Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Koroista puheen ollen... Lainakorot ovat tällä hetkellä suotuisia, mutta entäpäs sitten talletuskorot (kaikki eivät pelkällä lainalla pelaa), jotka huippuaikoina olivat jopa 12 - 13%. Mistäs luvuista tällä hetkellä puhutaan? 0,5 - 2%? En edes tiedä, kun tuntuu olevan ihan olematon ja laskee joka vuosi.

 

Nordealla näyttäisi käyttötilin korko olevan tällä hetkellä huimat 0,15 % Kyllä kannattaa säästää! Haluavat tietysti ajaa ihmiset sijoittamaan eri rahastoihin ja muihin säästämis-projekteihin, luonnollisesti Nordean kautta. Muilla pankeilla varmaan sama tilanne.

 

Eli aritmeettinen keskiarvo on tuo 3281 euroa? Itse aina tarkoitan keskimääräisellä palkalla mediaania (joka olisi pitänyt tietty mainita), joka mielestäni on parempi mittari palkkavertailujen kohdalla (karsii ylisuuret palkat pois, kuten myös rupupalkat).

Ja kaikille selventävä esimerkki:

1+3+3+2+3+2+4+3+8+9 = 3,8

1, 2, 2, 3, 3, 3, 3, 4, ,8 ,9 = 3

Mainittiinko tutkimuksessa myös mediaanipalkkaa? Ilman sen kummempaa tutkimustietoa uskaltaisin väittää, että paperialalla duunarien mediaanipalkka on ainakin 3000 euron luokkaa, jos enemmänkin. Voin olla tietty väärässäkin, mutta jotenkin on jäänyt kuva, että paperityöläinen tienaa n. 50 000 euroa vuodessa.

 

No ehkä mieluummin kuitenkin suotaisiin ihmisille halpaa lainaa kuin korkeita säästökorkoja. Rahaa pitää tuhlata

 

Tässä Insinööriliiton kalenterista 2006:

10-prosenttipisteluku: 90% insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun
25-prosenttipisteluku: 75% insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun
50-prosenttipisteluku: puolet insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun
75-prosenttipisteluku: 25% insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun
90-prosenttipisteluku: 10 % insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun

y-akselilla palkka 1500 - 6000 €
x-akselilla ammattivuodet 0 (alku) - 30 (loppu)

10-käyrä alkaa n. 1600 eurosta ja loppuu n. 2750 euroon.
25-käyrä alkaa n. 1850 eurosta ja lopuuu n. 3050 euroon.
50-käyrä alkaa n. 2100 eurosta ja loppuu n. 3600 euroon.
75-käyrä alkaa n. 2300 eurosta ja loppuu n. 4600 euroon.
90-käyrä alkaa n. 2600 eurosta ja loppuu n. 5400 euroon.

Lisäksi on vielä keskiarvokäyrä, n. 2150 - 3900 €.

En olekaan ennen selittänyt graafista kuvaajaa sanallisesti tällä tavalla. Ei varmaan kovin selkeää.

Lisäksi selkeämpää lähteestä: "yömarkkinatutkimuksessa insinöörien keskiarvopalkaksi tuli 3 281 euroa ja mediaanipalkaksi hieman yli 3 000 euroa." Lähde: Taloussanomat

Tässä replyssä puhutaan siis koko insinöörikunnasta, ei paperiteollisuuden insinööreistä.

 

Huhuh

Harmillisen vähän tienaavat, ainakin kun vertaa isoon maailmaan.

 

Jep, keskipalkka on vähän epämääräinen käsite - mediaani ja keskiarvo sen sijaan ovat yksiselitteisiä. Tuo luku oli nimenomaan koko insinöörikunnan keskiarvopalkka, kun saman tutkimuksen mukaan saman ryhmän mediaanipalkaksi saatiin 3007 €. (Em. lukuihin ei sisälly tulospalkkioita, ylityökorvauksia tai lomarahoja.)
Paperiteollisuuden palkkatasoja ei tarkasteltu erikseen, mutta yleisesti teollisuuden alalla tienestit ovat hiukan paremmat kuin nämä "keskimääräiset". Julkisella sektorilla taas jäädään reippaasti edellämainituista.

Muistamme jokainen tilastomatematiikan tunneilta, että keskiarvoon tosiaan vaikuttavat ne ääripäät. Mediaani voi tarkasteluryhmän rakenteesta riippuen olla siten keskiarvoa suurempi tai pienempi.

 

Joo, tämähän on tuttua suomimeininkiä. Missään maassa maailmassa (vanhoja ryssänalusmaita ja muita kommareita lukuunottamatta) ei koulutuksesta ole rahallisesti niin vähän hyötyä kuin Suomessa. Tavallisen duunarin palkka täällä on EU-vertailussa ihan hyvä, mutta vähänkin koulutetumman palkat ovat EU:n surkeimpia, ja vielä veroprogressio sipaisee siitäkin reilummin kuin muualla. Ja tuloerot muka täällä vieläkin (vaikka ovat maailman pienimmät) liian suuria. :hitme: Se on sitä sosiaalidemokratiaa.

 

Noissa työmarkkinatutkimuksissa on vain se ongelma, että ne ovat kyselytutkimuksia ja otoskaan ei välttämättä ole tilastollisesti kattava.

Tuloerojen kasvusta huolissaan oleminenhan on täyttä äänestäjien nuoleskelua - tulokeskiarvon alapuolella on paljon enemmän ihmisiä kuin sen yläpuolella ja luullakseni yli 90% suomalaisista ei identifioi itseään suurituloisiksi. Kansanedustajia ja ministereitähän verojen kiristäminen ei henkilökohtaisesti paljon purista, koska he pystyvät verottomilla kulukorvauksilla kattamaan merkittävän osan kuluistaan.

Suurituloisten kyttäämisen sijasta kannattaisikin ryhtyä miettimään, miten vähemmän ansaitsevaa kansanosaa voitaisiin tukea niin, ettei samalla tapettaisi muiden intoa tehdä töitä tai yrittää - esim. Timo Soinin esittämä ruoan arvonlisäveron alentaminen on mielestäni hyvä idea, mutta etenkin vasemmistolaisten mielipide tuntuu olevan se, että koska suurituloiset ostavat enemmän ja kalliimpaa ruokaa, he saisivat tällaisesta veronalennuksesta enemmän etua ja sellainenhan ei missään nimessä voi tulla kysymykseen. :hitme:

 

Suomalaisten suurin ongelma: kateus. Hyviäkään ideoita ei haluta edes testata jos on pelko että joku muu hyötyy siitä vielä enemmän. Esimerkkinä juuri ruoan alvin lasku.

On muuten mielenkiintoista että puhutaan pienituloisista, köyhistä sun muista, mutta missään ei ikinä kerrota yhtään ainutta esimerkkiä tuollaisesta ihmisestä. Missä hän on töissä, onko lapsia, mitä ostaa kaupasta jne.

Kaupoissa kun katsoo niin osa perheistä lappaa kärryt täyteen kallista valmisruokaa. Sitten on näitä joilla on enemmän lapsia kuin mihin on varaa. Ja sitten on tietysti vain ihmisiä jotka tekevät työtä josta saa vähemmän rahaa. Minkä hiton takia kaupan kassalla olevan pitäisi tienata saman verran kuin lakimiehen tai ainakin saada vähintään saman verran nettona tukien sun muiden jälkeen? Jos se raha kiinnostaa niin ei muuta kuin vaihtaa alaa/vaatii enemmän palkkaa.

Esim. lastenhoidossa on mukava suomalainen ongelma. Palkat ovat pienet, mutta toisaalta ei haluta yksityistää lastentarhoja yms. Miksikö? No siksi että sehän loisi epätasa-arvoa. Katsokaas kun sitten olisi kalliita ja hyviä lastentarhoja ja halpoja ja huonoja! Ihan älytöntä. Tämä on sitä SDP:n politiikkaa. Ei tehdä mitään ja toivotaan parasta.

 

Onhan se väärin jos vaikkapa juristi saa enmmän palkkaa kuin automaalari.
Juristi on käynyt peruskoulun jälkeen lukion ja sitten oikiksen, eli tämä on opiskellut varmaan 5 vuotta kauemmin kuin automaalari. Tuon 5 vuotta automaalari on tienannut ja halutessaan / tajutessaan saanut jo maksettua esim. auton ja hommattua kämpän kalusteineen (yms.), jotka lakimiehellä on ostamtta. Lakimies on toki joutunut ottamaan lainaa, että on voinut "yhteiskunnan rahoilla notkua yliopistolla"! Pari kolme vuotta menee noiden lainojen maksamiseen... On se sitten väärin, että 10 vuoden työelämässäolon jälkeen tämä lakimies saa vaikka 1½ kertasta palkkaa maalariin verrattuna (onneksi progressiivinen verotus hoitaa tuosta siivun). Eihän se ole tasa-arvoista, että toinen saa enemmän!

 

Käsittääkseni mikään ei estä perustamasta yksityistä lastentarhaa tai peruskoulua.

Mitä palkkoihin tulee, niin suomalaisilla on aikalailla pitkät lomat vrt. moneen muuhun maahan. Sekin kompensoi- vaikka toki on totta että suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat jäljessä.. Tai en minä ainakaan kovin pienen palkanlisän takia ala lomista luopumaan tai viikottaista työaikaa pidentämään.

 

Ei kannata kilpailla kunnallisten kanssa.

EU-maista puhuttaessa tuo ei pidä paikkaansa. Lomien määriä voi katsoa vaikka wikipediasta hakusanalla "vacation". Lisäksi tulevat vielä kansalliset lomapäivät.

Jo bruttopalkat ovat 2-4 kertaa suuremmat. Lisänä pienemmät verot ja muut maksut. Näin ainakin it-alalla. Tuolla erotuksella voi olla ihan kevyesti palkattomalla vapaalla ne puuttuvat lomapäivät

 

Moottoritekninen kyssäri: Puhuttaessa tavallisesta 4-sylinterisestä 4-tahtikoneesta, jossa on 12 venttiiliä, on venttiileitä siis 3 per sylinteri, eli pariton määrä. Kumpia on kaksi, imu- vai poistoventtiileitä? Vai onko eri ratkaisuja eri moottoreissa. Parillisten venttiilimäärien kohdallahan (esim. 4-syl. 16 valve) molempia venttiileitä on kaksi.

Ja vielä toinenkin. Onko venttiilimäärän lisääminen aina tehokkaampi keino seoksen syöttämiseksi / poistamiseksi, eikö venttiilin koon kasvattaminen ajaisi saman asian? Eikö esim. kaksi suurempaa venttiiliä ajaisi saman asian kuin neljä pientä? (Ilmeisesti ajaakin, koska eri määriä edelleen käytetään.)

 

Yksi suurempi imuventtiili ja kaksi pienempää poistoventtiiliä - ovat siis erikokoisia. Venttiilien määrän lisäämisen ideana on saada suurempi osa sylinterin poikkipinta-alasta hyötykäyttöön. Venttiilien määrän lisääminen vaatii lisää myös muuta tekniikkaa (esim. toisen nokka-akselin), joten se ei aina ole paras vaihtoehto. Täällä havainnollinen kuvasarja ja analyysiä aiheesta: http://www.cybersteering.com/cruise/feature/valve/valve.html

 

Miten monesti "Pokka pitää" on tullut telkkarissa? Jäi vain mietityttämään maanantaina alkaneen ännännen uusintakierroksen myötä.

 

Missä on kuvattu se mainos, jossa ajetaan Audi Quattrolla hyppyrin nokalta ylös torniin eli vauhtimäkeä "väärään suuntaan"? Muistelisin, että samanlainen (sama?) mainos on esitetty aikaisemminkin useita vuosia sitten.

 

Toiselta palstalta luin seuraavaa:
"Sama toteutettiin ensimmäisen kerran 1986 Audi 100 Quattro autolla, ja nyt Quoattron 25 vuosipäivänä haluttiin tehdä sama uusiksi.

Ja ne turhat Faktat:

Audi A6 V8 4.2 Quattro - vakio
+ sd rally renkaat 6mm piikeillä
+ ajon aikana vaihteisto lukittu 1:lle.

Ajajana Uwe Bleck

Nousu toistettiin 11 kertaa kameroille."

ja mäki on ilmeisesti jo käytöstä poistettu Kaipola.

 

Mainoksen kuvaamisestahan tuli äskettäin dokkari. Siinä autoon oli kiinnitetty turvavaijeri joka sitten kätevästi oli editoitu itse mainoksesta pois. Tiedä vaikka olisivat vinssillä vetäneet koko auton sitä mäkeä ylös.

 

Kyllä se siinä netissä pyörineessä klipissä näky. Ja se kaapeli-vaijeri itsessään ei liikkunu minnekkään, autossa oli moottorin alla joku härdelli joka sitte pääsi kaapelia vain yhteen suuntaan.