Jostain syystä wikipediakaan ei näyttänyt valaisevan kaverin suomalaisia juuria, ehkä sinä tiedät enemmän?
Kuninkaiden nimet on tosiaan tapana suomentaa riippumatta suomalaisista sukujuurista. Suomessa puhutaan Ruotsin kuningas Kaarle Kustaasta ei kuningas Carl Gustafista.
Puheessa ilmaissut tavut oli käännöstekstissä käännetty biteiksi, mutta käännösvirhe tavallaan sopi tilanteeseen, tällä kertaa. En voi tarkistaa yksityiskohtia enää, tapoin jo kyseisen jakson, mutta se taisi olla muutama tunti sitten lähetetty Dexter s4 e01. 22:00 Dexter KESKIVIIKKO 27.6 Unelmaelämää. SARJA PALAA RUUTUUN. Neljäs tuotantokausi alkaa. Univaje saa Dexterin sekoilemaan todistajanaitiossa, ja hänen pitää ottaa oikeus omiin käsiinsä. Sarjamurhaajan kintereillä oleva Lundy palaa Miamiin. Amerikkalainen draamasarja. (51') Jakson eräässä kohtauksessa oli puhe siitä, miten erään ihmisen elämä mahtuu tavuina talteen pieneen (muistaakseni punaiseen) muistidongeliin. Puheessa aivan selvästi puhuttiin Byteistä eli tavuista; että ihmisen teot oli tungettu muutamiin tavuihin. "Baiteista" puhuttiin, ei "bitseistä". Suomessa termi "tavu" aiheuttaisi sekaannusta tässä yhteydessä. "Ihmisen elämä mahtuu muutamaan tavuun" viittaisi muistopuheeseen tai muuhun printtitekstiin. Nyt kuitenkaan ei ollut kyse kirjoitetun sanan osasta eli tavusta, vaan tietoteknisestä dataklimpistä nimeltään tavu, joka tarkoittaa kahdeksan databitin rykelmää. Sana taas tarkoittaa bittimäärältään mitä milloinkin. Esim. 64-bittisessä käyttöjärjestelmässä sanapituus on 64 bittiä eli 8 tavua eli yksi sana. 16-bittisissä vehkeissä yksi sana on 16 bittiä eli 2 tavua. Sanapituus siis vaihtelee, mutta bitti on aina bitti ja tavukin on aina tavu eli 8 bittiä. Paitsi että tavu voikin joskus olla 7 databittiä plus pariteettibitti, jolloin tavu muualle talteen pakattuna kuluttaa vain 7 bittiä tilaa kahdeksan bitin asemasta, mutta ei nyt mennä liian syvälle tähän asiaan. Kääntäjä varmaan repi viimeisetkin kaksi karvaa päästään joutuessaan vastentahtoisesti "kääntämään väärin". Mutta nyt oli pakko. On näemmä olemassa tilanteita, joissa käännöksen hengen säilyttämiseksi täytyy käännöksen kirjain rikkoa. Tälle ilmiölle on varmaan jokin virallinen termikin, josta minulla ei ole hajuakaan.
Kysehän taitaa tässä tapauksessa ilmiöstä nimeltä "kotouttaminen", jossa käännöksessä otetaan vapauksia suoremman käännöksen sijaan, jotta saavutetaan lukijalle "kotoinen", ymmärrettävämpi ilmaus. Itse olisin "bittien" lisäksi miettinyt mahdollisuutta käyttää "kilotavuja" tai "gigatavuja", jolloin lukija tekisi eron kieliopillisen "tavun" ja tietotekniikkaan liittyvän "tavun" välillä. Toisaalta tekstityksissä pitää toki ottaa huomioon käännöksen pituus ja näin ollen tavaran lisääminen "tavun" eteen voisi haitata kokonaisuutta.
Kannattanee ehkä kysellä suoraan Englandista vaikkapa Londonin kaupungista. Ne kun sijaitsevat Suomen ulkopuolella nekin.
No ilmeisesti johtopäätökseni jo Apple-sanan kohdalla englannin kielen opiskelun kyseenalaisuudesta osoittautuu yhä oikeammaksi. Nimienkääntämiskäytäntöä on siis muutettu mutta kuitenkin myös jatkettu. Mikäs siinä sitten. Kuulostaako sun mielestä muuten "Tapani" ja "Lontoo, Englanti" yhtä suomalaisilta? Kaarle Kustaan ymmärtää aika hyvin pilkkanimenä. Olikohan Tapani hyvinkin junttimainen henkilö.
2000-luvun alussa suomen kielen lautakunta suositti, ettei tulevien eurooppalaisten hallitsijoiden nimiä enää suomenneta. Aiempien hallitsijoiden nimiä ei kuitenkaan muuteta takautuvasti yleiskielessä. Niinpä tulevaisuudessa ehkä nähdään Charles III eikä Kaarle III, mutta Tapani ei silti muutu Stepheniksi (tai Étienneksi, kuten hänet tunnetaan synnyinmaassaan) eikä Kaarle Suuresta tule Carolus Magnusta. Historiantutkimuksessa on alettu ymmärtääkseni suosia alkuperäisiä nimimuotoja, mutta muuten historiallisten henkilöiden vakiintuneiden suomalaisten nimien käyttö on täysin asianmukaista. Junttius ei nimessä piile.
FOX:n Supertehtaat sarja jossa esitellään eri superautojen valmistusta on niin luokatonta kamaa suomennoksen osalta, että se ansaitsisi oman ketjun jos kaikki virheet alettaisiin erittelemään. Tulee suomentajasta mieleen puolustusministeri joka ei ole käynyt inttiä, liikennesuunnittelija jolla ei ole ajokorttia jne. Olisivat nyt käännättäneet nuo jollain peruskoulun käyneellä jolla olisi edes alustavat tiedot tekniikasta. Kyseisen sarjan katsominen saa oikeasti pahalle tuulelle.
Avengersin teatteripainoksessa oli yksi pikkuvirhe. En muista missä kohdassa, mutta jossain lauseessa Hulkista puhuttaessa kääntäjä oli kääntänyt kuin henkilö olisi sanonut "from" vaikka sanoikin "for". Lopputuloksena lauseessa ei kontekstiin nähden ollut järkeä. Kamala virhe!
Voitko antaa esimerkkejä? Mitä olen tuota pari jaksoa vilkaissut, niin ei ole mitään häiritsevää muistaakseni osunut silmiin. Castlessa "a camera with telephoto lens" oli käännetty sujuvasti "objektiivikameraksi". Minkähänlainen sellainen objektiiviton kamera on.
Olisiko vaikka http://en.wikipedia.org/wiki/Pinhole_camera Doctor Whon Runaway Bride -jaksossa "physician" oli käännetty fyysikoksi. Ja (tästä en ole aivan varma, ja poistin tallenteenkin) lopun tulevan jakson maistiaisissa joku sanoi olevansa 76-vuotias, mutta tekstissä luki 67.
Kyllä niissä on ollut joitain silloin kun on sattunut katsomaan. "Clear cote" (lakka) yms muita "sanatarkkoja" käännöksiä, en minäkään muista kun en nyt hetkeen ole katsonut enkä tuolloin niitä itsekkään jaksanut listata.
Et taida juurikaan tietää autoista? Tuntuu etta suomentajalla on joku autonasentajan englanti 1 kirja josta vaan lotolla valitaan sanoja ja niitä viljellään lotolla valittuihin paikkoihin. Otetaan nyt vaikka alkuun kampi- tai akselipäätteiset sanat. Vetoakseli, kiertokanki, kampiakseli, nokka-akseli jne. Ne on ihan oikeesti hieman eri asioita tekeviä härveleitä vaikka niin samalta kuulostavatkin.
Tai sitten en ole vain kiinnittänyt huomiota? Minulle on Supertehtaan jaksoissa oikeastaan aika samantekevää mitä osaa milloinkin ollaan pulttaamassa paikoilleen, enemmän kiinnostaa millaisia prosesseja käytetään yms. Ja jos kyse on ollut siitä, että on käytetty sinänsä oikeaa termiä, mutta väärässä kohdassa niin ei se varmaan minun häiritsevyyskynnystä olekaan ylittänyt. Dr. Eeverin mainitsema clear cote -käännöksen olen kyllä huomannut kun asiaa tarkemmin ajattelee. Kokonaan väärät termit huomaa helpommin.
En ole kovin aktiivisesti seurannut tuota Supertehtaat sarjaa mutta muistui tuossa yksi räikeämpi virhe kun eräässä jaksossa sylinterikansi oli käännetty kiertokangeksi.
Supertehtaista en tiedä, mutta joitakin autoaiheisia ja muita tekniikka-aiheisia (esim. lentokoneisiin ja avaruuteen ja astronomiaan liittyviä) ohjelmia olen kääntänyt. Eräs ongelma ainakin juuri noissa ed. mainituissa akselisanoissa on se, että jossain ohjelmassa häärivä autorassari saattaa sanoa englanniksi vain "shaft" selittäessään tekemisiään. Jos auton rassaaminen ei ole tuttua, niin silloin on mahdotonta kuvankaan perusteella tietää, onko kyse crankshaftista, driveshaftista vai camshaftista vai mistä. Lisäksi ihan kuriositeettina, että ed. mainitulle kiertokangelle on vastaavasti näköjään varsin monta nimitystä: connecting rod, driving bar, driving rod, main rod, plunger rod, reciprocating rod, drawing rod, rocker, rocking arm... Nämä erinäiset (usein amerikkalaiset tai brittiläiset) harraste-, rakentelu-, ynnä muut "reality-tyyppiset" puolidokumentaariset ohjelmat ovat oikeasti kääntäjälle niitä kaikkein vaikeimpia, ainakin omasta mielestäni. Ne ovat paljon vaikeampia kuin esimerkiksi niin sanotut laatudokumentit. Itse esimerkiksi käänsin joskus taannoin erästä kalastusaiheista ohjelmaa, jossa esiteltiin jatkuvasti erilaisia vapoja, keloja, siimoja, vieheitä ynnä muuta kalastushärpäkettä. Välillä sarjassa jopa näytettiin vaihe kerrallaan, miten erilaisia vieheitä tehdään, joten vieheeseen tulevat kaikki eri pikkuosat, erilaiset langat sun muut piti yrittää selvittää - ja kaupan päälle oli vielä tietysti välineet, joilla vieheitä tehtiin. Ja tietysti siinä oli jatkuvasti ties mitä kalalajeja, jotka piti tarkistaa, ja välillä siinä myös kerrottiin jokien ja vesistöjen ekologiasta, erilaisista virtauksista ja paikoista, joissa kalat oleilevat, sekä erilaisista hyönteisistä ja muusta ravinnosta, jota eri kalat syövät. Tätä kaikkea oli aika haasteellista selvitellä suomeksi. Erikoissanaston ohella näissä harraste- ja vastaavissa sarjoissa on usein haasteena se, että puhenopeus ja kuvaleikkaukset saattavat olla varsin nopeita, ja asia on tiivistä ja sitä on kohtalaisen paljon - ja seassa vilisee siis paljon jargonia. Näin ollen kääntäjä joutuu keskittymään ehkä hieman tavallista enemmän siihen, että saa muotoiltua teksityksen ruutuun sopivaksi ja vielä jossain määrin hyvällä suomen kielellä - tällöin voi valitettavasti keskittyminen herpaantua sitten sanaston suhteen.
Tällä hetkellä tulevassa jaksossa (Lamborghini) puhutaan koko ajan nokkapellistä ja helmapellistä. Nyt toimisi kyllä suora käännös paremmin, etukansi ja helmapaneli kun kyse on tuollaisesta tupperware -raketista
Yksikään edellämainituista termeistä ei tarkoita kiertokankea... kampiakseli, kardaaniakseli ja nokka-akseli. Kaikki aika hiton kaukana kiertokangesta. Viimeksi tulleessa jaksossa oli crankshaft muistaakseni suomennettu kampikammioksi.