Viikko sitten tennistä ja nyt rekat ajavat rataa ympäri. Aurinkokelloon voi luottaa vaan ei Urheilukanavaan. :OI
Ei ole painia näkynyt Urheilukanavalla muutamaan viikkoon, vieläköhän sitä sitten tulee? Ei nyt varsinaisesti ikäväkään ole, ihmettelinpä vain.
Oi ei, Reiska pisti vastustajan kylmäksi http://www.iltasanomat.fi/muutlajit..._term=6&utm_source=huuto.net&utm_content=site No, riskillähän tässä mennään ja nyt kävi näin pahasti. Piti muutenkin kysyä, että vieläkö joku on jollain tapaa seurannut näitä painitouhuja? Jossain näin Brock Lesnarin naaman, että palannut ilmeisesti kehään? Voi olla kauan sittenkin palannut, kun en ole enää yhtään kärryillä.
PPV-tapahtumat tulee edelleenkin katsottua ja tässähän on kuin yhdessä hujauksessa tullut oltua yli vuosikymmen WWE-fani. WWE:ssä on nykyisin vaan se ongelma, että storylinet ovat kohtuullisen surkeita, eikä uusia tähtiä näytä tulevan osa-aikaeläkkeellä olevien tilalle. John Cena oli jo viisi vuotta sitten jotain muuta kuin "best for business", sillä mies vaikutti voittavan vuodesta toiseen jokaisen matsinsa. Nyttemmin hän on edes välillä kokenut tappioita, mutta onhan hän armottoman ylihypetetty ja heilutellut kättään liian pitkään WWE:n ykköstuotteena. Uusien tähtien lisäksi WWE:ssa kaivattaisiin Attitude Era -aikakauden tunnelma ja rohkeat storylinet takaisin, mutta valitettavasti, samoin kuin Undertakerin voittoputki Wrestlemaniassa, ne taitavat olla peruuttamattomasti menneen talven lumia. Parasta mitä WWE on viime vuosina tarjonnut on ehdottomasti SHIELDIN ja Wyatt familyn lisäksi Daniel Bryan, joka ei ehkä habitukseltaan ole Triple H:n, Rockin tai Stone Coldin kaltainen mörssäri, mutta joka ottaa yleisönsä ikuisena altavastaajana a la Rocky Balboa. Tulevassa Wrestlemaniassa odotan eniten sitä, mitä Triple H ja Sting saavat keskenään aikaan, ja, miten katkonaisella voittoputkella varustettu Undertaker toimii enää Wrestlemaniassa. Lesnarin matsi ei niin kiinnosta, sillä, vaikka Roman Reigns omaa supertähden habituksen, niin mies on jollain tavalla pehmoinen, eikä loppujen lopuksi niin karismaattinen kuin supertähden pitäisi olla. Nythän huhutaan, että tämä olisi John Cenan viimeinen Wrestlemania, nyt kun mies taistelee "vain" Yhdysvaltojen mestaruudesta (tittelistä, jolla hän polkaisi uransa käyntiin). Valitettavasti John Cena on tupannut olemaan WWE:ssä kuin pinttynyt tahra, joka ei lähde sitten millään pois, joten skeptinen tämän suhteen olen. EDIT: Kommentoidaan vielä tuota murheellista tapahtumaa Mysterion ja Perron välillä. Olen tässä katsellut noita klippejä ja tapaturmaltahan tuo vaikuttaa. Mysterio teki Perrolle hurricanranan, jonka johdosta Perro lensi kehästä ulos. En usko, että Perron olisi tuossa kohtaa pitänyt lentää kehästä ulos, vaan jäädä köysiin Mysterion 619-liikettä varten. Perro palasi hoiperrellen kehään, jolloin Mysterio potkaisi dropkickillä Perron köysiin. Tässä vaiheessa Perro oli jo kuollut tai vähintään taju kankaalla. Mysterio lähti tekemään 619-liikettä, mutta potkaisi Perrosta ohi (huomasi varmaan, ettei kaikki ole kunnossa). Kommenttipalstoilla on myös ehdoteltu, että Mysterion dropkickin voimasta köysiin lentänyt Perro olisi köysien takaisinnykäisyn voimasta vahingoittanut itsensä. Oma tulkintani tuosta tilanteesta on kuitenkin se, ettei mikään yksittäinen liike tätä onnettomuutta aiheuttanut, vaan miehellä tuli todennäköisesti omia aikojaan aivoihin joku vamma. On todella surullista, että Mysterio on jopa saanut tappouhkauksia, kun media on herkutellut näillä "Mysterio tappoi Perron" -tyyppisillä otsikoilla. Jo Mysterion maine painijanakin puhuu tällaisia otsikoita vastaan.
Paha juttu ja varmaan todella ikävä Rey Mysteriolle. :weep: PPV- Blu-ray:tä tulee osteltua aina, kun halvalla sattuu saamaan parin kolmen vuoden takaisia juttuja käytettynä. Juuri viikonloppuna tuli katseltua Extreme Rules 2013 ja siellähän se Lesnar ja HHH mättivät toisiaan häkkimatsissa... Wikipedia osaa kertoa, että Lesnar palasi WWE:hen huhtikuun 2. päivä 2012. Ärsyttää miten vapaapainia pidetään idioottien viihteenä. Pidän itseäni kohtuullisen skarppina kaverina ja silti nautin tästä viihteestä suunnattomasti. Se on niin kutkuttavalla tavalla ääliömäistä touhua. Ihan niin kuin vaikka ohukaisen ja paksukaisen kohellus. Nautin siitä, miten showpaini operoi usealla tasolla parhaimmillaan nerokkaalla tavalla ja ainakin yritys katsojien viihdyttämiseksi on valtavaa. Lähipiirini ei tälle viihteelle lämpiä, vaikka kuinka olen yrittänyt selittää homman jujua. Tai sitten olen vain päästäni sekaisin.
Eihän showpaini nyt korkeakulttuuria ole, mutta valitettavan moni ihminen jämähtää siihen, että kyse on käsikirjoitetusta showsta, jossa kaksi tai useampi urheilija toteuttaa suunnittelemaansa koreografiaa ja jossa lopputulos on siten ennaltasovittu. He katsovat sitä urheilijan silmin mutta unohtavat, että kyse on urheiluVIIHTEESTÄ (sports entertainment). Kysehän on periaatteessa pikkupojan supersankarifantasiasta, jossa värikkäät ja erikokoiset, lihaksikkaan atleettiset hahmot ottavat mittaa toisistaan tehden liikkeitä, joita ei ikinä näkisi oikean elämän yhteenotoissa. Showpainin draaman kaari on etenkin tätä nykyä kornin hölmöä, mutta toisinaan sekin ottaa mukaansa ja tarjoaa huvittavia hetkiä. Sekin täytyy muistaa, että vaikkeivat showpainijat nyt viekään loppuun nyrkiniskujaan ja potkujaan, niin murtumia ja leikkauksia on monin verroin enemmän kuin minkään muun lajin edustajilla -- uskaltaisin näin väittää.
Porukka halveksii showpainin ystäviä ja katsoo itse futista/lätkää. Sekö sitten on sitä korkeakulttuuria? Ei taida olla. Meikäläinen sentään kuuntelee aika paljon klassista musiikkia showpainin vastapainoksi, niin että turha tulla meikäläiselle lässyttämään korkeakulttuurista. Monen mielestä showpaini eli kultakautta joskus 15 vuotta sitten ja kyllähän sen ajan meininki Stone Coldeineen oli vahvaa. Minusta kuitenkin edelleen WWE pystyy viihdyttämään ajoittain erittäin hyvin. Homma vaihtelee sen mukaan minkälaisia feudeja on kehitelty ja ennenkaikkia ketkä niissä ovat mukana. Esim. CM Punk on minusta helkkarin karismaattinen showpainija ja Ryback on hyvä esimerkki "uudesta" kaverista, joka kasvoi NXT-alottelijasta Bastistamaiseksi eläimeksi nopeasti.
Huomasin joku ilta, että RAW on palannut Subin ohjelmistoon. Mutta mutta, onpa alamäki ollut, noh, raaka. Jos vertaa hyviin aikoihin (parikymmentä vuotta sitten), niin onpa lällyä ja totaalisen karismatonta menoa. Tuolloin (20 vuotta sitten) oli ehkä se toinen huippu, kun oli paljon hyviä hahmoja, persoonia ja juonikuvioita mukana. Ensimmäinen huippu tietenkin 80-luvulla, mikä osaltaan kantoi hedelmää vielä tuonne 2000-luvun taiteeseen (jätetään edellisen sanan automaattikorjaus noin, osuu sopivasti ) vanhojen starojenkin paluuna. Mutta siis joo, eiköhän tämä ala olemaan viihdemuotona taputeltu. Vaikea nähdä enää 80-luvun tyyppistä suosiota koskaan syntyvän. Aika oli eri (myös vielä 2000-luvun taitteessakin) ja nykyajan vaatimukset on niin sisäsiistejä lasten kohderyhmälle, että se on varmaan sitten tätä. Eihän se paini aina ennen ollut ohjelmien paras kohokohta (eikä sen kyvykkyydet painijoiden rekrytointikriteeri), mutta mikin varressa ja karismaltaan oli hahmoja, joita ei tulla enää lyömään. Esim. Randy Machoman Savage, Hulk Hogan ja Ultimate Warrior. Jotenkin tällaiset sarjakuvamaiset hahmot oli niitä elämää suurempia, jotka liimasivat katsojia ruutujen äärelle. Vähän kyseenalaisesti ehkä todeten niinkin että myös kropan tuli sinä aikakautena olla sarjakuvamainen. En nyt mitenkään halua kannustaa ketään roinaamaan tai glorifioida sitä mennyttä kulttuuria, mutta onhan se aika tylsää katsottavaa seurata kadunmiehen karismalla ja kropalla varustettuja hahmoja. Tuomio: Ei jatkoon.
Ohhoh, pitäisköös tsekata miltä näyttää nykymeno. Tähän tuli kyllä jäätyä vähän koukkuun silloin kun 2000 luvun alkupuolella kun tätä ruvettiin näyttämään, oli sielllä huikeita tarinankaaria ja seppiä. Nythän osa niistä on jo suuria leffatähtiä kuten Dwayne Johnson ja Dave Bautista. Onkoos siellä vielä jotain tuttuja... Edit: koska ja milloin tää muuten tulee?
Täältä näkee nykyrosterin: https://dailyddt.com/2021/02/26/wwe...ent-champions-injured-inactive-non-wrestlers/ Kun katsoo listausta ja toteaa, että juuri kenenkään nimi ei ole tuttu, niin sitäkin helpompi ohittaa katsomatta jatkossa. Minulle nuo The Rock, Bautista, Randy Orton yms. ei niin koskaan kolahtanut, vaikka The Rock ihan ansaitusti suosittu olikin. Ehkä enemmän tuli siis elettyä niiden vanhempien legendojen kautta. Mutta en tietenkään minäkään enää Ric Flairia kehään odota. Mutta kun luvassa ei ole enää edes Triple H:tä eikä Vince McMahonin tepastelua kehään, niin ehkä parempi itseni elää muistojen kautta YouTubesta vanhoja juttuja läpi. Aika herkullista settiä vanhat promot.
Raw näyttää tulevan lauantaisin klo 0.25 ja uusinta maanantaisin klo 1.50. Ja samalla selvisi sekin, että tottahan toki myös vastinpari SmackDownkin on palannut ohjelmistoon. Se näyttäisi tulevan lauantaisin klo 23.05. Ja uusinta tiistaiaamuöisin vähän vaihtelevin ajoin. Ei nyt prime timessa eikä lapsille siis, mutta ehkä haetaankin enemmän tällaista aikusempaa yleisöä, joka voi hyvin nauttia samalla oluesta ja plazasta noita katsoessaan. Vaikuttaisi siltä, että näitä on juuri nyt alettu esittämään eli vasta ekat jaksot tulleet. Tuolta nähnee verkon yli: Raw: https://www.mtv.fi/sarja/raw-10002882 SmackDown: https://www.mtv.fi/sarja/smackdown-10002902 Ja kuten tapaan kuuluu, esitetään myöhässä jenkkilän aikataulusta, missä vuoden päätapahtuma Wrestlemania taisi olla nyt viikonloppuna juuri. Sehän näissä on ollut tylsää aina, ettei päätapahtumia ole nähnyt, vain nostatukset ja jälkilöylyt niistä.
Itsellä tuli aikanaan Subin kautta tutustuttua WWE:hen ja katsoinkin sitä useamman vuoden oikein aktiivisesti. 00-luvun lähestyessä loppua katselutahti kuitenkin hyytyi uhkaavasti ja 2010 tienoilla ja sen jälkeen tuli oikeastaan enää katsottua vuoden isoimmat tapahtumat, eli WrestleMania ja joskus Royal Rumble, SummerSlam ja Survivor Series, jos niissä oli jotain isompaa tulossa. Vanhojen legendojen (Undertaker, The Rock, Stone Cold, Triple H, Shawn Michaels yms.) eläköidyttyä itsellä sitten katosi loputkin mielenkiinnosta. Ohjelmien taso laski myös tasaisesti aina sieltä 2000-luvun puolivälin tienoilta ja tuo nykymateriaali oli melkoista tuskaa katsoa jo kymmenisen vuotta sitten joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Viimeisin kokonainen tapahtuma mitä katsoin oli 2017 WrestleMania ja joitakin sitä edeltäviä jaksoja, mutta ei tuota oikein valitettavasti nykyään voi katsoa, kun todellisia uusia superstaroja ei ole ja itse jaksot ovat puuduttavia ja tylsiä. Nuo itse ohjelmat näyttävät lavasteineen päivineen mielestäni nykyään liian puhtailta ja jotenkin muovisilta ja en tiedä onko kamerakulmat ja ohjaus myös jotenkin pielessä. Yleisöillä on myös hienojen kylttien sijasta kännykät kädessä suurimmilta osin, niin ei tuossa pääse samanlaista fiilistä syntymään. Eipä siinä, wrestling on lajina kuitenkin hieno, vaikka moni sille naureskeleekin. Missään muussa viihteenmuodossa ei saa samanlaista fiilistä aikaan, kun liveyleisö elää ja mylvii täysillä matseissa ja promoissa käänteineen päivineen. Nuo uudet jaksot löytyvät muuten WWE:n YouTube-kanavalta, mutta ovat muistaakseni pätkittyjä, noin 1½ tunnin mittaisia.
Kanava jolta RAW lähetettiin sunnuntaina pyöri taustalla, kun ks. vajaaälyisyyden ylitys alkoi. Jumalauta, että teki mieli työntää silmämunat peukaloilla korvista ulos! 10 minuutin katselun synnyttämillä traumoilla ruokkisi psykiatrin jos toisen, vaikka hulluhan saa toki olla muttei tyhmä.
Sopivasti perjantaina alkuillasta huomasin SubTV:n mainostuksen asiasta. Fiilikset oli katossa ja oli pakko hakea Alepasta Sipsejä viihdeiltaa varten. Eikä ainostaan RAW, vaan myös Smackdown! Joo. Itse näin 2001 ensimmäistä kertaa showpainia telkusta. Olin aina ajatellut, että typerämpää hommaa ei olekaan, mutta 15 minuuttia katsottuani olin fani. Stone Cold Steve Austin "WHAT?" paita päällä kehässä olutta juomassa ja Vince McMahonia pieksemässä tekee kenestä tahansa fanin! Nauhoitin noita jopa VHS-nauhalle ja näytin isälleni ja jopa hän myönsi, että touhussa on viihdearvonsa, vaikka ei itse sen enempää innostunut ja eihän tuo paras meno sitten edes kauaa kestänytkään. Stone Cold Steve Austin oli aika nopeasti poissa kuvioista ja tilalle tuli John Cena jne. Noista 80-luvun jutuista ei paljon tiedä, mutta tuota 90-luvun lopun meininkiä tuli saatua vähän DVD-muodossa. Ymmärrän kyllä, jos ei innosta korona-virtuaali-katsomoineen, mutta itse on tarkoitus katsella pidempää. Eihän tässä vielä ollut edes feudeissä kunnolla sisällä ja paljon on uusia painijoita, joita ei tunne vielä, eli homma voi maistua vähän enemmän kuin noihin juttuihin pääsee sisään. Esim. The Fiend vaikuttaa kiinnostavalta hahmolta... Tuomio: Jatkoon toistaiseksi.
WWE Network pitäisi olla muuten saatavilla myös suomalaisille. Eli WWE:n oma striimauspalvelu, jonka kautta näkee niin nykyiset tuotannot (mukaan lukien PPV:t) kuin myös paljon arkistomateriaalia (joista tämä jälkimmäinen voisi ainakin itselleni olla se kiinnostavampi). 9,99 taalaa kuussa. https://watch.wwe.com/ https://en.m.wikipedia.org/wiki/WWE_Network
Liekö ollut puhetta jo aiemmin, mutta nyt olen pari jaksoa taas katsellut ja taitaa olla niin, että nämä kannattaa ehdottomasti nähdä suomeksi tekstitettyinä. Tuo lisää siihen kokemukseen, kun on kontekstiin mainiosti sopivassa hengessä suomennettu. Nyt oli ainakin ilmaisut "viedään kuin mätää kukkoa", "uskomatonta settiä" ja "ampu tulee" Rey Mysteriotakin kutsuttiin "Reiskaksi" silloin joskus. Eli muutaman ruusun pistäisin kääntäjälle, näistä minä tykkään.
Ei tässä varmaan painin kulta-aikaa elellä, mutta on tähän nyt jotenkin koukuttunut taas kaikesta huolimatta Miten lie yleisöjen kanssa, että siirrytäänkö takaisin etäversioon, joka oli mielestäni varsin toimiva kompromissi. Tyhjässä hallissa shown pyörittämisessä ei enää järkeä olisi. Suosikeiksi ovat nousseet omaan makuun kuumimmat kissat Liv Morgan ja Alexa Bliss Becky Lynchkin varsin jees. Ukoista lähes parimetrinen skotti Drew Mcintyre on aivan karismaattinen kaveri. Ja minä jättäisin sen "raivona hakkaamisen" kokonaan pois. Ei vaan toimi. Kun ei toista saa oikeasti satuttaa, niin onpahan aika hölmön näköistä menoa.
Ei aina voi olla kulta-aika, mutta hopea- ja pronssikautta tässä eletään. Sanoisin, että jopa hopeakautta. Minusta WWE:n touhu oli tylsempää 10 vuotta sitten, kun isoja kulta-ajan nimiä alkoi poistumaan kehästä ja WWE:llä oli selvästi vaikeuksia sukupolvenvaihdoksen kanssa. Kun joku Triple H ei enää möykkääkään kehässä lekansa kanssa, niin onhan siinä tekemistä löytää yhtä iso stara tilalle. WWE on kuitenkin ehkä keksinyt jonkin prosessin tähän ja nythän kehään pusketaan näitä Austin Theory-kavereita, joissa on hurjasti potentiaalia ja muutaman vuoden kuluessa voi olla isompikin tähti rosterissa korvaamassa esim. Edgen lopullista eläköitymistä. Harmi, jos yleisö jää pois omikronin takia. Oli tuo virtuaalikatsomo kuitenkin aika latistava kokemus, ja yleisön paluu viime kesänä oli valtava piristysruiske. Meikäläinen tykkää yleensä vähän erikoisista ja hauskoista painijoista ja siten Riddle on ollut oma suosikki. Diva-puolella ehkä Sasha Banks, mutta onhan tuo naispainijoiden meno kauttaaltaan aikamoista nykyään, kun vertaan takavuosiin. Paul Heyman on myös timanttia! Viimeksikin nauroin kippurassa herran vaivaantuneen pelokkaita ilmeitä pöydän pään tivatessa voiko häneen luottaa. Paljon tuntuu olevan asennetta, että ei viitsitä katsoa nykyistä showpainia, koska ei ole vuosi 1998, mutta viihdeformaattina showpaini on minusta niin elinvoimainen, että ilman kaikkien aikojen suurimpia tähtiäkin saadaan paljon viihdettä aikaan. En ollut seurannut juuri mitenkään WWE:n touhuja viiteen vuoteen ennen viime kevättä, kun Sub alkoi näyttämään ja varsinkin yleisön paluun jälkeen minulle on ollut positiivinen yllätys, miten hyvässä jamassa touhu on. Pelkäsin paljon heikompaa tasoa. Kun ottaa huomioon, miten maailma muuttuu nopeasti, on WWE pysynyt yllättävän samanlaisena koko 2000-luvun. Melkein ainoa muutos on ollut se, että painijoiden sisääntulomusiikit ovat muuttuneet raskaammasta rokista EDM/elektropop-suuntaan. Esim. Charlotte Flairin musa on luonteeltaan jäätävän loistava tanssibiittiversio isäpapan musasta. Tällaiset esteettiset asiat WWE hoitaa ihailtavan taidokkaasti minusta.