Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Kuuki.

666

 

uu, seitan

 

Itseäkin sieppasi ennen kovin tuo. Zuudas praist? juntit.

 

Tietääkö kukaan mistä Oulussa saa tämmöisiä mikroaaltopäitä?

Pitäis Canalin signaali saada kahdelle laitteelle ja molemmille kaksi johtoa.

Tuolla sajt.fissä on vähän liian iso toimituskulut.

 

Itse taisin vuosia sitten tilata täältä. Oli muistaakseni kohtuu nopea toimituskin vielä. En tiedä sitten mikä on Oulun saatavuus, mutta tuskinpa ainakaan samaan hintaan saa.

 

Kolmella kympillä saisi mikropään ja siihen 8 euron postikulut. Kova on prosentti. Halvempi tuo toki olisi kuin sajt.fi.

Niin sitten tuli mieleen sellainen, että onko noiden asentaminen miten hankalaa? Meneekö uusi mikropää suoraan vanhan tilalle ja/vai joutuuko tuossa paljonkin säätämään?

 

Näin ilmojen viiletessä tuli tuossa mieleeni, että kannattaako mun kuivattaa pyykkiä talvella sisällä? Meillä on sähkölämmitys (yösähkö, osittain varaava lattialämmitys) ja maalaisjärjellä ajateltuna kuivausrummulla kuivaaminen ei tule juuri sen kalliimmaksi kuin ripustella pyykkiä pitkin kämppää. Lisäksi kuivausrumpu lämmittää tupaa mukavasti, kun jättää kodinhoitohuoneen oven auki. Ja säästyyhän sähköä siinäkin, kun ei tarvi imuroidakaan ihan niin paljoa.

 

Tuosta ei ole tietoa, kun asentaja asensi. Tosin kyseisen kokemuksen jälkeen sitä hyvinkin paljon olisi halua asentaa moinen itse.

 

Mukavinta (sisätilan lämmön suhteen) on kuivata pyykit ulkona, ulkona talvella on erittäin kuiva ilma eli pyykin kosteus haihtuu äkkiä.

Jos kuivataan kuivausrummulla ja rummun hukkalämpö päästetään muualle asuntoon, se on epämukavaa, koska tällöin lattian lämmitys loppuu tai vähenee, kylmällä lattialla on ikävä kävellä. Rummun lämpö enimmäkseen nousee katonrajaan eli lattia tuntuu entistä kylmemmältä jos samalla lattialämmityskin nukkuu.

Jos kuivataan pyykit pitkin asuntoa ripustaen, se kosteuttaa hengitysilmaa, josta voi olla hyötyä kovimmilla pakkasilla, jolloin hengitysilma on muuten liian kuiva ja limakalvot verisinä parkuvat surkeaa oloaan. Mutta jos ilmankosteus on normaali tai kostea, se ei kaipaa lisää kosteutta; ei saa kuivattaa pyykkinaruilla sisällä.

Lämmitykseen naruilla sisällä kuivatus ei sinänsä vaikuta. Ellei ripusta pyykkejä suoraan termostaattien ylle, jolloin kosteuttaan haihduttavista pyykeistä valuu alas kylmää ilmaa ja termostaatit pelästyvät ja alkavat komentaa lisää lämmitystä kehiin. Pyykit luovat alleen paikallisen viileän pisteen, mutta eivät sinänsä kylmennä koko kämppää jääkaapiksi.

Mitä kosteampi sisäilma, sitä vähemmän pöly leijuu ja ärsyttää nenää, eli kun kuivattaa pyykit asunnossa kuivausnaruilla roikotellen, imurointitarve vähenee tai ainakin harvenee.

Kuivausrumpu kuivattaa sisäilmaa eli lisää imuroinnin tarvetta (välitön vaikutus). Toisaalta jos kuivusrummussa on nukan poiskeruu, silloin itse pyykit tulevat kaikista pölyttömimmiksi, eli huoneilmaan erittyy vaatteiden käytön aikana vähiten uutta tekstiilipölyä (jälkivaikutus).

Kotinudistin kannattaa kuivattaa pyykit naruilla kämpässä, koska pyykkiin jäävä pöly pölisee kämpän ulkopuolelle, kämpässä ollaan ilman vaatteita eli tekstiilipöly ei haittaa.

Jokaisen pitää ratkaista "paras kuivaustapa" omalla nenällään, säätilallaan, konekalustollaan ja milloin milläkin perusteella, joka päähän pälkähtää. Minä en voi parasta tapaa määritellä, koska asiassa on miljardi potenssiin kolme erilaista muuttujaa, joista muutaman nyt kerroin maistiaiseksi. Lopullinen tarkka totuuden paljastava laskentakaava on niin pitkä, että sen luettelemiseen menisi 300 vuotta.

 

No jos nyt yksinkertaistetaan kysymystä (ja laskentakaavaa) koskemaan pelkkää sähkönkulutusta ja jätetään nuo ilmankosteus- yms. mukavuustekijät pois? Eikö sähköä joka tapauksessa mene pyykin kuivattamiseen sisällä enemmän kuin normaalisti huoneiden lämmittämiseen? Maalaisjärjellä ajateltuna tuntuisi oleva lähes sama, hoidetaanko se kuivausrummulla vai sähköisellä lattialämmityksellä. Siis noin sähkönkulutuksen kannalla.

 

Siksi onkin turhaa täällää Suomen leveysasteilla sen enempää tutkia noita sähkönkulutuksia lampuissa ja koneissa. Meillä on ollut jo useamman vuoden "laitelämmitys" eli käytännössä ainoastaan kylppärissä on lattialämmitys päällä ja kaikista muista huoneista lämmitys pois koko vuoden. Esim. kodinhoitohuonetta lämmittää mm. htpc ja olkkaria lämmittää mm. tykki ja vahvistin. (Kylppärin oven avautumisastetta voi säätää myös sen mukaan mikä on kämpän lämpötila, eli käytännössä pelkät laitteet eivät riitä aina lämmittämään riittävästi eli pitäisi olla vähemmän "energiatehokkaita" laitteita). Talvella sitten varaava takka on apuna. Järjestelyn huono puoli on ne 2-3 kuukautta vuodessa jolloin lämpöä on sisällä liikaa - tuolloin laitteet kuluttavat ylimääräistä energiaa mutta toisaalta kaikkina muina aikoina ne eivät kuluta yhtään ylimääräistä. Jos laitteet sammuttaa, vastaava määrä on käytettävä energiaa lämmitykseen muilla keinoin. Jos sisällä on kylmä - kuivaa pyykkisi kuivausrummussa. Jos on kuuma niin narulle roikkumaan (tai pue päälle märkänä niin jäähdyttää kivasti). Eri juttu sitten jossain lämpimissä maissa joissa luonnonolosuhteet mahdollistavat ihmiselämän.

 

Vaikka veden haihdutus tai höyrystys kuluttaa vakion määrän energiaa vesimassaan nähden, niin mitä nopeammin kuivatus tehdään, sitä enemmän työhön tarvitaan hetkellistä energiaa. Vapaasti roikkuessaan pyykki kuivuu itsekseen talvella esimerkiksi 24 tunnissa, kesällä kosteassa ilmassa 48 tunnissa. Jos saman pyykkimäärän kuivatus tehdään yhden tunnin aikana kuivauskoneella, se kuluttaa erittäin paljon energiaa.

Jos tämä kuivauskoneen energiankulutus kuivauskoneen käytön aikana ylittää normaalin lämmitykseen kuluvan energiatarpeen, ylimäärä menee harakoille ilmanvaihdon mukana.

Jos kuivauskoneen syömä sähkömäärä ei ylitä lämmityslaitteen tehoa kuivaustapahtuman kuluessa, energiahukkaa ei ihmeemmin synny, lämmityslaite vain alentaa tehoaan sillä määrällä minkä kuivauskone sähköä syö.

Eli jos asunnon lämmitys syö talvella 2 kilowatin jatkuvan tehon ja pyykin kuivaus vaatii 4 kilowattia tunnin aikana, menee hukkaan 2 kilowattituntia. Joko asunnon lämpötila nousee tai ilmanvaihdon annetaan poistaa hukkakuumuus.

StudioValo/Videokuvausta tai remonttia harrastaneet tietävät miten "mukava" on työskennellä pienessä suljetussa tilassa, jossa posottaa 2000 wattia halogeenivalaisimia. Hiki alkaa virrata muutamassa minuutissa ja tunnin kuluttua viikatemies saapuu ellei kuumuutta päästetä ulos. Ammattisaunojat asia erikseen, hehän vasta innostuvat kun lämpömittari nousee sataan.



Mitä isompi talo, sitä vähemmän pyykin kuivaus "tuhlaa" energiaa, kuivauskone on tavallaan mitättömän pieni (4 kW) talon lämmityslaitteisiin (40 kW) nähden. Vastaavasti kerrostalon opiskelijayksiössä lämmitykseen ei kulu käytännössä lainkaan energiaa, joten jokainen kilowatti kuivauskoneeseen menee täysin hukkaan, ikkunasta tai ilmanvaihtohormista pihalle, muuten yksiöstä tulee sauna.

Minulla nykyään sähkölaitteet tuottavat 500 wattia jatkuvaa hukkakuumuutta 365 päivää vuodessa, enkä lämmitä kämppää kuin parin kylmimmän talvikuukauden aikana. Lämmitys ei ole vielä päälle kytketty, vuodenvaihteen paikkeilla ehkä alkaa tulla vilu ja väännän patteritermostaatit hereille. Eli vielä tällä hetkelläkin joka ikinen milliwatti, jonka kuivausrumpu tai mikä vain kone tehoa suihinsa popsii, menee täysin hukkaan ja olisi pakko avata ikkunaa entistä enemmän, muuten kämpässä hikoilee liikaa.



Lisäksi kuivauskoneesta riippuen energiaa voi karata viemäriin, eli laite lämmittää vettä jonka se päästää viemäriin. Tai sitten laitteen lämpöpumppu syö energiaa mekaanisiin häviöihinsä. Oli miten oli, koneellinen kuivaus aina kuluttaa energiaa enemmän kuin ilman sitä konetta eläminen. Etenkin pienissä asunnoissa minkä tahansa koneen hukkalämpöä on vaikea hyödyntää mitenkään.

.

 

Kaikki kuivarit eivät päästä vettä viemäriin vaan se kerääntyy erilliseen säiliöön jonka voi sitten, kun se on luovuttanut viimeisetkin lämmöt ilmaan, kaataa viemäriin tai sillä voi kastella vaikka kukkia/kasveja.

Lisäksi viemärin vesi voidaan johtaa eristetyssä putkessa/kaukalossa taloon sisään tulevan kylmävesilinjan vieressä siten että viemärivesi esilämmittää taloon tulevaa vettä vastavirtaperiaatteella jolloin voidaan vähentää karkaavaa lämpöenergiaa.

 

Ja kuivauskoneesta tuleva vesi on lähinnä haaleaa, ei kuumaa. Ja määrä on maksimissaan litra pari per koneellinen, ainakin jos kunnon linkouksella oleva pesukone.
Vaikka menisi viemäriin, niin ei siinä mahdottomia lämpöhäviöitä tapahdu.

 

Minulla on kuivaava pesukone, joka kondenssikuivaa pyykin kuumentamalla sen pirun kuumaksi ja kierrättämällä rummun sisäisen ilman kondenssikuivaimeen, jota kylmennetään vesijohtovedellä. Muutaman kerran minuutissa viemäriin menee annos vettä, en tiedä paljonko, pari desilitraa kerrallaan ehkä, ja olen 100% varma, että viemäriin karannut vesi on ottanut mukaansa lämpöenergiaa, joka on lähtöisin kilowattiluokan lämmitysvastuksesta, jolla pyykkiä pidetään polttavan kuumana.

Eli koneen sisällä kuumasta pyykistä ilmaan siirtyy kosteaa höyryä, joka osuu kylmään metallipintaan (kylmän veden kylmyiseen, noin 4...10 astetta) ja kuuman kostean ilman sisältämä kosteus tiivistyy pisaroiksi tähän kylmään metallipintaan ja valuu pois ja johdetaan viemäriin. Metallin toisella puolella virtaa vesijohtovesi, se pitää metallipinnan kylmänä. Energia karkaa viemäriin sekä tiivistyneiden pisaroiden että metallin kylmänä pitävän vesivirtauksen mukana.

Kuivauskoneita on monenlaisia, ja kaikki ne vievät energiaa pois kämpästä. Se, miten paljon tämä tuhlaus ketäkin stressaa, on kunkin oma asia. Minä en viitsi ostaa uutta modernia viherpiipertävää kuivauskonetta, koska pyykkiä kertyy niin vähän (sisänudisti olen), ja tämä vanha rakkinekin vielä jotenkuten hengissä pihisee noin 20 vuoden vähäisen käytön jälkeen. Ja se lottovoitto tietenkin vielä puuttuu. Heti ostaisin juppikuivurin jos saisin pirusti liikaa rahaa. Siis mammuttimaisen rumpukuivurin, jonne tunkisin ison kasan juppeja pyörimään ja mustelmia saamaan. Naureskelisin vierellä, että nyt pestään juppien taskuissa pullottavat likaiset kapitalistirahat kerrankin puhtaaksi.

 

Kait nyt kivittäisit ne kanssa, niin saisit kivipestyjä juppeja.

 

Muistaakohan kukaan Amigalle semmoista autopeliä missä ajettiin punaisella autolla kaupungissa joka oli kuvattu ylhäältä tai yläviistosta? Pelissä ajettiiin - muistaakseni - rosvona jota poliisiautot yrittävät saada kiinni. En muista oliko pelissä tarkoituksena päästä pois kaupungista, mutta mukava ajopeli se oli kuitenkin.

Se on vain jäänyt mieleen, että autolla - taas muistaakseni - pystyi mukavasti ajamaan sladissa risteykseen ja monta kertaa oli läheltä piti tilanteita joissa juuri ja juuri pääsi autolla poliisia karkuun.

Tosi hämärät ovat muistikuvat, joten valitettavasti en muista enempää.

Jos joku tuosta selostuksesta keksii pelin niin :thumbsup:

 

Miami Chase?


edit: eipäs ollutkaan kun tarkisti

 

Mulle tuli mieleen V8? peli. Jossa aina kentän aluksi kuului: V8 return to base/home immediately. mutta tuossa ei tainnut olla poliisia?!

 

Olisko Chicago 90 ja pelissä pystyi valitsemaan sekä rosvon että pollarien puolen. Mun mielestä sladissa ei hirveesti voinut ajella vaan meno oli aika kulmikasta.

EDIT:
Tai no joo... kyllähän tuossa pikku sladissa mennään ainakin äänistä päätellen Autoilla pystyi hyppimään kun oli kiinni reunassa ja ohjasi reunaa kohti.
http://www.youtube.com/watch?v=hpqYHR3zI1M