Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Minut joku talvi sitten säikäytti jäniksen kuolinrääkäisy. Illalla katsoin teeveetä ja sitten kuului talon seinästä kopsahdus ja älytön rääkäisy. Lähdin tarkastamaan mitä hittoa oikein tapahtui ja talon nurkalta löytyi verinen kuollut jänis. Kuutamoilta kun oli niin sähköpylvään päässä näin istuvan huuhkajan. Eli huuhkaja oli tappaessaan "heittänyt" jäniksen seinään. Aamulla kun tarkistin raadon niin jänikseltä oli syöty pelkkä pää.

 

Löytyykö jostain halvemmalla Yki Nummen 70cm Lokki valaisin?

 

Samaan hintaan, toimituskulut vain 4,90 euroa.

 

Kiitokset! Tuon halvemmalla sitä tuskin löytyy ja 4,90 kuulostaa halvoilta toimituskuluilta.

 

Tuttu kyseli että katoaako Divisionin digiboksista tallennukset kovalevyltä jos palauttaa tehdasasetukset. Vastasin että ei katoa. Olinko oikeassa vaiko väärässä?

 

Verkkokaupassa myyjä kertoi, että vga->dvi -muunnosta ei voi tehdä vaan ainoastaan dvi->vga. Onko todella näin?

Tarkoituksena olisi siis laittaa läppärin vga-liittimeen projektori kiinni dvi-johdolla. Välissä ajattelin käyttää vga-dvi -adapteria.

 

Kyllähän noita on, mutta onko se sitten taas kannattavaa, on toinen kysymys
Jos tarkoitus pyöritellä vain eri medioita eli ei tarvetta desktopille niin samaan rahaan varmaan saat mediatoistimen.
Tuo ei siis onnistu pelkällä adapterilla, tarvitset jonkun skaalaimen tai muun aktiivisen purkin.

Projektorista ei siis löydy VGA liitäntää?

edit: esim
http://www.cypress.com.tw/english/display.asp?id=437
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=24303


edit2: niin ja toisinpäin DVI-I tyypistä saa analogi VGA:n vedettyä adapterilla, DVI-D mallista ei.

 

Onko tietoa mihin perustuu? IMO yksi parhaimmista illuusioista

 

Olisin halunnut läppärin kuvan tykille vain sen takia, että olisin voinut katsoa Maikkarin Katsomosta formulaa tykin kautta. Muuten en leffoja tai muuta läppäriltä katso. Tykille menee dvi-johto, jonka toisessa päässä on dvi-hdmi -adapteri hd-dvd/bluray-soittimille. Sen vuoksi en viitsi alkaa vetämään toista johtoa tykille tai mitään kallista muunninta hommaamaan. Ajattelin, että jos tuon adapterin tilalle olisi voinut laittaa dvi-vga -adapterin, vaan eipä se sitten taida onnistua.

 

Yksinkertaisesti siihen että näköaisti ei ole absoluuttinen vaan silmän aivoille välittämää kuvaa prosessoidaan eteenpäin, tulkitaan. Oikealla puolella turkoosia raitaa vierustaa violetti väri joka hyvin erilaisena muodostaa näköjärjestelmälle selvät rajat (huomaa kuinka tuo raja on todellakin oikealla paljon selvempi kuin vasemmalla). Aivot tulkitsevat tilanteen niin että turkoosi raita on aivan eri väriä ja värin ero violettiin jopa korostuu siniseen päin. Vasemmalla puolella Turkoosia raitaa vierustaa vihreät "hernekeittoraidat". Koska raidat ovat melko kapeat (ellei kuvia katso isolta näytöltä läheltä), tulkitsee näköjärjestelmä että kyseessä on 3 raidan paksuinen vihertävä alue. Tätä aluetta vierustavat violetit raidat korostavat asiaa. Siksi aivoissa turkoosin raidan väriä väännetään kohti vihreää ja raja hernekeittoraitojen kanssa on sumean pehmeä. Kuvaa suurennettaessa illuusio häviää.

Nämä kuvajekut ovat terve muistutus siitä että aistit eivät toimi absoluuttisesti. Värit koetaan suhteessa toisiinsa tulkintojen vääristäminä.

 

Paskanmarjat, eri sävyä ovat ne alueet, joista puhe nyt on. Käyttäkää silmiänne tai IrfanViewiä, jos omat silmät ovat täynnä härän jätöksiä tahi marjoja.

Saattaa sieltä yksi pikseli löytyä, joka on molemmissa kuvioissa samaa sävyä, mutta noin paskalaatuisen havaintokuvan avulla ei saisi tehdä mitään päätelmiä.

Noin surkeasta kuvasta pitäisi ottaa jonkinlainen keskiarvo tietyistä pikseleistä, ja siinäkään tapauksessa ei samaa sävyä välttämättä löydy molemmista kuvista.

Jos käytettäisiin laadukasta kuvaa, sitten voisi tehdä jotain väitöksiä illuusioista, mutta FAKTA on tässä tapauksessa se, ettei samoja pikseleitä käytännössä ole. On vain sekalaisen sumeita murrettuja sävyjä ja valtavasti kohinaa.

Suomeksi lukihäröisille: EIVÄT OLE SAMAA SÄVYÄ ja asia on teknisesti todistettavissa. Miksi siis puhua illuusioista, jos alkuperäinen väite "samanvärisyydestä" on paskanjauhamista.

Pitäisi kieltää idiootteja valehtelijoita laatimasta paskalaatuisia kuvia julkisuuteen. Maapallolta nimittäin löytyy yksi tyyppi, minä, jota ei paskapuheilla voi huijata, koska tutkin kaikki asiat pikseli pikseliltä.

 

Liitteenä LAADUKAS illuusiokuva, jonka Paintilla piirsin minuutissa. Ei ole kohinaa, on vain neljä erilaista kliinisen steriiliä väriä, plus valkoista myös mukana.

Väitän: PALLOT OVAT ERI VÄRIÄ.

Ja koska en valehtele kuten paskakuvien piirtelijät, väitteeni on tosi ja se voidaan todeksi teknisesti todistaa.

Toki silmäkin "kuvittelee" pallot eri värisiksi, ja todellisuudessa ne myös ovat eri värisiä. Siksi, koska tahallani asiat näin tein. Voisin tehdä myös kuvan, jossa pallot ovat samaa väriä vaikka näyttävät eri väreiltä, mutta sellaisia kuviahan on jo netti pullollaan. On paljon kiintoisampaa kilpailla valehtelijoiden laatimien pilipalikuvien kategoriassa. Minun kuvassani on siis parempi illuusio. Pallot OVAT eri väriä vaikka ne näyttävät olevan eri väriä. Tällaisia kuvia netissä ei usein eteen tule.

BTW: kirkkaammalta näyttävä pallo on todellisuudessa tummempi kuin toinen. Tässä mielessä illuusiokuvani noudattaa tuttua yleistä linjaa, jossa silmä näkee asiat "väärin päin". Mutta lisäksi minä en siis valehtele illuusioväitteeni suhteen.

.

 

Jos saivarteluksi vedetään, niin mikään ei ole koskaan samaa sävyä. Näyttösi kaksi eri pikseliäkin ovat aivan aavistuksen erisävyisiä vaikka ne laitettaisiin näyttämään saman RGB-arvon mukaista väriä. Tootsin postaama kuva ei ehkä ole skarpinta mahdollista, mutta illuusion idea tulee selville. Jos sen avaa vaikka Paintiin, niin hyvin pienellä tutkimisella voidaan värien todeta olevan hyvin lähellä toisiaan, niin lähellä, että lähempänä oleminen ei olisi edes merkityksellistä. Hupaisa sekoilu saatiin kyllä taas aikaan...

 

Tästä kyllä hiukan eri mieltä. Noissa on varsin agressiivista anti-aliasingia, mikä tekee sen, että renoissa värit sekoittuvat varsin laajalle alueelle, mikä saattaa vahvistaa illusiota. Toki illuusio toimii puhtaillakin väreillä, mutta kun tällaisia tekee niin kannattaisi olla tarkkana.

 

Väärin sekä väärin.

1) Minun kuvassani sävyeroa pallukoilla on "vieläkin vähemmän". Eli minun kuvani on 100% särövapaa, ja siitä huolimatta INFORMAATIOARVO on tarkempi, pienempi kuin aiemman pilipalikuvan pelkkä SÄRÖ. Pellekuvassa kohinataso on jopa niin suuri, ettei sillä menetelmällä voisi edes esittää minun kuvaani; informaatio hukkuisi täydellisesti kohinan sekaan.

Pallukoiden arvot minulla ovat 70,200,200 sekä 71,200,200. Tämän pienempää eroa ei ole olemassa universumissa, kun puhutaan 8-bittisistä RGB-komponenteista. Ja näinkin hienovaraisen informaation kykenin välittämään säröttömästi. Pellekuvassa värikomponenteilla on suunnilleen +-5 arvon heittoja, eli särön määrä on värikomponenttia kohden 10-kertainen minun kuvani informaatioon nähden. Ei tuollaisen särön vallassa voi tehdä minkäänlaisia tieteellisiä vertailuja, data kuolee kokonaan särön alle.



2) Ihmisen silmä erottaa moitteetta 256 harmaasävyä, tarkempi silmä 512 ja hifisilmä 1024 harmaasävyä. Röntgenlääkäri saattaa erottaa useita tuhansia sävjä. Mitä tämä tarkoittaa? On merkityksellistä pitää kuvan särö niin pienenä, ettei silmä sitä huomaa. +-5 askelman suuruiset säröt kuvassa ovat jo niin valtavia, että minä melkein pyörryin kun näin sen paskakuvan. Särö suorastaan hyppi silmille. Siksi pulttia otankin moisen kuvatuksen takia. Kuva oli niin pahasti pilalla, että se pitäisi poistaa netistä ja ampua sen tekijä.

Silloin kun jokin asia oikeasti on merkityksetön, ei haittaa havainnointia tai tulkintaa, pidän turpani kiinni, mutta kun virhe on megalomaanisen fataali, on pakko tulla paljastamaan laadun kelvottomuus.



3) Kun tehdään hahmontunnistusta, kysytään vaikka onko kuvassa norsu vai banaani, silloin kuva saa olla epäselvä ja särö ei sinänsä haittaa vertailua. Voihan kuvissa jopa olla keltainen norsu ja harmaa banaani, ja silti pitää kohteen MUOTO osata oikein päätellä ja vastata kysymykseen.

Mutta kun verrataan värisävyä värisävyyn, silloin ei saa esiintyä mitään värisävyä pilaavaa virhettä. Pallot kuvassa voivat olla soikeita tai kulmikkaita, jopa eripaksuisella viivalla piirrettyjä, mutta ne pirun värisävyt, niiden pitää olla keskenään vertailukelpoisia ja puhtaita.

Hah, jos joku värikalibroija lukisi näitä juttuja, että "värisävyllä ei ole väliä", hän tulisi adsl-johtoja pitkin kuristamaan jokaisen, joka vähättelee tai raiskaa sävyjä. Joka hiivatin bitti on tärkeä, jokaista sävyä pitää kunnioittaa.

Kun minä sanon, että pikseli on 70,200,200, se ON 70,200,200 eikä jotain sinne päin, vaikka 65,205,200. Tuollainen +-5 vaihtelu ei muuten edes tuota kirkkausmielessä samaa valovoimaa kuin alkuperäisessä sävyssä, koska eri värikomponneteilla on erilainen valaisuominaisuus.

Jotenkin voisi antaa ehkä anteeksi sellaisen särön, joka vaikuttaa pelkästään sävyyn, mutta pitää luminanssin ehdottoman vakaana. Silmä ei silloin ota pahasti pulttia asiasta, koska silmä aistii kirkkaustiedon herkemmin kuin sävytiedon. Eli jos siinä pellekuvassa olisi 0% kirkkaussärö ja kohtuupaha krominanssisärö, kuva voisi ehkä melkein kelvatakin. Mutta eipä kelpaa, kuvan tekijä tai sen jpg-pakkaaja on täysin ammattitaidoton pelle, joka ei ole kuullutkaan tieteellisestä tutkimuksesta ja sen vaatimasta minimilaadusta.

Liitteenä sen pellekuvan mustavalkoinen versio korostetulla kontrastilla. Nyt pitäisi pahvisilmälläkin huomata miten paha särö kuvassa on. Minä näin ongelman paljallakin silmällä, mutta nyt näkövammaisia palvelen ja korostan ongelmaa tällä demokuvalla. Noin suuren särön alta on mahdoton tutkia mitään asiaa.

Kunnollinen vastaava kuva olisi täysin pehmeäsävyinen ja sisältäisi yksisävyisiä rinkuloita. Eli jos kuvassa olisi 50 eri rinkulaa, jokainen niistä rinkuloista omaisi vain yhtä sävyä. Okei, antialiasoinnin takia rinkuloiden yhtymäkohdissa saa olla kompromissisävyjä, mutta siitä huolimatta kun edetään rinkulaa eli kehää pitkin, täytyisi olla olemassa "yksisävyinen juoksurata", jota voi reunustaa antialiasoitu epämääräinen kompromissisävy. Jos ei ole yksisävyistä juoksurataa ollenkaan, kuvalla ei voi tehdä pienintäkään tutkimusta, koska kaikki data on sumennettu suhteessa ympäristöön. Tai jopa pilattu kohinan alle kuten siinä pellekuvassa. Sehän on kuin haulikolla maalattu, samaa sävyä ei sieltä löydy hakemallakaan.

Melko varmasti alkuperäinen kuva esiintyy puhtaana säröttömänä jossain kirjassa tai tieteellisellä sivustolla. Mutta nyt näytillä olleen kuvan skannannut tai luvattomasti kopsannut rosmo on pilannut kuvan omalla toheloinnillaan. Olisi kiva nähdä alkuperäinen puhdas kuva ja katsoa onko siinä värit tosiaan keskenään samat.


.

 

Jos tiede ei tulisi toimeen huomattavasti tuota heikommilla signaali/kohinsuhteilla, niin eläisimme vielä keskiajalla.

 

Mistä noita mokkuloita oikein tulee?
Kaverin kans tilattiin saunalahden nopsa-paketit, kummallekkin tuli samana päivänä Huawei e1820-nettitikut, kaverille erilainen paketti ja englanninkielinen ohjeet/mobile partner-ohjelmisto, minulle taas suomenkielinen ohje/mobiililaajakaista-ohjelmisto

 

Kestääkö 22mm MDF levystä tehty kotelo kasassa pelkällä liimalla?
Sivuissa olisi 45-asteen jiirit ympäriinsä ja jok'ikisellä kantilla. Jos kestää, niin millä liimalla?
Kotelon koko ulkokanteilta mitattuna alustavasti LxKxS 600x400x500, eli sisätilvuus 106,5 litraa.

 

Kestää, mut eikö se olis helpompi kasata ruuvien ja liiman avulla? Puuliimalla...

 

No ei ole. Esireikien poraaminen levyn reunoihin, sitten upotusten teko, sitten esireikien poraaminen vastapuolella olevan levyn päätyihin.. Tuskaa jo tähän asti, varsinkin kun käsiporakoneella työskennellään. Sitten alkaa se varsinainen riemu, kun yritetään saada mallattua kahta levyä kohdilleen, liimat leviävät miten saattuu ja mistään ei tule mitään. Laitos romahtelee korttitalon tavoin kymmeniä kertoja, levittäen samalla liimaa kaikkialle työskentelytilaan ja työskentelijän päälle, ennen kuin ensimmäistäkään ruuvia on saatu paikalleen. Toiseksiviimeistä ruuvia kääntäessä huomataan että esireikä on puuttuu tai ei ainakaan ole oikealla kohdalla, jolloin puretaan hökötys, tehdään puuttuva esireikä, ja kasataan hökötys uudestaan. Tämän jälkeen huomataan että viimeinen esireikä puuttuu myös. Puretaan laitos jne.. Valmiista kotelossa voidaan sitten ihailla kuinka omalaatuisen efektin parista kohtaa vinoon menneen ruuvin takia kuprulle noussut MDF antaa, yhdessä sivulevyn kanssa, joka on 2mm toisesta nurkasta sisenevä ja vastakkaisesta nurkasta 3mm ulkoneva.

45-asteen jiirattujen levyjen reunat vain käsitellään liimalla ja läntätään koppa kasaan. Vaakasuunnassa vedetään kuormaliimalla (apuna esim 2x4" palikoita) ympäri 'puristukseen' ja pystysuuntainen puristus hoituu kasaamalla kannen päälle painoa. Jollain erikoisliimalla homma hoituisi jopa ilman puristusta, eli riittäisi kun levyt ovat vain suunnilleen liikkumatta liiman kuivumisen ajan.

Kaksi edellistä pönttöä on kasattu ruuveilla |_ liitoksilla, ja aikomuksenani on ollut vältellä esireikien poraamista tulevaisuudessa aina kun mikä tahansa vaihtoehtoinen työmenetelmä on käytettävissä.
Olen myös kuullut huhua, että 45-asteen jiiraukset eivät 'halkeile' maalipinnan alta näkyviin yhtä herkästi kuin pääty edellä tehdyt liitokset.