Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Eipä ne leffoista ylimääräisiä kappaleita myyntimielessä säilytä. Paljolti todennäköisempää voisi olla että esim. Future filmiltä voisi löytyä tietoa/listoja näistä eri painoksista/julkaisuista.

 

Vielä yksi kysymys. Voisiko joku kertoa mitkä seuraavien ohjaajien elokuvista ovat saaneet Suomi julkaisun (DVD) ja milloin (vuosi) ensimmäinen Suomi-painos on ilmestynyt:

Federico Fellini
Michelangelo Antonioni
Pier Paolo Pasolini
Werner Herzog

 

leffaäijä: Klikkaa sivun yläreunasta kohtaa DVD-tietokanta ja katso sieltä. Jos ei löydy tuolta, niin sitten Elonet tai DVDcompare.

 

Mikä olisi nopein tapa saada LVI-asentajan pätevyys? Alan kirjallisuutta + harjoittelua + näyttötutkinto?

 

Tuo on kyllä hyvä, mutta siellä on muutamia vajavaisuuksia joten kysyn vielä, että ovatko seuraavat Suomi-julkaisut seuraavista elokuvista ensimmäiset laatuaan? Tämän jölkeen en enää vaivaa lautalaisia julkaisuihin liittyvillä kysymyksillä

Eli nuo aiemmin kysymäni Fellinit, Casanova ja Cabirian yöt (Suomi julkaisut, 2012 ja 2014):

http://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/casanova_fellini/P88057
http://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/cabirian_yot/P98186

Sekä Pier Paolo Pasolinin elokuvat:
Sikolätti (Suomi dvd 2010): http://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/cabirian_yot/P98186
Teorema (2011): http://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/teorema/P83049

Ja vielä Michelangelo Antonionin ohjaa Yö (Suomi dvd 2012): http://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/teorema/P83049

 

Miksi tälläisia tuotteita ei saa enää mistään?? http://www.belkin.com/us/p/P-F7C01008/

Ostin tuollaisen muutamia vuosia sitten Verkkokauppa.comista, nyt olisi tarvetta toiselle, mutta yllätys oli suuri kun huomasin, että eihän tämmöisiä tuotteita ole enää olemassakaan. En ymmärrä, loistava keksintö mielestäni.

Nykyään saa vain kaukosäätimellä tai selaimella ohjattavia Nexa/Z-Wave/yms pistorasioita...

 

Kyllähän ne kiinalaiset vastaavia vielä tekevät, esim:
http://www.mulletoi.com/shop/kodin_...rod__14645_nerokas_jatkojohto_kaukosaatimella

 

Ehkä siksi, että yhdistämällä n-paikkainen jakotukki/haaroituspistorasia kakeohjattuun rasiakytkimeen, saa huomattavasti modulaarisemman/joustavamman systeemin.

http://www.biltema.fi/fi/Rakentamin...virtakytkin-pienoiskokoinen-3n-pakkaus-35392/
+
http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Sahko/Haaroitus/Haaroitusjohto-ylijannitesuojaus-35988/

 

Tuosta puuttuu ylijännitesuojaus ja näyttää vähän lelulta. En kehtaisi tuon taakse kotiteatterivehkeitä laittaa.

 

Nuo voisi olla ihan varteenotettavia vaihtoehtoja. Noiden kauko-ohjattujen pistorasioiden kohdalla vaan voi tulla ongelmia niiden palikkamaisuuden takia, ei mahdu kovin ahtaisiin paikkoihin. Pitäisi kokeilla mahtuuko edes kaksi vierekkäisiin rasioihin.

Esitetään vielä jatkokysymys:

Kuinka hyvän ylijännitesuojan tarviaa, jos on siihen on kytkettynä 50" plasma, 2x PS3, PS4, Wii-U, Xbox360, AV-vahvistin, Monolith subbari ja muutama vähävirtainen pikkulaite?

 

Tyhmä kysymys: Pitäisikö LED-lamppu toimia kaikissa kattovalaisimissa, vai pitääkö olla erikseen LED-valaisin? Ostin tällaisen: http://www.verkkokauppa.com/fi/product/36311/dnksc/Verbatim-LED-Classic-A-E27-9-5-W ja kotiin päästessä iskin kiinni vanhaan kattovalaisimeen ja ainoa mitä tapahtui, oli että meni sulake. Vanhalla lampulla toimii ilman ongelmia.

 

Kyllä sen pitäisi toimia ja sulakkeen palamisesta päätellen olet saanut ihan kunnolla valmistusvikaisen yksilön. | Vaikka onhan tietenkin olemassa muitakin ihan tyhmiä selityksiä valaisimien oikosuluille, luulisin kuitenkin että jos se on ennen ongelmitta toiminut niin vika olisi nyt siinä lampussa.

 

Voiko olla tekemistä sillä, kun aloin kattomaan, että valaisimessa on max. 60w, mutta lampussa lukee että vastaa 63w?

 

Tuskinpa. Käsittääkseni nuo ilmaukset "max. NN wattia" liittyy paloturvallisuuteen. Eli jos menet ruuvaamaan sitä järeämmän hehkulampun paikoilleen, niin valaisin voi syttyä palamaan tai kuumentua niin pahoin että sytyttää jonkun muun pinnan palamaan. | Tuo led-lampun vastaavuus on vain viitteellinen arvio siitä kuinka paljon valoa kyseinen lamppu tuottaa suhteessa hehkulamppuun.

 

Tuo 60w on maksimi teho, minkä lamppu saa kuluttaa tai ottaa sähköverkosta, mikä ostamassasi lampussa on 9,5w. Siitä siis tulee se ledilampun säästö virrankulutuksessa.

 

Menen vaikka Hesarin sivuille ja sivusto heti ehdottaa jonkun mainoksen tiirailua. Töissä IS:n sivujen lukeminen jumittaa koneeni, vaikka valtionhallinto uusii pc:t liiankin tiuhaan. Huuto.net on mahdottomuus. Iloisen kissavideon vilkaisu vaatii puolen minuutin mainoksen katsomista. Pitäisikö luopua netistä kokonaan?

 

Asenna tämä selainlaajennus. Se piilottaa lähes kaikki mainokset näkyvistä. Toimii Chromessa, Firefoxissa ja Safarissa, mutta ei IE:ssä. En ole käyttänyt nettiä omilla koneillani ilman AdBlockia vuosikausiin, niin kontrasti on aika valtava jos joutuu jossakin muualla sellaisen koneen ääreen, missä ei tuota ole. Hämmentävää miten joku vielä jaksaa tai pystyy niitä välkkyviä mainospop-uppeja katselemaan..

Jos kunnollisen selaimen (esim. Chrome tai Firefox) on estetty työpaikalla, niin sitten ei oikein auta mikään.

(Joillakin harvoilla sivustoilla AdBlockin käyttäminen aiheuttaa kyseisten sivustojen ylläpitäjien tahallaan keksimiä jänniä sivuoireita, kuten sivuston fonttien muuttumisen comic sansiin, mutta "oireilevat" sivustot ovat yksityistapauksia.)

 

Kiitos, jopa nopeutui. Täytyy ladata myös työpaikalla.

 

Jos työpaikan palomuuri on edes perus web-filtteröintiin kykenevä, niin siellä on kategoriana mainokset. Blokkiin ne, niin koko firma saa saman edun. Ei yhtä hyvä kuin ad-block, muuta jotain kuiteinkin. Ehdota IT/HR, riippuen siitä kuka tuosta päättää.

Edit esimerkiksi Blue Coat web-fillterissä https://sitereview.bluecoat.com/catdesc.jsp?catnum=88

 

Minä käytän KAHTA mainosblokkeria (AdBlock sekä AdBlock Plus), koska yksinään ne eivät tarpeeksi tehokkaasti toimi (kenties käyttävät eri blokkaustietokantoja ja vuotavat lävitseen erilaisia mainoksia), mutta yhdessä toimien ne saavat haarukoitua mahdollisimman monet haitalliset ilmiöt haaviinsa eli estävät ikävien asioiden näkymisen ja SUORITTAMISEN. Mainossivustojen kautta voi nimittäin levitä haittaohjelmia ja AdBlokkerit estävät haitalliseksi havaittujen sivustojen latautumisen.

AdBlokkerisoftat ylläpitävät servereillään jonkinlaista listaa siitä, mitkä ovat ei-toivottuja sivustoja sun muita haittafileitä, joten kaduntallaajan ei itse tarvitse kovin suurta työmäärää tehdä. Suurin työ on jo tehty ohjelmien tekijöiden toimilla.

Pelkkä Blokkerisoftan asennus jo helpottaa elämää valtavasti (netin käyttö nopeutuu huomattavasti), mutta se merkittävin todellinen hyöty saadaan nautittavaksi vasta sitten kun jokainen nettisivusto YKSI OBJEKTI KERRALLAAN blokaten hierotaan oma silmää miellyttäväksi.

Nettisivustoilla on jopa useita kymmeniä yksitellen blokkausta vaativia pieniä olioita, per sivusto. Objekteja on jopa useita satoja, mutta riittää kun yhden niistä blokkaa pois niin sen kanssa identtiset vastaavat katoavat samalla hujauksella kyseiseltä sivustolta.

Esimerkiksi Sydän-symbolit liitekuvani sivustolta, ja FeisPuuk/Vitteri/Mitäniitäonkaan-logot kaikki saadaan kadoksiin jos niin halutaan. Käsityötä tarvitaan, mutta tunnin hieromisen jälkeen loput miljoonat netinkäyttötunnit ovatkin helppoa elämää. Sillä hierotulla sivustolla siis. Jokainen sivusto vaatii omat sievistelynsä erikseen. Onneksi ei jokainen sivu vaadi hinkkaamista. Kun perus-saitin hieroo kuntoon niin muut saman sivuston alaiset sivut ovat samassa hierotussa kuosissa automaattisesti.

Hienosäätövaihe on henkilökohtaista vapaaehtoista viimeistelyä ja kestää loputtoman kauan, tai yhden sekunnin, riippuu mistä kukin tykkää. Minä esimerkiksi hieron viimeisen päälle oman maun mukaiseksi jokaisen sivuston jota käytän. Sivustokohtaiset hienosäädöt (ja selainkohtaiset, eri selaimilla saan sivustot näyttämään erilaisilta !) helpottavat arkikäyttöä. Jos en tykkää jostain kuvassa näkyvästä linkistä tai symbolista, blokkaan sen pois. Oli syy sitten visuaalinen rumuus (ruma fontti tai logo) tai tarpeeton toiminnallisuus (jaa sitä, jaa tätä, kerro kaverillesi, klikkaa tätä, osta tämä, tarvitsetko apua, anna palautetta...).



Eräs hyötykäyttökohde mainosblokkaukselle on tv-ohjelmatietojen siistiminen paperille printtausta varten. Printtaan "hierotut" tv-ohjelmanettisivustojen tiedot pdf-fileiksi PrimoPDF-"printterillä" ja editoin pdf-fileet kahdeksi arkiksi, jotka tulostan A4-laserilla. Erivärisin tussein merkkaan arkkeihin mitä tv-ohjelmia pitää DVB-tietokoneisiin timeroida.

Liitekuvassa (8-väriseksi kutistettu PNG) eräs nettisivu. Vasemmalla AdBlock-hierotulla selaimella ja Standardiselain oikealla, sama sivu.

Olen poistanut näkyvistä sydänsymbolin ja nuolineliösymbolin ja yläosan ärsyttävän laatikon ja monta muutakin asiaa, joita ei nyt kuvista voi huomata. Ja tietenkin kaikki mainokset, joita ei alle 50 kilotavun liitekuvaan saa mahtumaan.

Jokainen mainosblokkerin käyttäjä jo ymmärtää mainosten tappamisen vaikutukset jo entuudestaan, minä tässä demosin miten voi hävittää muutkin lukuisat (paperille printattuna) turhat lisäsymbolit.

Jätin henkiin tietoisesti ne symbolit, mitä kuvassa näkyy, eli U-kirjain uusinnan merkiksi sekä leffakamerasymboli sun muuta minulle hyödyllistä tietoa.



HUOM: "toiminnallisesti hyödylliset" objektit kannattaa jättää henkiin ainakin yhteen selaimeen, vaikka mainokset kaikista selaimista aina pois blokkaisikin. On helpompi elää kahden eri tavalla säädetyn selaimen kanssa. Toisella selaimella klikataan niitä toiminnallisia linkkisymboleja ja nähdään ponnahdusikkunoista esiin tulevat lisätiedot. Toisella selaimella niitä ponnahduslinkkejä ei ole olemassa ja voidaan printata paperille tai pdf-fileeseen siistitty puhtaampi näkymä.

Ellei voi useampaa selainta virittää samoja sivustoja varten, joutuu disabloimaan AdBlockerin niillä hetkillä kun haluaa taas nähdä toiminnalliset linkit ja symbolit. Jolloin mainosvyörytys kaatuu niskaan ja kone on tahmea.

Minä käytän KOLMEA selainta YHDEN sivuston katseluun. Yksi selain on viritetty printtaamaan asioita tehokkaimmalla tavalla, toisella selaimella näkee toiminnalliset linkit elossa, kolmas selain piilottaa ne, mutta on huono printtaustöissä eli tällä vain katsellaan asioita.

.