Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Minusta sinänsä yllättävä kommentti, koska esim. Dick Dale jaotellaan selkeästi surffiin, mutta on suomalaiseen korvaan aidosti Agentsin ja Shadowsin kaltainen. Ehkäpä se rautalanka ja surffi jaottelu selittyy sitten muusikon omaan valintaan, siihen mihin halutaankuulua - ei tiukasti musikaalisiin tekijöihin.

 

Kiitoksia. Nuo maksimimatkat tarkoittanevat ihanneolosuhteita. Matkustajalentokoneeltakin menee matkaan kolmatta tuntia ja se sentään lentää huomattavasti korkeammalla ja nopeammin kuin helikopterit, jotka ovat pahasti sään armoilla.

Jos matka on noin suorituskyvyn äärirajoilla, niin en itse uskaltaisi nousta helikopterikyytiin. Ongelmien sattuessa lentokone voi liidellä vielä pitkiä matkoja, mutta helikopteri tulee alas kuin kivi.

 

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/190148.shtml

Mistä tuon kuvan löytäisi. Kyseessä siis sen huumeJanin tapaus.

Edit. Löytyi jo, tuolla linkki:
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1233543/mihinkas_se_reindeer_jani_kuoli_/sivu/2

 

Verkkokaupassa sikakallis ergotron. Näin tuollaisen siellä poistonurkassa huomattavasti halvemmalla. En vaan muista mikä se hinta oli.

Esim. tuolla. Googlella sana laitejalka antaa paljon tuloksia.

 

Kiitoksia vinkistä. Tuo vaan aika törkeän kallis ja nyt olisi hakusessa nimenomaan pöydän reunaan kiinnitettävä teline, jotta pöytätilaa säästyisi.

 

Tuo on vain edelleenkin pöytämalli eikä reunakiinnityksellä. Clas Ohllssoni (tai mikälie se on) on näköjään loppuvuodesta tulossa Ouluun ja siellä näyttää olevan telineitä viidelläkympillä. Pitänee odotella ja sieltä hakea.

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helikopteri#Autorotaatio

 

http://cgi.ebay.com/ws/eBayISAPII.dll?ViewItem&item=200518028635

Eikö toi Allcomi toimita suomeen?

 

Kuinka valtavat nostokurjet pystytetään?

 

Nostureilla, tai voivathan ne joissain tapauksissa myös pystyttää itse itsensä http://www.youtube.com/watch?v=vx5Qt7_ECEE

 

20 punnan postikuluilla ja 65 punnan hinnalla tuokin on aika kallis. Mutta ehkäpä halvin kuitenkin kaikista tarjolla olleista vaihtoehdoista.

En ole ebayhin rekisteröitynyt, joten en ole kokeillut tilata enkä ole varma toimittavatko. Amazonissakin näytti kaikki oleva ok, kunnes tilauksen yhteydessä ilmoitti, että eipä onnistu Suomeen. En tosin olisi sieltäkään tilannut, kunhan olisin katsonut, että mikä lopullinen hinta olisi ollut.

 

Eebaystä olen tilannut paljonkin tavaraa ympärimaailmaa ja hyvin on vuosien mittaan toiminut.

http://www.allcam.biz/catalog/shipping.php

Mutta pistä tonne Allcamille (jonka linkitit ekassa postissasi) meiliä ja kysy toimittavatko ne suomeen.

 

http://www.youtube.com/watch?v=CCb879oJ36U&feature=related

 

Yleistä asumistukea hakiessa jos laittaa täpän kohtaan 'keskuslämmitys' niin tukea saisi reilut 260e, ja ilman keskuslämmitystä 128e kaikkien muiden tietojen ollessa täysin samat. Millä logiikalla ilman keskuslämmitystä olevat saavat noin p*rkeleesti vähemmän tukea?

 

Risikko puhuu.

 

"Jos käytät aiemmin suoritettujen hakujen tuloksia (esim. kirjanmerkkejä), voit törmätä linkkiin, joka ei toimi."

 

Vai tuollaisen se laittaakin, pistetäänpäs olennaisimmat uusiksi copypastena.

"Eduskunnan puhemiehelle

Vuokralla asuvia ihmisiä kohdellaan tällä hetkellä eriarvoisesti asumistukea myönnettäessä riippuen asunnon lämmitysmuodosta. Esimerkiksi Helsingissä pienen keskuslämmitteisen asunnon kokonaiskulut, jotka huomioidaan asumistukea laskettaessa, saavat olla yhteensä 13,73 euroa/m2/kk, kun taas asunnossa, jossa ei ole keskuslämmitystä, kulut saavat olla vain 6,07 euroa/m2/kk.

Vaikka keskuslämmitys on jo useimmissa asunnoissa ja se on ympäristöystävällisempi kuin asuntokohtainen lämmitys, ei kaikilla ihmisillä ole edelleenkään Suomessa mahdollisuutta valita asuntoa, jossa olisi keskuslämmitys. Heidän kohdallaan asumistuen määräytymisperusteet ovat epäoikeudenmukaiset.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen vuokralla asuvien asumistukeen liittyvästä epäkohdasta ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä saattaakseen asumistuen hakijat keskenään nykyistä tasa-arvoisempaan asemaan?

Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2009
Maria Guzenina-Richardson /sd

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Guzenina-Richardsonin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 567/2009 vp:

Onko hallitus tietoinen vuokralla asuvien asumistukeen liittyvästä epäkohdasta ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä saattaakseen asumistuen hakijat keskenään nykyistä tasa-arvoisempaan asemaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Yleistä asumistukea myönnetään enintään kohtuullisista enimmäisasumismenoista. Tukea myönnettäessä hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määrään vaikuttavat asunnon sijainti, ikä, koko ja varustetaso. Enimmäisasumismenojen neliövuokra- ja pinta-alanormit ovat alun pitäen perustuneet tilastollisiin keskivuokriin ja yhteiskunnan tukeman tuotannon keskipinta-aloihin. Enimmäis-asumismenojen suhteellisen yksityiskohtaisella määrittelyllä on pyritty siihen, että asumistuen normit vastaisivat eri ikäisten ja tasoisten asuntojen vuokrissa olevia eroja. Tällä tavalla kohdennettuna asumistuki voisi vastata riittävästi tuen tarpeeseen ilman että asumistuen kokonaismenot muodostuisivat kohtuuttoman suuriksi. Yksityiskohtaisella asunnon ominaisuuksiin perustuvalla määrittelyllä on pyritty myös hillitsemään mahdollista asumistuen vuokratasoa kohottavaa vaikutusta.

Kohtuullisten asumismenojen määrää laskettaessa asunnot on asumistukijärjestelmässä jaettu varustetason mukaan keskus- tai siihen rinnastettavan ja muun lämmitysjärjestelmän asuntoihin. Keskuslämmitysasunnoissa tukea myönnettäessä hyväksyttävään vuokraan vaikuttaa myös asunnon valmistumis- tai perusparantamisvuosi. Erityisesti valtion tukemassa tuotannossa uusien tai perusparannettujen asuntojen vuokrat ovat olleet vanhempia asuntoja korkeammat, koska niihin on sisältynyt myös asunnon hankkimista tai perusparantamista varten otettujen lainojen pääomamenoja.

Keskuslämmitysasunnoissa asumistuen neliövuokranormi on kysymyksessä mainitulla tavalla muita asuntoja korkeampi. Tämäkin on perustunut todellisessa vuokratasossa oleviin eroihin. Nykyaikaiset uudet lämmitysjärjestelmät kuten maa-, aurinko- ja ilmalämmitykset sekä suora sähkölämmitys on rinnastettu tukea myönnettäessä keskuslämmitysasuntoihin. Muun lämmitysjärjestelmän normia on sovellettu lähinnä taloihin, joissa lämmitysjärjestelmänä ovat puu-uunilämmitys tai öljykamina. Näissä asunnoissa todelliset lämmityskustannukset ovat yleensä alhaisemmat kuin keskuslämmitysasunnoissa eikä niissä yleensä ole enää pääomamenoja. Usein ne ovat myös keskuslämmitysasuntoja huonompikuntoisiakin, minkä tulisi näkyä vuokratasossakin.

Kysymyksessä on esitetty, että vuokralla asuvia ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti, kun lämmitysjärjestelmä vaikuttaa asumistuessa hyväksyttäviin asumismenoihin. Asumistuen saajista noin tuhat asuu asunnoissa, joissa ei ole keskuslämmitystä. Näiden tuensaajien vuokrat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin keskuslämmitystaloissa asuvilla tuensaajilla. Asumistuen neliövuokranormit tulevat kuitenkin usein vastaan myös näissä asunnoissa. Noin puolella näistä tuensaajista neliövuokra on korkeampi kuin mitä asumistukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon. Neliövuokranormin ylityksiä on suhteellisesti yhtä paljon kuin keskuslämmitysasunnoissakin. Tämän lisäksi muun lämmitysjärjestelmän mukaiset asunnot ovat keskuslämmitysasuntoja isompia, minkä vuoksi myös pinta-alanormi leikkaa hyväksyttäviä menoja. Todettakoon, että myös eläkkeensaajan asumistukijärjestelmässä tukea myönnettäessä hyväksyttävät lämmitysmenot ovat keskuslämmitysasunnoissa korkeammat kuin muissa asunnoissa.

Asumistukilain mukainen vuokranormien porrastus on koettu viime aikoina lähinnä vain tukijärjestelmää mutkistavaksi asiaksi. Normien vuokratasoa hillitsevä vaikutus on hämärtynyt, kun vuokra määräytyy aikaisempaa enemmän markkinatekijöiden ja asunnon sijainnin mukaan eivätkä normit vastaa enää tasoltaan markkinoilla olevia asuntoja. Sosiaaliturvan uudistamista pohtiva SATA - komitea on tammikuussa 2009 julkistamissaan linjauksissa esittänyt, että asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja yksinkertaistaminen perustuu kokonaisvuokraan. Tässä yhteydessä tulee myös selvitettäväksi vaihtoehto, jossa asunnon ominaisuuksilla ei olisi enää vaikutusta asumistuessa hyväksyttävään vuokratasoon. Tällöin myös kysymyksessä mainittu eriarvoisuus poistuisi varustetasoltaan erilaisissa asunnoissa asuvien tuensaajien välillä. SATA- komitean on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä.

Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2009
Peruspalveluministeri Paula Risikko"

 

AMK:n master ja yliopiston masterhan eivät ole sama asia johtuen oppilaitosten eri opetuksesta/tavoitteista. Mutta ovatko ne hierarkisesti samanarvoiset?

 

Master/slave -suhteissa varmastikin ovat.

Vakavasti puhuen, käsittääkseni, jos ymmärrän kysymyksen oikein eli että oppiarvot vastaavat toisiaan esim työnhaussa, niin vastaus on kyllä, ovat samanarvoiset kunhan ovat suunnilleen saman alan tutkintoja. Tietysti yliopistoporukkahan pitää kaikkia muita aina alempiarvoisina...

 

Kyllä käsitit, tuota juuri hain.

Löytyisikö tuolle mitään virallista lähdettä, oli nimittäin yhden kaverin kanssa tuosta keskustelua ja ollaan eri mieltä. Itse olen käsittänyt että ovat saman arvoisia tutkintoja, mutta ei voi verrata keskenään riippuen juuri oppilaitosten eri tavotteista/opetuksesta.