Juu on huomattu ja on muuten aika huolella tehty. Pelattavuus on kunnossa ja pelaaminen on muutenkin sujuvaa. Kun voi vaihdella noita karttoja niin ei kyllästy niin helposti kuin peruspeliin. Jos peliseurasta on puutetta niin voipi koittaa irkistä: kanava #soc.fi ja verkkona ircnet. Saa mainostaa, jospa tuonne vaikka saisi porukkaa...
Piakkoin on muuten Suomestakin saatavilla yhtä suurimmista peliklassikoista, Modern Artia (reprint). Suosittelen tutustumaan peliin, mikäli siihen ei vielä ole tilaisuutta ollut. Monet sanovat sitä Knizian parhaaksi huutokauppapeliksi. Itse olen pelannut muista vain Traumfabrikia - muut kehutut ovat Ra ja Medici, mutta niistä ei ole kokemusta. Ra'sta pitäisi myös tulla lähiaikoina uusintapainos uudella teemalla.
Modern Artin uusi painos on kyllä yksi niistä harvoista, joita meikäläinen odottaa aika tavalla. En ole peliä koskaan pelannut, kuvia vain katsellut Boardgamegeekistä ja lukenut aikamoisia ylistyssanoja pelistä. Mediciä ja Ra:ta olen pelannut, tosin Ra:ta vain kerran, joten siitä minun on paha sanoa sen syvällisempää. "Vanhassa" Ra:n painoksessa kuitenkin tällaista ensikertalaista ärsytti huonosti esillä oleva pistetaulukko, joten vähän väliä piti kuikuilla ja tihrustaa sitä pientä pistelaskua esittää pränttiä pelilaudan alalaidassa. Toivottavasti uusintapainoksessa kyseinen pisteidenlaskutaulukko on paremmin esillä. Pelinä Ra oli joka tapauksessa hyvin mielenkiintoinen, joten saattaapa se vaikka omaankin pelihyllyyn eksyä TOSIN tätä nykyä kun pelejä on jo aika tavalla, niin valintaa täytyy tehdä jo kovasti. Ra:sta voisi sanoa vielä sen, että pelistähän tulee syksyllä kaksi painosta: Überplayn julkaisema lautapeli Ra (siis uusi painos uudella ulkoasulla) ja Amigon julkaisemana Razzia, joka on puhtaasti korttipeli, mutta 'taustalla' pyörii Ra:n pelimekaniikka. Molemmat siis Reiner Knizian pelejä, kuten alkuperäinenkin Ra. Medici sen sijaan on yksi lempipeleistäni. Onhan tämä Medici pelinä varsin yksinkertainen, mutta ehkä siinä onkin pelin juju: yhden kierroksen tarjouskauppa kulloisestakin tavaraläjästä on erinomaisen addiktoivaa ETENKIN silloin, kun jokaisella pelaajalla on muutama pelattu peli jo alla. Tällöin suurin piirtein hahmottaa sen, minkäarvoinen mikäkin lasti on ja "vedätys" alkaa. Äärimmäisen addiktoiva peli, joka on samalla (yleensä) loppuun asti varsin tasainen. Peli on erinomainen hankinta, jos kaipaa keveää kaupankäyntiä 3-6 pelaajalle. -kystas
Jep, kyllähän se on loistava. Voisinpa sanoa, että parhaita (ellei paras) koskaan pelaamiani pelejä. Se on järjettömän mielenkiintoinen ja nokkela, kun se jäljittelee taulujen arvon muodostumista psykologisesti(kin) oikein: mistä ihmiset ovat kiinnostuneita, siitä maksetaan eniten. Kaikista Knizian peleistä se varmaan yhdistää teeman ja mekaniikan parhaiten. Ra'ta kyllä kiinnostaisi kokeilla, mutta aina kun olen harkinnut sen ostamista, olen hylännyt ajatuksen ihan sen takia, miten "täydeltä" peli kuvien perusteella näyttää - siinä on ymmärtääkseni aika hurja määrä laattoja ja muuta sälää. Ei hyvä. Joihinkin peleihin se sopii, mutta jostain syystä Ra ei ole koskaan tuntunut juuri sen takia houkuttelevalta. Tämä varmaan kuulostaa omituiselta ja kauhean ennakkoluuloiselta, eikä syyttä. Razziasta kuulin sinulta ensimmäistä kertaa - saa nähdä, mitä ihmiset siitä tuumaavat jahka se ilmestyy, miten erilainen se on Ra'han verrattuna ja kuinka toimii. Voisin hyvinkin harkita hankkimista, mikäli peliä ei vain yksinkertaisteta liikaa. Siirtyminen korttipohjaisuuteen tuntuu ainakin hyvältä idealta - ainakin minusta, joka kaikenlaista laattapaljoutta keskimääräisesti vieroksuu. Überplaylta odotan kyllä oikein kovasti For Salen uusintapainosta, jonka pitäisi ilmestyä tämän syksyn aikana. High Sociertya ja For Salea vertailleena olen päätynyt jälkimmäiseen, vaikka kumpaakaan en ole koskaan pelannut - For Sale tuntuu ehkä hivenen omaperäisemmältä, mikä on nykyään ainakin minun nykyinen pelinhankinnan peruskriteeri, kun pelejä tosiaankin alkaa kertyä luvattoman kovaa vauhtia, joskin huippuluvuista pysytään ehkä vielä kaukana. Mediciäkin olen joskus harkinnut, mutta juuri sen yksinkertaisuuden takia sitten luopunut siitä ajatuksesta. Pitäisi päästä joskus kokeilemaan niin ei tarvitsisi olla ihan oletusten ja toisten mielipiteiden varassa, kun nuo pelit ovat ainakin Suomessa vieläkin vähän liian kalliita. Traumfabrik on ihan mielenkiintoinen, vaikka ainoa pelaamani peli pelattiinkin ilmeisesti hieman väärillä säännöillä, mikä jätti yhden pelaajista vähän huonoon asemaan - mikäli muistan oikein. Peli itsessään ei ole missään tapauksessa huono ja sitä itse asiassa täytyisikin päästä pelaamaan uudestaan...
Heh, kieltämättä perustelusi Ra:n ostamatta jättämiselle (=liikaa laattoja) on erikoinen. Mutta on tosiaan parempi, että en peliin itseensä sen pahemmin puutu, kun itselläkin pelikertoja on vain yksi alla. Uusintapainoksen osto on kuitenkin vakavasti harkinnassa. Jep, Razzian julkaisu ajoittuu ilmeisesti Essenin pelimessuille (lokakuu) ja kyseessähän on ns. "halppis-korttipeli", jolloin hinta pyörii hivenen kymmenen euron alapuolella. Amigon laadun tuntien kortit ovat laadukkaat á la Bohnanza, joten sikäli setin pitäisi olla hyvä. Mutta jostakin syystä meikäläinen kallistuu enemmän aidon lautapelin hankintaan eli Ra:n uusintapainokseen. Vaan saa nyt nähdä... For Salea en ole pelannut, siitäkin vain lukenut jotakin juttua. High Society on tutumpi, tosin erinimisenä: Einfach Tierisch on tismalleen sama peli, mutta "oheissälä" on poissa ja pelkkä korttipeli (laadukkaat Amigon kortit) jäljellä. Hintaa Einfach Tierischille Saksasta tilattuna tuli alle 5 euroa, joten kannattaa ehdottomasti ostaa, jos jotain muutakin tulee Saksasta tilattua! High Society / Einfach Tierisch on parhaita "täytepelejä" mitä olen koskaan pelannut. Erinomaisen nerokas peli-idea ja häkellyttävä pelattava 3-5 pelaajalle. On ihan totta, että pelien hinnat Suomessa ovat vielä(kin) turhan korkeita, tosin onhan nuo hinnat jo hivenen tippuneet, mutta eivät vieläkään tarpeeksi. Niinpä on useampi satsi pelejä tullut tilattua suoraan Saksasta. En sitten tiedä onko Helsingin HelCon -tapahtuma sinulle tuttu (ja vastaavia järjestetään kyllä muuallakin Suomessa), mutta tuollainen viikonloppukinkeri, jossa on mahdollisuus pelata omaan tahtiin erilaisia lauta- ja korttipelejä on loistopaikka tutustua uusiin peleihin. Eiköhän tuo tänäkin syksynä taas järjestetä, joten jos lauta- ja korttipelit kiinnostavat, niin eikun mukaan. -kystas
Aamun lehdessä oli Anttilan mainos jossa mainostivat peräti Carcassonnea, hintakin oli muistaakseni kohtuullinen alle 15. Eli tuossapa helppo tapa tutustua tähän pelityyppiin, itse ainakin olen Hunters & Gathersiin ollut varsin tyytyväinen.
Tulin juuri Jyväskylän Anttilasta, jonka käytävällä eräs keski-ikäinen nainen tuli vastaan kainalossaan kolme kappaletta Carcassonnea. Myy ilmeisesti - hyvä saksalaispelien kannalta. Anttilassa näytti olevan Knizian Dragon's... jokin, sekä Teuberilta Uudet löytöretket sekä Catan. Jospa ne pikkuhiljaa hiipisivät muutkin markettien tarjontaan niin saataisiin pelien hintoja täälläkin alaspäin. Mitenkäs muuten Samppa muut tilaamasi pelit? Clans?
Clans oli tuolloin aiemmin vain harkinnan asteella ja lopulta päädyin suosituksien ansiosta pelkästään tuohon H&G:hen. H&G on vaimokkeen kanssa ollut silloin tällöin ihan mukavaa illanvietettä. Nopeasti sisäistettävät säännöt ja jokainen pelikerta tarjoaa mukavasti vaihtelua edelliseen joten ainakaan tällaiseen verkkaiseen pelailutahtiin ei leipääntymistä ole vielä havaittavissa.
Hienoa että Catan ja Carcassonne ovat päässeet ihan markettien hyllyille! Toivottavasti 'suuri yleisö' alkaa tajuamaan että nykyiset pelit ovat muutakin kuin Alias, Afrikan tähti ja Monopoli. Halusin kirjoitella muutamia kommentteja viimeaikaisista hankinnoista: Samurai: Muutaman kymmenen pelin jälkeen kulkee arvosanalla ihan jees. Odotin ehkä hieman liikoja, kyseessä on kuitenkin melko yksinkertainen peli jossa ratkaisee hyvin paljon se kuka sattuu laittamaan toiseksi viimeisen laatan kaupungin ympärille. Viimeisen laatan laittaja yleensä korjaa haluamansa potin. Tigris & Euphrates: Tämän hankin vasta ihan hiljattain melko pitkän ajan kuluttua Samuraista. Vain muutama kaksinpeli on tullut pelattua, mutta tässä on kyllä se jokin! Säännöt ovat mielestäni kuitenkin melko intuitiiviset (vaikka niitä aika paljon onkin) ja pelin pelaaminen on todella mielenkiintoista puuhaa. Meni suoraan mun listan ykköseksi, ainakin toistaiseksi. Suorastaan huutaa lisää pelikertoja myös isommalla porukalla! Katastrofilaatta rocks! Bohnanza: Tämän kanssa oli todella nihkeä alku. Kukaan meidän porukasta ei ollut Bohnanzaa aikaisemmin pelannut joten säännöistä opettelu oli yhtä tuskaa. Ensimmäinen pelikerta kolmella pelaajalla oli täydellinen farssi ja olimme jo valmiit heittämään papupakan kaivoon. Palasimme peliin kuitenkin muutaman kuukauden päästä (onneksi!) ja homma alkoi skulata hieman paremmin. Omituinen systeemi joka vaatii sulatteluaikaa, tämä pitäisi varmaankin oppia jonkin konkarin opettamana eikä papereista lukemalla. Oli miten oli, olemme pääsemässä kärryille, eiköhän tämänkin pelin ääressä vietetä vielä hyviä hetkiä.. El Grande: Muutaman pelin jälkeen tuntuu todella kivalta tapaukselta. Menee ainakin Tikalin ohi mun listalla. Torni on hauska keksintö . Saa varmasti vielä paljon peliaikaa meidän porukassa. Coloretto: Vasta yksi varsinainen peli pelattuna kahdestaan. Tuntuu mukavalta, vaatii lisää pelikertoja. Seafarers of Catan: Tätä on höylätty ja huolella. Toi perus-Cataniin juuri sen piristysruiskeen jota se tarvitsikin. Pelit saattavat kestää pitkäänkin, mutta ei tunnu haittaavaan lainkaan. Löytyisiköhän netistä mistään uusia skenaarioita? Carcassonne: Die Burg: Linna-Carcassonne kahdelle. Kyllä tämäkin ihan kohtalaisesti toimii, mutta ei vaan jostain syystä ole noussut parhaaseen A-luokkaan. Harvemmin tulee minkäänlaista 'kinastelua' toisen pelaajan kanssa, pelit menevät siihen että kumpikin rakentelee omia juttujaan. Pistelaskulaudalla olevat ekstratoiminnot ovat hauska oivallus, muuten uudet ideat ovat vähissä.
Hankippa vielä cities&knights. Huomattavasti parempi laajennus, jota voi muuten pelata myös seafarersin kanssa.
Nimenomaan! Sääntöjä tulee tosin tsiljoona lisää. Itse hankin koko satsin C&K, Seefahrer kerralla, ja en ole sen jälkeen muuta pelkistettyä variaatiota pelannut. Seefahrerhan sisältää myös erikseen scenariot 3, 4 tai 5-6 pelaajalle. Kaikki tosin eivat sovellu "hyvin" C&K laajennuksen kanssa, mutta on niitä kaikkia kokeiltu. Lisävaihtelua teemme yleensä sekoittamalla kaikki maapalat ja numerolaput välittämättä "ei kultakenttiä vierekkäin" tai "ei punaisia numeroita vierekkäin" tms säännöistä. Kenttä on AINA erilainen . Mitähän tuo paketti muuten nykyään maksaa? Vuosia sitten englanninkielinen satsi olisi suomesta maksanut 200, hommasin silloin saksankielisen 100:lla... Catanin ulkoasuhan muuttui tuossa n. vuosi sitten, joten vanhojen laajennettavuus seefahrerilla ei ole enää niin yksinkertaista. C&K:iin tuo ei tainne vaikuttaa, muistaakseni siinä ei tule mukana maapaloja tms. tauhkaa mikä sekoaa vanhojen palikoiden kanssa. En ainakaan huomannut vai luinko threadin läpi liian nopeasti, mutta tässä linkki "alkuperäiseen" peruscataniin verkossa. Sisältää myös robottipelaajat. Tuli tahkottua tuossa parisen vuotta sitten niinpaljon että en kehtaa edes tunnustaa. Noita northwesternin klooneja löytyy muuten aika hyvin verkosta googlettamalla vain "siedler von catan server"...
No, Samuraita paljon tahkonneena täytyy kyllä tähän sanoa, että ei se ihan noin pitäisi mennä. Nimittäin Samuraissa kaikkein tärkeintä on ymmärtää milloin ja minne voi omia laattojaan lykätä ja jos viimeisena kylän/kaupungin ympärille laattansa laittava pelaaja kerää "koko potin", niin silloin muut pelaajat ovat pelanneet omat laattansa väärin. Mutta eipä siinä mitään - oman aikansa Samurai ottaa ennen kuin pelin oppii - itse pidän peliä täyden 10 pelinä enkä boardgamegeekissä ole tuota arvosanaa antanut kuin kolmelle pelille... E&T on kyllä erittäin hyvä peli, mutta en pelaisi kyllä kaksinpelinä, mutta makukysymyksestähän tässäkin on kyse. Hauska peli, joskin abstraktin oloinen, kuten monet Knizian pelit. Hyvä peli se on Bohnanzakin, tosin olen pelannut peliä hieman liikaakin (yli 50 peliä takana). Silti silloin tällöin eksyy pelipöydälle ja hauskaa on, kunhan pelaajia ei ole yli viittä, jolloin kaupanhierominen menee välillä turhankin överiksi. Coloretto on hyvä korttipeli, sopii jopa hyvin sellaisia pelikertoja varten, jolloin pöydän ääressä on pelaajia ja "ei-pelaajia". Perusvarma pelisetti kaikenkaikkiaan. --------------- Loppuun voisin heittää vielä pari hyvää lautapeliä, jos joku etsii pelattavaa: Hansa. Michael Schachtin (mm. Coloretto, Paris Paris, Web of Power) tänä vuonna julkaisema peli, jossa 2-4 pelaajaa käy kauppaameriteitse Itämeren alueella. Schahtimaiseen tapaan pelimekaniikka on loppujen lopuksi selkeä, mutta äärimmäisen hyvin toimiva. Ainakin meikäläinen pitää Hansaa erittäin hyvänä pelinä, mutta täytyy vielä muutama pelikerta saada lisää alle ennenkuin tälle antaa "lopullisen" arvosanan. Toimiii muuten äärimmäisen hyvin jo kaksinpelinä, mikä on varsin harvinaista. Taj Mahal. Knizian Taj Mahal on jo vanhempaa perua, mutta silti erinomaisen hyvä korttivetoinen lautapeli. Pelasin peliä ensi kerran noin vuosi sitten ja ihastuin siihen niin, että piti ostaa oma kappale. Ehdottomasti loistava peli jos pelaajia on kolme tai enemmän. -kystas
Kystas, oletko pelannut Traders of Genoaa? Olen kovasti harkinnut sen hankkimista, etenkin kun Chinatownin löytäminen taitaa nykyään olla vielä kauempana kuin kiven takana. Meillä pidetään aika paljon neuvottelupeleistä, kuten Dragon's Goldista - ToG:ssa sitä pitäisi ymmärtääkseni riittää.
Okei, myönnetään. Eihän se nyt ihan noin yksioikoista ole mitä edellisessä viestissä kirjoitin. En tosin sanonut että viimeisen laatan laittava kerää "koko potin" vaan "haluamansa potin". Oli miten oli, en Samuraita missään mielessä välttele vaan ihan mielelläni pelailen. Enpä osaa vertailla kaksinpeliä kolmin- tai nelinpeliin kun vasta kahdestaan vaimon kanssa olen pelaillut. Odotukset ovat kuitenkin korkealla jo tuon kaksinpelin perusteella. Abstraktius ei tunnu ainakaan minua haittaavan.
Musta toi Sea3D on paljon hienompi versio. Sisältää lisäks seafarers laajennuksen. Mutta ei kylläkään robotteja...
Neuvottelu- & huutokauppapelit ovat itsellänikin lähellä sydäntä. Ja ei, en ole Traders of Genoaa koskaan pelannut ELI tässä kohdalla itselläni on sivistyksessä ammottava aukko. ToG:n osalta pelistä pitäisi ymmärtääkseni ehdottomasti olla englanninkielinen painos, komponenteissa kun lienee saksankieltä ihan oleellisesti? Traders of Genoalla on aika huikaiseva keskiarvo boardgamegeekissä, joten ihan hukkaostos ToG ei varmasti ole. Kuulisin mielelläni itsekin peliä pelanneilta kommentteja... Chinatown on niinikään peli, jonka ostaisin välittömästi jos sen jostain saisi! Tällä hetkellä itselläni on ostolistalla käytännössä vain uusi painos Ra:sta (jollei Überplay ryssi sitä pahasti; tosin "huhuja" on ollut myös siitä, onko ko. firmalla oikeutta ylipäätään tehdä koko peliä) ja Web of Power. -kystas
Ystäväni on lähdössä Esseniin, joten meinasin tyrkätä tilauksen mukaan. Chinatownista joutuu maksamaan ilmeisesti sen verran kohtuuttomia summia nykyään, että luovuin sen hankinnasta osin sen takia - osin siksi, että pelissä on ilmeisesti aika paljon kiinni tuurista, mitä laattoja sattuu tulemaan ja kenelle; ymmärsin jostain lukemastani, että siinä ei joillain välttämättä aina (joskin kai harvoin) ole mitään intressiä tehdä vaihtokauppoja, jos sattuu nousemaan sopivia laattoja systemaattisesti. Peli kyllä kiinnostaa kovasti, mutta yritän kaikkien mahdollisuuksien mukaan välttää tuurielementtia. ToG tuntuu tässä mielessä monipuolisemmalta ja ihan peliteknisestikin hyvin erilaiselta. Lisäksi kun siinä on neljä tai viisi eri strategiaa, pelattavuus tuntuisi korkealta. Ainoa mistä sitä on käytännössä haukuttu, on peliaika, joka saattaa venyä jopa yli kolmen tunnin. Rio Granden Tummelson tosin on huomauttanut, että ToG on enemmän vaihto- kuin neuvottelupeli: että neuvottelut on syytä pitää lyhyinä ja nopeina jolloin peliaika putoaa jopa alle kahden tunnin. Luin pelin säännöt ja kyllä se kovasti kiinnostaa. Vaikuttaa vieläpä suhteellisen non-gamer -ystävälliseltä. Muista Essen-ihmeistä luin Bootleggersin säännöt, mutta innostus laski sääntöjen lukisen jälkeen: liian monta nopanheittoa per vuoro ja turhan paljon tuuria muutenkin. Candamirista tuli verkkoon, kuten lienet huomannutkin, Prof. Easy tutori, minkä katselin läpi ja tietokonekäänsin kriittiset kohdat ja peli vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta vaikka sillä onkin joitain yhtymäkohtia (mm. tehtävät ja jossain määrin myös reittikortit) Starship Cataniin. Mutta se on harkinnassa. Itse päätin hankkia Razzian! Ra'n sijaan, niin pyhäinhäväistys kuin vannoutuneille Ra'n ystäville lieneekin - mutta eipähän nuo Amigon pelit ole hinnalla yleensä pilattu. Chinatownin ohella muuten näitä "ostaisin heti jos löytäisin" -kategoriaan kuuluvia, ainakin minulla, on ehdottomasti myös Ave Ceasar. Mutta siitä ainakin Ebayssa joutuu maksamaan jopa kahdeksankymppiä.
Jep jep. Essenin matka oli pitkään itsellänikin suunnitteilla, mutta suunnitelma siirtyy ensi vuodelle. Kyllähän se on kuitenkin kohteena sellainen lautapelaajien Mekka. Chinatown on varmasti kallis hankinta jos vaikka sen jostain löytäisikin. Traders of Genoan kohdalla ongelma todellakin on peliaika. Se, että peli kestää kaksi tai jopa kolme tuntia on jo todella paljon: samassa ajassa ehtii pelaamaan 2-4 täysveristä lautapeliä. Mutta silti... ToG:ia pitäisi ehdottomasti päästä kokeilemaan. Jos siis pelin saat Essenin tuliaisena, niin heitäpä jossain vaiheessa vaikkapa tänne pelikokemuksia. Cataniin ja sen jälkeläisiin suhtaudun kovasti kriittisesti enkä ole niistä koskaan liiemmin innostunut, tosin silläkin saralla täytyy aina pitää silmänsä auki, jos vaikka jokin helmi löytyisi. Muutenkin tuo Teuberin pelilinja on omissa silmissäni aika heppoista kamaa jos Domaine jätetään pois laskuista (Domaine on oiva peli!). Enpä usko että pyhäinhäväistyksestä on kyse - pikemminkin ostos lienee äärimmäisen kannattava, sillä Amigon korttipelit ovat edullisia ja oman kokemukseni mukaan pelit oivallisia. Siltikin jään itse odottamaan Überplayn mahdollisesti julkaisemaa lautapeliversiota ja vasta sitten päätän, ostanko lautapeli-Ra:n vai Razzian (tai kenties molemmat!?). -kystas
No ei nyt 2-3 tuntia paha ole. Varsinkaan 2. Musta pelin pitää mieluiten kestää vähintään niin kauan. Et oo tainnu alkuperäistä civilizationia(ei sid) pelata... Siihen menee koko päivä ja kuitenkin tuntuu siltä että joko tää jo loppu
Heh, en ole alkuperäistä Civilizationia koskaan pelannut, tosin olen pelin kyllä omistanut, mutta möin edelleen eteenpäin koskematta peliin sen enempää. Syynä "suoraan myyntiin" oli pitkä kesto ja se, että ei tuota peliä olisi kaveripiirissä halunnut varmaan kukaan muu kokeilla kuin minä. Minä taasen kuulun ehdottomasti siihen koulukuntaan, joka pelaa mieluummin tuollaisia tunnin maksimissaan 1½ tunnin pelejä. 1½ tunnin peli saa olla jo aivan erinomaisen hyvä, että sellaista tulisi pelanneeksi yhtään useammin. Muun muassa Tikal on hyvä esimerkki hyvästä pelistä, joka kuitenkin kestää hieman liian pitkään. Siksipä peliä tulee pelattua äärimmäisen harvoin. Pitkäkestoisin peli, jonka olen pelannut on Axis & Allies ja pelisessio kesti 7-8 tuntia. Pelihän (siis A&A) on ihan syvältä, jos mielipidettäni kysytään ja kuuluu siihen peliosastoon, jota en enää koskaan erehdy pelaamaan. -kystas