Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Puhuuko Cate Blanchett joka elokuvassa jollain typerällä aksentilla?

 

En ole huomannut, voisitko kertoa esimerkin?

 

Seuraa varmaan aika saatanan tyhmä kysymys...

Torstaina vaihtuu Elisan 2Mbit/s laajakaista Soneran 8Mbit/s laajakaistaan. Soneralta tuli viesti, että pitää kytkeä modeemi puhelinpistokkeeseen ennen toimituspäivää ja kytkeä virta.

Ja sitten se kysymys...

Pitääkö minun kytkeä se Soneran lähettämä modeemi (ZyXEL Prestige P-660HN-T1A) vai pärjäänkö vanhalla Elisan mukana tulleella modeemilla (Telewell TW-EA201), jolloin ei periaatteessa tarvitsisi tehdä yhtään mitään?

 

Mikä tahansa toimiva modeemi kelpaa, jotta asentaja näkee kättelyiden toimivan modeemiin saakka. Tärkeintä on löytää sähköinen yhteys, loogiset linjaprotokollamuutokset voi aina tehdä myöhemmin etänäkin ilman asentajan fyysistä apua.

"Asennus" voi olla näppiksen naputtelua etänä, ja mittasofta kertoo linjan parametrit, että toimiiko yhteys vai ei.
Asennus voi olla myös fyysistä laitteen vaihtamista tai kaapeleiden vaihtamista eri reikiin. Talojakamossa tai jossain telekeskuksessa. Jos mikään ei toimi, asentajan pitää tulla ihan kotiinkin asti.

Oli asennus looginen tai fyysinen, kannattaa modeemi olla toiminnassa sillä hetkellä kun asentaja työtään tekee, jotta asentaja saa varmennuksen kytkeneensä asiat oikein. Jos modeemia ei ole tai se ei saa sähköä, asentaja ei tiedä kytkettiinkö piuhat oikein vai väärin. Asuntoon tulee useita nousupareja kuparikaapelia, ja oikea pari täytyy arpoa hatusta vetämällä jos ei ole modeemia piuhojen päässä vastaamassa kättelyihin.

Ei ole väliä miten nopea modeemi siellä odottaa, kunhan modeemi ehdottomasti edustaa nimenoman sitä teknologiaa, josta on kyse (adsl2 tai vdsl2 tai kaapelimodeemi tai mitä lie niitä nyt onkaan). Voi myöhemmin vaihtaa toiseen modeemiin kun mieli tekee, ja jos dataliikennenopeus ei ole luvattua tasoa, puhelimitse asiasta valittamalla (tekniseen tukeen) voidaan linjaa optimoida suhteessa uuteen modeemiin. Joka tapauksessa edessä lienee puhelinvalitus ja linjan parantelu, ja etänä tämä tehdään puhelinkeskustelun aikana, asentajaa ei paikalle useimmiten tarvitse kutsua.

Jos oikein hyvin käy, linja on heti asennuksen jälkeen oikean nopeuksinen, eikä valittamiseen ole syytä. Minulla vain on ollut AINA valittamista, linja ei ole toiminut ikinä luvatusti tai edes ollenkaan. Toistuvia fyysisiä asentajakäyntejä on vaadittu.

 

Tämä selkee, kiitoksia!

 

Mikä kuolemanrangaistuksessa maksaa?

http://yle.fi/uutiset/kuolemanrangaistus_kay_valtavan_kalliiksi_kalifornialle/6362573

 

Itsekin tuota vähän aikaa sitten tutkin, ja mm. tämä oli mielenkiintoista luettavaa.

Muutama ranskalainen viiva alla:

 

Näin minäkin arvelin, mutta luulisi, että jos uhkana on 250 vuotta vankeutta ilman mahdollisuutta vapautumiseen niin senkin käsittelyyn menisi aikaa ja rahaa.

 

Uutisessa mainittiin että 13 henkilöä on teloitettu vuoden 1977 jälkeen ja rahaa palanut 4 miljardia. Jonoa riittää valitusten takia, jolla murhaajat käytännössä yleensä pidentävät käsittelyä niin että ehtivät kuolemaan luonnollisesti.

As of 2012, there are 725 offenders (including 19 women) on California's death row. Of those, 126 involved torture before murder, 173 killed children, and 44 murdered police officers. http://en.wikipedia.org/wiki/Capital_punishment_in_California

 

Torstaina iltana tuli muuten uusi viesti...

Vitun hyvä alku!

Edit: Asentaja pisti viestin 5.11 että toimii!

 

Miksi siellä Talvivaaran kaivoksessa on vettä? Vai onko se vesi vain niissä altaissa?

 

Malmista erotetaan metallit vedellä, ilmalla ja pöpöillä. Vettä kerääntyy aikapaljon tuosta prosessista ja se "vesi" sisältää aikalailla kaikkea muuta kuonaa/raskametalleja mitä sieltä irtoaa.

 

Minun ymmärrärtääkseni siksi että syksy on ollut erittäin sateinen, paljon sateisempi kuin mihin siellä on varauduttu.

Sieltä kaivoksesta vesi on pumpattu kipsisakka-altaaseen johon vettä ei edes saisi päästää ja lopputuloksen tiedämme.

 

Paljonko sai olla ilmavirran nopeus refleksiputkessa ennen kuin alkaa suhisemaan? Oletetaan että putken päissä on parin millin pyöristykset.

 

Siniaallolla varmaan 8 m/s, koska perusääni eroaa luonteeltaan valtavasti säröäänestä eli tuhinasta.
Pyöristettynä 50 mm säteellä kestää ehkä 17 m/s virtausnopeutta siniaallolla.

Käytännön musiikilla, jossa on tuhinan tyylisiä luontaisia ääniä mukana, refleksiputken tuhina peittyy niiden musiikissa olevien kohisevien äänten alle. Eli jos kuuntelee jotain kissanraiskausrunkkumetallimusiikkia, jossa solistikarjuja juo sinihappoa litran tunnissa ja kitaroiden äänessä on 99999999999 prosentin lisätty särö, kukaan ei kuule vaikka refleksiputket olisivat HesPurkerin MehuPillejä.

Mutta ne, jotka kiusaavat kaiuttimia täystehoisilla siniaalloilla, kuulevat pienetkin tuhinat heti, ja kultakorvaisuuden asteen mukaan virtausnopeus täytyy pudottaa selvästi 10 m/s:n alapuolelle.



Yksi optimointitapa on sellainen, että mitoitetaan putki pikkuisen tuhisevaksi (esim. 20 m/s) elementin maksimaalisella mekaanisella liikepoikkeamalla, kun elementti jo itsekin tuottaa melkoista säröä. Kun kartio lähes repeää liitoksistaan, alkaa putkikin tuhista ikävästi; ääni pilaantuu yhtä pahasti kartiossa sekä putkessa.

Kun tällainen viritys pidetään elementin LINEAARISEN liikepoikkeman sisällä niin putkikin pysyy tuhinattomampana (10 m/s tms.). Tämä on paras optimointitapa. Muu optimointitapa nostaa häiritsevästi heikoksi lenkiksi joko elementin lisääntyvän särön (käytössä on lliankin avara putki), tai putken liiallisen tuhinan (liian pieni putki elementin liikepoikkeamaan nähden).



Kokonaan toinen juttu on se, puhutaanko subbarista vai laajakaistasta. Eli millaisia urkupillityksiä putki alkaa tuottaa. Subbarikäytössä äsken mainitsemani optimointitapa toimii hyvin, koska aktiivisuodolla voidaan estää keskiäänten toistuminen subbarista, jolloin putkikaan ei pääse viheltelemään omiaan. Mutta laajakaistaelementin refleksikoteloissa on mietittävä putken urkupillitaajuuksia ja on suunnattava putken sisäpää ehdottomasti kohti vaimennusainetta ja lisäksi putken ulkopää poispäin kuulijasta, kohti seinässä olevaa vaimennusainetta. Koska putki ulisee omiaan.

 

Miksi tietty kohta laminaattilattiasta on paljon liukkaampi kuin joku muu satunnainen kohta (kun mennään sukilla)? Mitään ei pitäisi olla valunut tms. lattialle. Pesuaineella pyyhkiminenkään ei tunnu paljoa auttavan liukkauden vähentämiseksi. Mistä tuommoinen liukkaampi kohta johtuu ja miten siitä pääsee eroon?

edit: googlailu pisti epäilemään että lattialla saattaisi olla hiuslakkaa ja tuo liukkaampi pläntti onkin eteisessä peilin edessä... hmmm...

 

Jep. Hiuslakka laminaattilattialla tekee lattian erittäin liukkaaksi. Pyyhkäise pois laminaatille tarkoitetulla pesuaineella.

 

Kick her to the curb.

 

No mä ainakin kickasin oman varpaani jalkalistaan kun liukastuin...

 

Kun tilaan MicroSIM-kortin uuteen puhelimeen, niin lakkaako nykyinen SIM-kortti toimimasta, vai voiko sitä käyttää vanhassa puhelimessa entiseen tapaan?