Kiitos vinkistä! Pistän nimen ylös, jospa jossakin vaiheessa törmään tähän leffaan. On mulla sitten vielä esim. Cul de Sac:in vielä näkemättä.
Tuli tuossa ruotsin yo-kuunteluun harjoiteltua ja katselin pari elokuvaa ruotsiksi. Shrekki oli tullut nähtyä aiemmin, mutta ei ruotsi dubilla. Harvinaisen huonosti pysyi kärryillä juonessa kun oli ruotsi tekstit ja ruotsi dubi. Dubbaus oli ihan ok luokkaa, ei kuvottanut koko ajan kuunnella shrekin möngerrystä vaan mielellään tuota katsoi. Mainio leffa. Varsinkin englanniksi Toinen elokuva yllätti minut todella. Katselin hyllyssä pitkään lojuneen Livvakternan ja elokuva kolahti minuun. Sopivan erilaista toimintatrilleriä kuin hollywoodista tulee. Minusta paikoin todella rakaa. Loistava tunnelma koko elokuvan ajan. Tuli vähän mieleen vanhanajan bondit / toimintajännärit joissa ratkaisua vatvotaan ihan loppuun asti. Juoni oli täysin tavanomainen, mutta silti todella mielenkiintoinen. Näyttelijä suorituksista en löytänyt huonoja suorituksia vaan kaikki hoiti hommansa hyvin. Muutamia epäkohtia (joita löytyy joka leffasta) kun ei laske mukaan niin todella mukiin menevä elokuva! Suosittelen :thumbsup:
Kirjaimellisesti samaa sarjaa on Surmanjahti (Noll tolerans). Sijoittuu ajallisesti ennen Livvakternan tapahtumia. Kolmatta osaa, The Third Wavea, en ole itsekään vielä nähnyt.
Suomessa ei ole juurikaan päteviä käsikirjoittajia. Silloinkin jos ns. huippukässäri syntyy niin siihen ei uskalleta luottaa vaan valitaan mieluummin projektiksi sellainen tusinatuote (jonka oletetaan olevan myös niin helppo, että suomalainen aliarvioitu katsojakin ymmärtää sen), jonka ammattitaidoton (lue: tyypillinen suomalainen alan osaaja) ohjaaja osaa purkittaa. Erilaisten elokuvien pelätään floppaavan - täytyy muistaa maamme pienet markkinat - eikä niille ole näin ollen helppo saada rahoitusta. Kuka vaan voi roiskia teattereihin Levottomia jos annetaan käyttöön tarvittava kalusto ja maksetaan filmit. Perussynti on se, että tarina ei kanna ja leikkauspöydällä yritetään saada jotain ihmettä aikaiseksi. Viime kädessä jyrätään tieto katsojalle mittavalla mainoskampanjalla ja yhdellä soundtrack-hitillä. Niillä saadaan kasaan 100 000 - 200 000 katsojan rajapyykki. Pahojen Poikien suhteen laskettiin vielä lippujen hintaakin, että päästiin kunnon lukuihin - aika alhaista touhua... Synkkä totuus on se, että vaikka viimeiset 5 vuotta ovat olleet suomalaiselle elokuvalle tuotollisia ja hyviä niin niiden laatu ei ole kuitenkaan parantunut tarpeeksi = kansainväliselle tasolle. Ei siis muuta kuin indie-leffoja tekemään! Nykyään löytyy laitteistoa halvalla ja voi se hyvä elokuva olla dv:llekin kuvattu. Näytetään niille, jotka luulevat olevansa jotain...
No jaa. Kyllä minusta Suomesta on viime vuosina tullut aika laadukkaita leffoja. Ihan semmosiakin, jotka on noteerattu ulkomailla. Esimerkiksi Sokkotanssi, Haaveiden kehä, Mies vailla menneisyyttä, Joki ja Rukajärven tie. Tosin mitään käsittämätöntä maailmanmenestystä eivät nämäkään ole saavuttaneet. Minkäs sille mahtaa, jos eivät tajua ulkomailla laadun päälle.
Fargo tuli taas puolen vuoden tauon jälkeen katsottua, ja kyllä se on paras näkemäni (Miller's Crossing, Big Lebowski, O'Brother, Fargo) Coen-veljesten elokuva. yah ****1/2 Pianonopettaja tarttui mukaan Anttilan alelaarista ja kyllä sekin kolahti kovaa. Varsinkin Isabelle Huppertin roolisuoritus oli mahtava. Elokuva tulee lähi aikoina televisiosta, joten suosittelen ainakin antamaan mahdollisuuden, vaikka ei se varmasti kaikille kolahdakaan. ****
Eila tuli katsottua eilen ja se oli loistava, lähinnä näyttelijä Sari Mällinen... Pari viikkoa sitten Heaven kolahti lujaa. Kate Blanchett... Laivauutisista (Shipping News) tykkäsin, vaikka olikin vähän siloiteltu... The Others toimi myös erinomaisesti, vaikka idean keksikin turhan aikaisin (niin, osasin arvata, kun vastaavaan ideaan pohjautuvia elokuvia on tullut nähtyä jo muutama). Tunnelma pysyi kuitenkin hyvin yllä koko elokuvan ajan. Joo, eipä paljon näy parhaiden elokuvien listalla actionia, mutta kun ei niitä hyviä toimintapläjäyksiä oikein tunnu ilmestyvän enää tai sitten vika on nöyrimmässä yllekirjoittaneessanne! Hyviä kauhuleffoja jo edellä mainittua The Othersia lukuunottamatta en ole nähnyt vuosiin... Ehkä se The Ring pitäisi hommata...
Pornoa? No joo, About Schmidt tuli katsottua ja se oli masentavan hyvä. Myös Run Lola Run (Lola Rennt) oli mielenkiintoinen.
Halloween 5 oli about yhtä hyvä kuin 4:nkin. Eihän nämä myöhäisemmät osat yllä ikinä ensimmäisen eikä kyllä toisenkaan osan tasolle, mutta ihan hyvää kamaa nämä silti ovat. 3,25/5 arvosana
Maratoonari (Marathon Man) oli hyvä trilleri. Pikkupoikana tuli joskus katsottua ja oli huisin jännä. Ei ollut menettänyt tehoaan. 4 / 5
Stephen Daldryn The Hours oli juuri niin hyvä kuin uskalsin odottaa. Kolme hienosti toisiaan peilaavaa tarinaa ja näyttelijäsuorituksista ei heikkoa lenkkiä löydy ja Kidmanille oli suotu se kaikkein paras rooli.
Zulu oli varsin positiivinen yllätys. Vielä kuukausi sitten en tiennyt leffasta mitään, mutta Peter Jacksonin maininta ko. leffan antamista vaikutteista Kahden tornin Helmin syvänteen taisteluun herätti mielenkiintoni leffaa kohtaan. Zulu kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan pienestä joukosta englantilaisia sotilaita, jotka joutuvat puolustamaan Rorke's Drift -nimistä lähetysasemaa n. 4000 zulu-soturin hyökkäystä vastaan vuonna 1879. Elokuvan näyttelijäntyö on kautta linjan mallikasta ja varsinkin Michael Caine nuorena ja perinteiden velvoittamana upseerina tekee loistavaa työtä. Myös Peter Jacksonin mainitsemat vaikutteet ovat hyvin nähtävissä. Elokuva nostattaa katsojan jännitystä vääjäämättömästä yhteenotosta monin eri tavoin, eikä itse taistelukaan jätä ketään kylmäksi. *****/ *****
Martin Scorsesen Raging Bull tuli äsken katsottua. Todella hyvää elokuvaa odotin ja juuri sellaisen näin. Tällä kertaa De Niro varasti shown täysin Jake La Mottan roolissa. Mies osaa aina yllättää ja oli suorastaan pelottavan hyvä ja vakuuttava roolissaan. Pesci on jo tuttu naama De Niron rinnalla ja parivaljakko ei pettänyt tälläkään kertaa. 4/5
MIB 2 oli hyvää viihdettä, ei ihan ensimmäisen osan veroinen, mutta silti hyvä jatko-osa. 3,75/5 arvosana
Jos sitä sitten taas pitkästä aikaa tännekkin jotain kirjoittelisi. Aika paljon on tullut elokuvia katseltua viime aikoina vaikka armeija onkin aikaa paljon vienyt. Suurin osa pätkistä on ollut vähän keskinkertaisia kuten Basic ja Catch me if You can mutta on mukaan myös mahtunut muutama oikeasti hyvä ja onnistunut elokuva: - Phone Booth oli loistava näyttelijätyöltään ja muutenkin pätkä oli oikeinkin toimiva pikku jännäri jonka katsoo varmasti mielellään uudelleen. - Once Upon a Time in the West oli juuri niin hyvä kuin aina on kehuttu; mielettömän hienot näyttelijäsuoritukset oikeastaan kaikilta vähänkin isommissa rooleissa olleilta, eritoten mieleen jäi kuitenkin Henry Fonda. Hienoja kohtauksia oli helvetin monta, parhaimpina alku ja yksi jännittävimmistä lopputaisteluista koskaan. - Lost Highway oli kuten Mulholland Drivekin, loistava. Vaikka olin taas suurimman osan ajasta enemmän tai vähemmän pihalla niin lopputekstien pläjähtäessä ruutuun olin enemmän kuin tyytyväinen.
Paljon on tullut taas leffoja katseltua mutta tällä kertaa vain muutama todella hyvä. Cannibal Holocaust oli kauheudessaan loistava. Päätön Ratsumies oli lavastuksiltaan todella hieno ja lievä tarinan heikkous ei vienyt katselunautintoja. Cannibal Holocaust: 4/5 Päätön Ratsumies:3.5/5 Pettymyksiin kuului mm. Pirates of the Caribbean, joka ansaitsisi ehkäpä 3/5... (ilman Johnnyä vielä vähemmän)
Coenin veljesten Fargo. Hyvin omituinen tunnelma läpi elokuvan positiivisessa mielessä. Harvinainen tyyli esittää kaikki vakavalla naamalla, mutta kuitenkin tietty pilke silmäkulmassa (en tiedä mitä haen takaa). Hauskaa dialogia, loistavat näyttelijäsuoritukset (Frances McDormand!), ja koko käsikirjoitus yleensäkin. Erityisesti mieleen jäi kuvaus, jotenkin kaikki kuvakulmat, kuvakoot, kameranliikkeet hienoissa maisemissa teki suuren vaikutuksen. Hyvin nautittava visuaalinen ilme. 4/5
Valheen katsoin eilen. Oli erittäin tyly leffa ja luonnollisesti vaikutusta lisäsi tieto siitä, että ainakin suurin osa leffasta on täysin totta. Daniel Auteuil on äärimmäisen vakuuttava perheenisänä, joka eli miltei kaksikymmentä vuotta pelkässä valheessa. Hiljalleen hänen valheensa alkaa painaa liikaa ja Auteuil esittää hienosti tämän hahmon murenemisen. Ahdistava leffa. 4/5