilaista edes syödä.

Niin kauan kuin pikaruoka vetää ihmisiä puoleensa, niin on vaikea mennä sanomaan, että he kaikki ovat väärässä.

Jos joku elää, kuten tuossa dokumentissa, niin sitten on toki peiliin katsomisen paikka.

 

Pancho Villassa tuli käytyä tinttaamassa tuo Mexicon vallankumous 8:lla pihvillä kesällä.. Oli mielestäni ihan hyvä ja täyttävä . Pien jäätelöannos meni jälkkäriksi.

 

Varsinainen kaloripommi. Rasvaa, suolaa ja hiilihydraatteja. No, makunsa kullakin... Mitä muuten maksoi?

 

Pakko ottaa kantaa tähän, mutta tarkoitus ei ole dissata (tyttäreltä opittu sana ).

Tuskin hampurilaisketjussa kannattaa ottaa kantaa siihen, miten epäterveellisiä hampurilaiset ovat.

Eihän kotiteatterikeskusteluissakaan kukaan mainitse sitä, että istuminen on todella epäterveellistä. Ja onhan tällä myös sipsikeskustelukin. Ja taitaa viskikeskustelukin olla, vaikka alkoholihan on tunnetusti pahasta.

Mutta kiinnostaa muuten itseäkin tuo latexiin burgerin hinta. Ja toki se, että miten ihmeessä tuollaisen jaksaa syödä. 8 pihviä?!?!

 

^ Googlellahan tuo hinta selviää, eli 29,90€ kahdeksalla pihvillä.

 

Jep.. Mitä pommimpi sitä parempi. Kerran pari vuodessa tuollaisia mätän niin ei ole paskankaan väliä vaikka olisi 10 000kcal
29,90€ oli hinta eli kokoonsa nähden aika edullinen. Emäntä vegenä ei oikein ollut messissä =/

 

Hesessä on itselleni vähän huijauksen tuntua. Pihvit onnettomia littuja, ranskalaiset surkean makuisia jauhopötkylöitä. Maku tehdäänkin niillä majoneeseilla.

Isoista ketjuista omat suosikkini ovatkin McDonalds ja Burger King.

McDonaldsissa parhaat ranskalaiset ja silloin tällöin maistuvia erikoispurilaisia ja lihaisaan nälkään aina varma tupla-qp. "Euron juustot" myös maistuvaisia pikaeväitä.

Jos purilaisia tarkemmin maiskuttelee, niin Burger King tällöin suosikkini. Liekin verran eroa maussa ja Whopper toimii hyvin kokonaisuutena. Monet spesiaalit menee taas ehkä turhankin raskaan makuisiksi. Ranskalaiset Hese-tasoa, mutta isommat. Juomaa saa vetää niin paljon kuin napa vetää, mutta harvemmin yli yhtä mukia kuitenkaan.

Vaihtelu on näissä kuitenkin se juttu, aina ei roskaruoan himossakaan halua syödä samaa ja silloin on mukavaa, kun on vaihtelua. Ylipäänsä purilaisketjuissa on aina huippuunsa hiotut perusvarmat setit, eli esim. Big Mac -ateria tai Whopper-ateria. Näitä perusvarmoja vuosikymmenien aikana koeteltuja settejä uskaltaa ostaa (itselle) uusissakin ketjuissa.

Muualla isoissakin ketjuissa enemmän valikoimaa. Itse en Jack-in-the-boxiin niin ole ihastunut, mutta Arbysin tapainen erilaisempi setti olisi tervetullutta tännekin. Tosin eniten toivoisin näkeväni pitkään huhutun KFC:n täällä.

Bistromaiset hampurilaiset tietenkin aivan eri kategoriassa, myös hintansa puolesta. Niitä on kuitenkin erinomainen valikoima tarjolla Suomessa. Jonkinlaisena välimallina voinee pitää Social Burger Jointtia, joiden hampurilaiset ovat aivan loistavan makuisia ja hinnaltaan jotain sieltä välistä. Jos ette ole kokeilleet vielä, niin testatkaa ihmeessä kun kohdalle paikka osuu.

 

Olet tietenkin oikeassa, mutta vanhemmiten joutuu ns. maksamaan velkaa siitä, mitä nuorempana tuli tehtyä, mm. siitä, mitä tuli ahdettua kupuun. Vanhuus vaivoineen koittaa joka tapauksessa, joten tyhmäähän se olisi vauhdittaa sen tulemista nuoruuden elintavoilla.

Lopetin maidonjuomisen toisen Interrail-reissun jälkeen kauan sitten, alkoholin käytön kymmenisen vuotta myöhemmin ja sokerin ja sitä sisältävien tuotteiden käyttö on erittäin vähäistä. Se näkyykin sitten terveydessä: ei kolesterolia, ei ylipainoa, matala verenpaine ja erittäin korkea hb-arvo (joka tosin määräytynee enemmänkin geneettisesti kuin elintapojen mukaan).

Nämä ovat asioita, joita ei tule ajatelleeksi nuorempana, vaikka ehkä kannattaisikin...

 

"Oikeamielisen" saarnaamisen voisi myös jättää vähemmälle. Sekin on asia jota ei nuorena tule ajatelleeksi mutta vanhemmiten tajuaa
kuinka turhaa se on...

 

Vallilassa Bites Burger. On vaan ikävän syrjässä täältä Vantaan perähikiältä katsottuna. Wolt ei toimita noita enää edes allekirjoittaneen duuniin, kun muuttivat "toimintasäteitään", joten tyydyn enimmäkseen muistelemaan menneitä ja kuolaamaan kuvia. Mutta terveys sentään kohenee!

 

Myös nuo muut määräytyvät vahvasti genetiikan ohjaamina, esim. verenpaine ja taipumus lihomiseen.

Elämästä tulee kuitenkin aika kuiva suoritus, jos jo kakskymppisestä alkaa elämään pitkän elämän tavoitteella. Ne parhaat vuodet kuitenkin sijoittuu sinne eliniän alkupuolelle ja lopusta voi muutaman kurjan vuoden luovuttaakin kohtuullisen nautinnollisen elämän vuoksi.

Mistä puheen ollen, kuka virvoittaisi taas plazan känniketjun?

 

Ei ollut tarkoitus moralisoida, mutta nyt näin vanhempana ja mahdollisesti hieman viisaampana voin todeta, että vanhempien neuvoja olisi kannattanut kuunnella tarkemmin. Ja mitä tulee etyylialkoholin "nauttimiseen", se näyttää vaihtelevan, miten herkästi itse kukin saa ns. juopon naaman. Kun harrastus jatkuu tarpeeksi pitkään, sen saa jokainen. "Kukinnan" määrä tosin vaihtelee.

Näin lopuksi voin todeta, että jos nyt voisi valita, korkkaisiko ensimmäisen kossupullon, jättäisin sen tekemättä. Siinä ei loppujen lopuksi olisi jäänyt mistään paitsi.