Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Mikähän kasvi mahtaa olla tässä etusijalla? Sain lahjaksi ja kaveri ei muistanut mikä kasvi se on Jukka?

Spoiler

 

Jukalta näyttää. Itsellä ei paljoa ole kasveja, mutta jukkia on ollut useita. Laittaisin isompaan ruukkuun kuva jukan.

 

Osaisiko joku kertoa kuinka kauan yrityksellä joka muu käytettyjä tavaroita on virhevastuu? Ostin tuotteen suht kovaan hintaan ja se myytiin hyväkuntoisena kunnes huollossa totuus iski vastaan.

EDIT: 6kk näyttäis olevan.

 

HS selvitti: Osa lukiolaisista on niin stressaantuneita, että heitä ahdistaa ja itkettää joka päivä

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006087089.html

Voisiko joku tilaaja lukaista jutun ja kertoa erotellaanko jutussa pojat ja tytöt?

 

^Ei nyt jaksa lukea koko artikkelia (perustuu siis verkkokyselyyn), mutta alussa sanotaan näin:
"HS TOTEUTTI maaliskuussa verkkokyselyn lukiolaisten kokemasta stressistä. Kyselyyn vastasi yli tuhat lukiolaista.
Kyselyyn vastanneista lähes jokainen, 91 prosenttia, oli kokenut kuormittavaa stressiä lukioaikanaan. Jatkuvaa kuormittavaa stressiä oli kokenut 59 prosenttia vastaajista.
Enemmistö, 77 prosenttia, kuormittavaa stressiä kokeneista oli tyttöjä. Stressiä piti jatkuvana 54 prosenttia kyselyyn vastanneista tytöistä."

 

^Kiitti!

Jotenkin ei tullut yllätyksenä, odotin ehkä tyttöjen osalta suurempaakin prosenttia.

 

Eipä tuo yllätä yhtään. Yhteiskunta muuttaa vuosi vuodelta hektisemmäksi ja monimutkaisemmaksi. Yllätys yllätys se tarkoittaa myös sitä, että masentuneiden ja syrjäytyneiden määrä tulee kasvamaan. Kun itse kävin lukiota, työllistymisestä sun muusta ei juurikaan puhuttu ja välivuoden tai -vuosien pitäminen oli aina vaihtoehto. Tämän päivän lukioilaiselle on taidettu asentaa kielikuvallinen pommiliivi päälle, joka räjähtää ellei hoida lukiota kunnolla ja saa sen jälkeen töitä tai vähintään jatko-opiskelupaikan. Olin läpi koulu-urani priimusoppilas ja silti minut pidettiin samalla viivalla muiden kanssa. Tämän päivän koulutuksessa taas pitäisi osaajat erityishuomioida pitäen kuitenkin yllä inkluusion illuusiota.

Voisin kuvitella tuon tyttöjen edustaman enemmistön johtuvan siitäkin, että sukupuoliroolikysymyksessä on menty niin pitkälle, että tasa-arvohakuisuus on muuttunut kaikessa tasa-arvoisuudessaan epätasa-arvoksi. Pojat voivat edelleen olla poikia, kunhan ovat vain vähän huomaavaisempia, mutta tytöt joutuvat pompottelemaan naiseuden ja tasa-arvoisena olentona olemisen välillä. SJW:t (social justice warrior) kun eivät ymmärrä sitä, että ihminen tarvitsee normeja ja sen ankkurin/turvaverkon tai miksi nyt vain haluaa kutsua sitä pysyvää perustaa, johon rakentaa omaa identiteettiä. Nuorena on monella muutenkin vaikeaa löytää omaa itseään ja vaikeaksi menee, jos aikuiset tulevat hössöttämään, ettei saisi tehdä esim. "tytöt vs. pojat" -jakoa siitäkään huolimatta, että se olisi vain yksi tapa monen muun käytetyn tavan joukossa jakaa luokka pienryhmiin.

 

Faktat ovat kanssasi eri mieltä.

On totta että lukio stressaa hyvin monia, mutta tuollaisesta vapaaehtoisuuteen perustuvasta kyselystä ei saa hyvää kuvaa ongelman todellisesta laajuudesta. Tulokset ovat todellisuutta rajumpia, koska niillä, joita stressi koskettaa, on suurempi motivaatio vastata. Toki sukupuolijakauma on varmaankin oikein...

Hämmästyin eilen, kun kuulin että Emma Kimiläinen hankki pikavauhdilla korkeakoulututkinnon, rakensi talon ja synnytti lapsen muutaman vuoden aikana. Kyllähän jotkut naiset ovat aikamoisia suorittajia, mutta toisaalta pitää myös arvostaa...

 

Eiköhän kaikki nuoret ole nykyään helvetisti stressaantuneempia kuin ennen. Ulkonäölliset paineet, sosiaaliset paineet, työhön ja kouluun liittyvät paineet etc ...

 

Yksi suurimpia ongelman aiheuttajia on some ja kuinka se on huumannut ihmiset, näin ainakin itse uskon.

 

Perustuuko tämä mihinkään vai on vain mutuilua?

 

Toisaalta koulukiusaus vähenee vuosi vuodelta. Myöskään "pakko" olla samanlainen kuin kaikki muut ei enää päde. Itse asiassa sehän liittyy tuohon kiusaukseen. Ennen joutui kiusatuksi sellaisesta, jota nykyään muut nuoret saattavat pitää vain arvostettavana omaperäisyytenä.

Tästä kyllä samaa mieltä. Kun tietää miten lapsellisia lapset ovat, niin aivan varmasti monet heistä mieltää sen jonkinlaiseksi kilpailuksi. Sitten se aiheuttaa pahaa oloa, jos seuraajien määrän ym. perusteella onkin epäsuosittu. Tässä mielessä ajat on kovat lapsilla ja nuorilla.

 

Olisiko mahdollista että koulussa paikanpäällä kiusaaminen on siirtynyt someen ja tämän takia tilastot näyttävät että koulukiusaaminen on vähentynyt?

 

Yhtä lailla aikuisilla sama nykyään. Miten pärjää instassa, miltä oman elämän julkikuva näyttää toisille. Ennen ei tällaisia armottomia vertailukohtia ollut sellaista määrää kuin ennen. Tietenkin aikuistenkin oirehdinta johtaa perheen pahoinvointiin ennen pitkää.

 

No ihan voi täysjärkinen maalaisjärjellä ajatella.

 

Voihan sillä somella olla positiivisia vaikutuksia. Esim. ihmiset ovat kiinnostuneempia liikunnnasta, kun ei niitä peppukuvia voi ottaa, jos kovin roikkuu. Ainakin tuntuu kuntosalit täyttyneen, vaikka niitä syntyy kuin sieniä sateella ja kaikenlaiset erokoiset lajit saavat julkisuutta ja niitä tykätään harrastaa ja näyttää somessa.

 

No en allekirjoita oman tuttavapiirin perusteella. On paljon ystäviä ja kavereita joita mikään "insta" ei vois vähempää kiinnostaa. Ovat lähinnä pakon edestä jonkin profiilin turkanneet esim. facebook / linkedin eli someen, ja muu muille näkyvä julkisuudenkuva on "hälläväliä" (Toki en sano etteikö näitä ole.. varmasti on, varmaan jossain toisaalla enempi kun täällä tai omassa piirissä). Nuorille se on tyyliin elinehto.

 

En nyt vetäisi johtopäätöksiä tuosta HS:n "tutkimuksesta".
HS, jonka pitäisi olla johtava sanomalehti, tekee toistuvasti Nyt-liite -tasoista klikkijournalismia.

Tuo on netissä suoritettu mutu-kysely muutamaan lukioon:

 

Kyllä sitä vertailua aina ennenkin on ollut. Mahdollisuudet vertailuun ja pröystäilyyn olivat pienemmät. Siinä olet aivan oikeassa.
Kyllä se naapurin ostama uusi Opel Kadett oli kateuden aihe ja sai säästämään, jos vaikka Saab 99 ostettaisiin seuraavaksi.

 

Järkeilemällä pääsee yleensä siihen tulokseen, mitä haluaa.