Meillähän on jo epäviralliset turvatakuut Jenkeiltä ja Britanniasta. En usko, että virallisten ja epävirallisten turvatakuiden ero on loppujen lopuksi suuren suuri.
Kannattaa 71dB ottaa ihan rauhallisesti. Siellä on iso lauma erilaisia viskaaleja neuvottelemassa ja sopimassa asiaa. Turha tässä on ahdistua tai masentua asiasta, johon ei itse voi käytännössä vaikuttaa mitenkään.
Voihan sitä kurdeja tukea. Vapauttakaa Milan Jaff joka on väärinymmärretty reipas poika ja sen veli heti Briteistä tänne turvaan. Ei kurdit kuulu vankilaan.
Henkistä, poliittista ja jopa sotilaallista tukea on toki luvattu sieltä sun täältä ja hyvä niin, mutta kyllä se varmaan esim. Yhdysvaltojakin alkaa jossain välissä risoomaan vääntää joka asiasta Turkin kanssa. Turkkihan on tehnyt tätä samaa änkyröintiä jo pidemmän aikaan. Aikaisemmin ei vain ole kiinnostanut täällä pohjolan perukoilla niin paljon kuin nyt. Kyse on psykologiasta enemmän kuin todellisesta vaarasta Venäjän kanssa, joka on juuri ottamassa nekkuun pahemman kerran Ukrainassa. Kyse on siitä, että Suomalaisia alkaa jossain vaiheessa rassaamaan tilanne, jossa NATOn viralliseksi jäseneksi pääsy venyy ja venyy yhden maan puristellessa myönnytyksiä muilta NATO-mailta. Taustalla on korona-aika, joten kansa kyky kestää henkisesti "harmaa aika" kaiken informaatiovaikuttamisen keskellä on koetuksella. Yksikään NATO-maa ei ole vielä Suomen hakemusta hyväksynyt (eikä siihen edes ole aika ennenkuin muutaman päivä päästä), joten sinänsä Turkin vastahangalla ei ole viikkokausiin käytännön merkitystä. Elämänkokemus on opettanut pessimismiä. Pettyy harvemmin. Joskus asiat lutviutuvat yllättävänkin sujuvasti, mutta usein vastaan nousee yllättäviä ongelmia ratkottavaksi. Turkin vaatimuksista ei kukaan oikein osannut varottaa Suomalaisia etukäteen, jolloin niihin olisi voinut jo henkisesti totutella. Omalla kohdalla joudun pureskelemaan asian nyt, kun se on tullut ilmi. Kesäkuussa asiaan on jo ehkä tottunut. Ehkä on jo tapahtunut edistystäkin Turkki-rintamalla tuossa vaiheessa... Meitä suomalaisia on peloteltu Venäjän uhalla NATOON vuosikymmeniä. Nyt kun jäsenhakemus on jätetty sisään, niin ei nuo pelot häviä laakista. Suomalaisten on opeteltava luottamaan siihen, että nyt on omia sinänsä vahvoja puolustusvoimia leveämmät hartiat Venäjän uhkaa vastaan.
Putinin sanat paljastavat hänen täydellisen Suomi-mokansa "Jokainen Ukrainassa tuhottu venäläistankki on parannus Suomen turvallisuuden kannalta." Edit. Linkki korjattu!
Taidan olla suuressa vähemmistössä Suomessa, mutta olen alusta saakka ollut NATO-jäsenyyttä vastaan. Syy on se että koen Naton olevan USA:n sotilasliitto. Sitä on haluttu laajentaa sen perustamisesta saakka. Tämä laajeneminen on mennyt siihen pisteeseen että Venäjä ja USA ovat vieri vieren. Tulevina vuosikymmeninä varmaankin varustaudutaan yhä enemmän. En usko että tästä kehityksestä tulee seuraamaan kummallekkaan osapuolelle mitään hyvää. Venäjä on niin valtava maa, ihmisiä 140 miljoonaa, ydinaseita enemmän kuin muilla ja kytköksiä ties minne ympäri maailmaa. Ei sellaista voi eristää Pohjois-Korean tapaan muusta maailmasta. Jotenkin Venäjän kanssa pitäisi pystyä toimimaan, etenkin Euroopassa. En halua puolustaa Venäjää, mutta esim. Ukrainassa USA on alusta saakka ollut vahvasti läsnä. Nyt sodan aikana vaikuttaa että siellä on tilanne USA-Eurooppa-Ukraina vs. Venäjä/Kiina. Toisaalta Natoon liittyen... siinä vaiheessa kun Suomi antoi ase/varuste apua Ukrainalle, niin tavallaan raja on ylitetty. Autamme ukrainalaisia sotilaita tappamaan venäläisiä sotilaita.
NATO-vastainen vähemmistö on kutistunut kevään aikana aika pieneksi. Vielä 3 kk sitten minäkin vastustin NATOon liittymistä, mutta sitten tapahtui jotain sellaista shokeeraavaa, joka muutti mieleni hetkessä. Suurin ahaa-elämys NATOn suhteen minulle oli lukea eräältä foorumilta romanialaisen jäsenen kommentti siihen tosiasiaan, että he ovat maantieteellisesti erittäin lähellä sota-tanteretta. Hän vastasi tyynesti, ettei heillä ole siellä mitään hätää NATO-maana. Siitä näyttää tosiaan olevan vääntämistä, onko NATO Yhdysvaltojen projekti laajentaa vaikutusvaltaansa, vai läntisten demokratioiden (Turkki erikseen) muodostama puolustusliitto. Suomen pitää toimia tietysti omien etujensa lähtökohdasta ja nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa jossa itänaapuri toimii arvaamattomasti ja häikäilemättömästi näyttäisi siltä, että NATO-jäsenyys antaisi meille vähintään mielenrauhaa. Kannattaako kärvistellä ahdistuneena peläten mitä Putin milloinkin ajattelee? Tämä on siis oma näkemykseni. Toistakin mieltä saa olla. Suomi on toistaiseksi vapaa demokratia, jossa ihmisillä on oikeus mielipiteisiinsä. Sinulla on oikeus ilmaista vähemmistöön kuuluva mielipiteesi ja sitä tulee muiden kunnioittaa. Jos näin ei ole, niin olemme jo vapautemme menettäneet.
Tarkoitin Nato vastaisuudella lähinnä sitä että kun Nato laajenee niin näen asetelman: USA/Eurooppa vs. Venäjä/Kiina Tämä johtaa sitten vuosien saatossa siihen että varustaudutaan sotilaallisesti. Riski yhteenotolle vain kasvaa eikä maailmasta tule yhtään turvallisempi paikka. Toisaalta jos tuossa vieressä elää sellaisia elukoita, jotka raiskaavat ja tappavat esimerkiksi vauvoja, lapsia, jne. niin NATO on ainakin kannanotto sille että tuollaisten kanssa emme enää halua olla tekemisissä. Siinä mielessä en vastusta.
Pitää muistaa, että NATO on puolustusliitto. Se, että rajan toisella puolella on NATO-maa/maita, ei tarkoita mitään, jos tavoitteenasi ei ole olla aggressiivinen kyseisiä maita kohtaan. Esim. Itävallalla tuskin on tukala olo, vaikka on NATO-maita joka puolella. Venäjää on yritetty vuosien mittaan silittää myötäkarvaan, jotta sen kanssa sujuisi yhteistyö ja bisnekset paremmin, mutta ei auta, kun Venäjä kokee oikeudekseen kohdella naapurimaitaan miten huvittaa. Aika kauan touhua katsottiin läpi sormien, mutta tämä uusi hyökkäys Ukrainaan (ensimmäinen vuonna 2014) ylitti sitten sietorajat, koska se oli niin absurdi ja niin lähellä Euroopan ydintä. "En halua puolustaa Venäjää, mutta esim. Ukrainassa USA on alusta saakka ollut vahvasti läsnä." Mitä tarkoitat tällä? Eikös sen pitäisi olla ukrainalaisten oikeus päättää, että keiden kanssa haluavat kaveerata? Sinänsä Ukrainahan oli Venäjänkin kanssa kaveri, mutta valitettavasti Putinin diktatuuri ei voinut sietää sitä, että naapurimaassa, jossa puhutaan laajalti venäjää, tavoitellaan oikeasti demokraattista yhteiskuntaa. Nyt on sitten sillat poltettu, eikä Ukraina voi olla Venäjän kaveri ennen kuin Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen aiheuttamat traumat haipuvat vuosikymmenten päästä. Ei Venäjää voida ikuisesti pitää eristettynä. Ei länsimaidenkaan talous kestä sitä ja ennen pitää siellä keksitään kiertoreittejä talouspakotteille (esim. juuri Kiinan kautta), mutta mitä kovemmat pakotteet nyt, sitä enemmän sillä on vaikutusta Venäjän toimintaan.
Paperilla toki, ja pitkälti käytännössäkin, mutta voi NATOssa silti muitakin piirteitä olla. Turkki esim. käyttää NATO-jäsenyyttään hyväkseen yrittämällä vaikuttaa Suomen, Ruotsin ja jopa muiden NATO-maiden politiikkaan vaatimuksineen.
Joo, mutta se ei liity Naton toimintaan mitenkään, ja kunhan Suomi ja Ruotsi pääsevät Natoon, Turkki ei enää voi käyttää tätä vipuvartta.
Tässä on hyvä artikkeli Turkin NATO-laajenemisen vastustuksesta: https://www.politico.eu/article/turkey-nato-sweden-and-finland-membership-tayyip-erdogan/ Loppupäätelmä on, että Turkille pitää maksaa hinta NATOn laajenemisesta. Tosin kukaan ei vielä tiedä, mikä se hinta on. Tämän uskotaan selviävän neuvotteluissa.
Tämä oli uusi tieto? Jokainen muistaa varmasti sodan, jonka Nato päätti lopettaa pommittamalla. Jos Nato sijoittaa joukkojaan tukikohtiin, jotka ovat ihan Venäjän rajan tuntumassa. Tukikohtiin joihin on sijoitettu jopa ydinaseita. Venäjä pelkää nimen omaan sitä että "Länsi" tulee lähelle Moskovaa ja Pietaria. Kaksi suurinta ja tärkeintä kaupunkia. Sitten on vielä Murmanskin alueen lukuisat sukellusvenetukikohdat. Tätä kolmiota suojataan. Saimmekin juuri kuulla kuinka Venäjä aikoo perustaa 12 uutta sotilastukikohtaa ns. "länsi-rintamalle" vastauksena Naton laajentumiseen.
Suomeen ei ole tulossa ydinaseita, se on varma. Suomen laki kieltää sen, ja lisäksi niitä ei ole mitään tarvetta tuoda Suomen maaperälle. Nythän lähimmät Naton ydinaseet ovat Saksassa, josta niitä voidaan joka tapauksessa ampua muutamassa minuutissa Venäjälle, jos tarvetta ilmenisi. Toivottavasti ei ilmene. Nähtäväksi jää, että tuleeko Suomeen Naton sotilastukikohtaa. Jos tulee, niin ei sitä ole mikään tarve laittaa itärajalle. Suomella ei ole sinänsä tarvetta Naton tukikohdalle maanpuolustuksen kannalta, vaikka kyllähän se varmasti edistäisi eri Nato-maiden joukkojen integroitumista. Baltian maat ovat jo lähempänä Pietaria ja Moskovaa kuin Suomi, ei tässä siihen asiaan ole tulossa muutosta. Kylmän sodan aikaan rajan takana oli kolminkertainen määrä joukkoja nykyiseen verrattuna. Silloin Suomea toki pelotti, kun ei kuuluttu Natoon. Naton idea on juuri se, että riittävän vahva puolustus estää sen, että Venäjälle tulisi kiusaus hyökätä. 44 miljoonan asukkaan Ukrainaan se uskalsi hyökätä, mutta eipä uskalla hyökätä pikkuruisiin Baltian maihin, vaikka kiukutteleekin niille välillä.
Jokainen varmaan muistaa myös syyt siihen miksi niin tehtiin. Ja niin pitäisi tehdä nyt Ukrainankin tapauksessa, mutta koska venäläisillä on ydinaseita niin sitä päätöstä ei ole vielä uskallettu tehdä. Muuten varmasti sota olisi jo päättynyt Venäjän murskatappioon.
Jos erillinen Naton tukikohta tänne tulisi, olisi se varmaankin järkevintä sijoittaa jonnekin länsirannikolle, esim Raumalle. Sieltä käsin voisi tarvittaessa puolustaa Ahvenanmaatakin. Tähän ehkä vaikuttaa sekin ettei Baltian maissa oikeastaan ole mitään mitä Venäjä tarvitsee, jos ei ns turvavyöhykkeen muodostamista huomioida. Sen sijaan Ukrainalla on merkittäviä luonnonvaroja joita hyödyntää ja oli siellä venäläisille tärkeää teollisuuttakin ennen kuin pommittivat kaiken paskaksi.