Kai kiintolevy on formatoitu FAT32- tai FAT16-tyyliin? Onko levyn partitio Primary vai Extended? Jos Primary, onko se buuttaava eli Active vai ei? Jos Extended, kai siellä on looginen levyasema? Kai loogiselle levyasemalle on annettu tunnuskirjain? Se, että tietokone näkee levyn, ei vielä vakuuta, tietokonehan nyt osaa mitä tahansa. Levy pitää saattaa sellaiseen moodiin, että sen näkee vaatimattomampikin laite. Kiintolevy kannattaa tyhjentää, siis siirtää datat sieltä muualle. Seuraavaksi formatoidaan levy sillä mikälie-laitteella, oli se laite sitten autosoitin, kameraserveri, mediatoistin, digiboxi, digikamera tai mikä tahansa usb-levyasemia ymmärtävä laite. Sillä kun levyn formatoi, levy alkaa kummasti "näkyä" juuri sen laitteen silmissä. Ellei tämäkään auta, sitten asialle ei voi mitään, joku selittämätön epäyhteensopivuus vallitsee. Digikameraa ja uutta kännykkää voi myös käyttää media/datavarastona. Minä siirtelen tietokoneiden käyttis-asenteluvaiheessa dataa (GigaLAN-kortin ajuri) digikameran avulla, siinä on usb-liitäntä. En omista usb-muistitikkuja, en tee niillä mitään; usb2 on liian hidas väylä kiintolevyliikenteelle ja muistitikut erityisen tahmaisia etanoita ovatten.
Tämmöinen kysymys tuli eteen. Eli Marekin myymä radioshackin mittari (sivun kuvan mukaan uudempi analogi).. Millä piuhalla siitä sai signaalin ulos trueRTA-käyttöön äänikortin 3.5mm plugiin? Mittari on siis 300km päässä ja en usko että siellä tiedetään liittimistä sen vertaa että saisivat kuvailtua.
eihän ole mitään äänenlaadullista estettä tehdä tällaista suljettua sw-koteloa autoon? Keskiosa saattaa tosin olla jonkin verran kapeampi.
Ei pitäisi olla ongelmaa, jos tuo väli nyt ei ihan mahdottoman ahtaaksi mene. Itselläni oli Audissa tällainen kotelo. Korkeus oli ~10 cm ja hienosti toimi.
Ei ole estettä kunhan kotelon kapeatkin alueet ovat vähintään saman poikkipinta-alan omaavia kuin kartion ala on. Lisäksi "kanaviston" eli kotelon kokonaispituus täytyisi pitää tarpeeksi lyhyenä, ettei kotelon sisälle synny seisovia aaltoja. Mitä pidempi kotelo, sitä matalampia taajuuksia on lupa toistaa, ei saa toistaa korkeita taajuuksia. Midbassokoteloa tai bassokoteloa tekevän pitää siis muotoilla kotelo ovelan monimutkaiseksi, vastustamaan seisovia aaltoja. Esim. 150 cm pitkä kotelo "pilaa" 115 Hz taajuuden sekä 230 Hz taajuuden.
Laitetaas tänne kun ei viitsi uutta ketjua perustaa. Olen yrittänyt pähkäillä miten saisin järkevimmin liitettyä laitteet sekä telkkuun että tykkiin, mutta olen vähän umpikujassa, joten apua tarvitsisin. Uuden vahvistimen joudun ostamaan kun HD-aikaan yritän siirtyä ja olen katsellut ominaisuuksien ja hinnan puolesta Sony str-dg910:ä. Tähän olisi tarkoitus kytkeä HDMI:llä tietokone, ja DVD-soitin (mahdollisesti myös myöhemmin PS3), sekä komponentilla digiboksi ja Xbox. Vahvistimesta oli tarkoitus ottaa tykille kuva HDMI:llä ja telkulle komponentilla. Luin jostain, että vahvistimet eivät pysty muuntamaan kuvaa HDMI:stä komponenttiin töllöä varten, pitääkö tämä paikkaansa? HDMI-outin jakajaa en haluaisi ostaa. Miten muut ovat ratkaisseet tämän tyyppisen ongelman?
Tuosta Sonyn vaffesta en osaa sanoa mitään, mutta kyllä ainakin Onkyossa sai kuvaa component outin kautta ja tykki sitten hdmin päässä kiinni. eli siis kaikki laitteet vaffeen kiinni Vaffesta HDMI-->tykki ja Component --> TV. Itse nakkasin TVllä kuikkaa niin en osaa sanoa näkyikö kuva samanaikaisesti molemmista vai pitikö vaihtaa jotain asetusta (sama pää kesät talvet:OI ), mutta kyllä sen pitäisi noin toimia, tosin en tiedä meneekö se noin sonyssä, mutta uskoisin niin.
Kyse oli ketjusta jossa DVD on vahvistimessa kiinni HDMI:llä ja vahvistin TV:ssä komponentilla. Meinaatko ihan tosissasi että vastaava onnistuu Onkyolla?
Käyttöohjeiden lukeminen kannattaa joskus... "HDMI IN-liitäntään tulevat videosignaalit ovat saatavissa vain HDMI OUT-liitännästä. Videotulosignaaleja ei saada VIDEO OUT-liitännöistä eikä MONITOR OUT-liitännöistä."
En ole laitetta vielä hankkinut, joten käyttöohjettakaan en omista. Mutta jos näin on, niin miten muut ovat tällaisen ongelman ratkaisseet? Vai laittaakko DVD kiinni vahvistimeen myös komponentilla, jotta saa komponentin siitä töllöön?
Tattis. Tuoltahan löytyikin kaikki ohjeet mitä ikinä tarvitseekin. Muista muillekkin vinkkejä kyseleville antaa yhtä hyviä neuvoja.
Onko jotenkin erityisen huono ratkaisu sijoittaa yhden kuutiomallisen subikotelon jokaiselle neljälle sivustalla (ei siis "pohjaan" tai "kanteen") subielementti, siis neljä elementtiä yhteen kuutioon? Tai entäpä jos pistäisikin 6 elementtiä samanlaiseen koteloon? En siis aio mitään vastaavaa rakennella lähiaikoina, kunhan pohdiskelen...
Juuri noin se pitääkin tehdä. Ainoa mahdollinen tapa nollata liikevoimat. Asiasta on lukuisia väittelyitä täällä ja muualla. Eli aina kun joku (kuulorajoitteinen) tekee "hyvän näköisen" design-subbarin (kaikki raha ja vaiva pantu ulkonäköön, viis veisaten äänenlaadusta), jossa kartiot osoittavat samaan suuntaan, ja kotelo siis värähtelee kuin katupora, ollen äänenlaadultaan täysi paska, niin 99,9% foorumin väestä asettuu puolustamaan sitä paskaa kelvotonta tekelettä, ja vain minä ja muut fysiikan lakeja ymmärtävät (kultakorvat) olemme eri mieltä, puolustamassa teknisesti ja äänenlaadullisesti ainoaa oikeaa vaihtoehtoa. Liikevoimat nollaavaa. 6 elementtiä sijoitetaan niin, että vastakkaisissa seinissä on aina sama määrä kartioita, eli 1+1 vastakkain ja muissa seinissä sitten 2+2, tekee yhteensä 6. 6-kulmaisessa kotelossa (erinomainen muoto sinänsä) tietysti löytyy joka kartiolle ikioma seinänsä. Voi myös panna 3+3 vastakkaisiin seiniin, eli vain 2 seinää tarvitaan elementtejä varten. Mutta aina siis tarvitaan se 2 seinää joka tapauksessa, minimissään. Kannattaisi suosiolla jakaa topikit kahteen: ulkonäköä arvostaviin, jotka keskenään väitelköön marimekkokuosien paremmuudesta, ja toisessa lahkossa puolestaan väiteltäisiin siitä, monenko pikogramman tarkkuudella liikkuvat massat täytyy tasapainoittaa, jotta päästään -154 dB kotelovärähtelyihin kiihtyvyysanturimittauksissa. Tässä topikissa tosin olisi vain 2 väittelijää, minä ja joku amerikkalainen guru-huru-ukko, joka myös ymmärtää järeän kotelon ja värähtelemättömyyden jumalaisen totuuden. Se, että jos kotelovärinä on esim. 10 dB hiljaisempi kuin kartion synnyttämä ääni, ja siten korvalle kuulumattomissa, EI anna lupaa tehdä paskoja ratkaisuja (marimekkokansa tietysti sai nyt luvan lepsuilla). Korvaa ei saa käyttää tekosyynä livetä hyvistä rakenneperiaatteista. Pitää totella tarkkoja mittalaitteita. Eli jos kotelo liikahtaa nanometrin verran kun kartiot pamauttavat ilmoille 40 kilowatin bassoiskun, kotelo joutaa kaatopaikalle, koska kiihtyvysanturi paljasti totuuden.
Onko KMPlayerissä pikanäppäintä tai vastaavaa, jolla saisi deletoitua toistettavan videon levyltä? Saa luonnollisesti myös kommentoida, jollei ole.
Eräs elokuvakriitikko puhuu, että elokuva on ns. seitsemäs taide. Mikä mahtaa olla listasta puuttuva taide? 1. Kirjallisuus 2. Musiikki 3. Maalaustaide 4. Runous 5. Teatteri 6. ?????? 7. Elokuva
Ei tainnut tietää mistä oikein puhui. Tai sitten tarkoitti jotain uutta&erikoista seitsemän taiteen määritelmää. Klassiset 7 taidetta eivät tarkoita mitään nykypäivän taidemuotoja, vaan ne juontuvat antiikin ajoilta. Roomalaiset jakoivat 7 taidetta 2 eri luokkaan, triviumiin (3 tietä) ja quadriviumiin (4 tietä). Trivium: 1. Kielioppi 2. Retoriikka 3. Dialektiikka Quadrivium: 4. Aritmetiikka 5. Geometria 6. Musiikin teoria 7. Tähtitiede http://www.newadvent.org/cathen/01760a.htm
Pitää odottaa vielä cityjeesuksen vastausta. Sehän on lukenu varmaan kaikki Cahiers du cinéma -numerot.
Artes liberales, jotka trivium ja quadrivirium muodostivat, tarkoittaa kait nykypäivänä kirjallisuutta, kieliä, filosofiaa, historiaa, matematiikkaa ja luonnontieteitä, eli peruskoulun tukipylväitä. Elokuvan nostaminen tuohon nippuun ei tunnu kovinkaan luontevalta, joten kriitikko lienee tarkoittanut ns. kaunotaiteita, joita kai taitaa olla enemmän kuin seitsemän, mutta joihin kaikki Niilesin luettelemat kuuluvat.