Kun nyt kerran mentiin offtopiciksi... Low-fat mikropoppia ja siihen sulatetaan voita/muuta levitettä päälle... ei häviä monelle /JF
Haastava kuva, ja täysin ymmärrettävää ettei tullut parhaan kuvan Oscaria, vaikka täydellä syyllä olisi sen ansainnut. Homma pysyi hyvin hanskassa, vaikka juttu liikkuikin kolmella mantereella, ja loppukohtauksessa Agentti Bob tajusi ettei hän voi vaikuttaa asioiden kulkuun, vaikka sitä ehkä aikoikin, ja tietenkin siinä olisi pitänyt henkivartiat vakuuttaa, että Prinssin on parempi vetää 100 m 10 sek:n, jos tästä murhayrityksestä selvitä meinaa. Kuvahan oli jokseenkin raakaa arvostelua USA:n RosvoParonimaista oman edun tavoittelua kohtaan, mikään ei ollut muuttunut Standart Oil:n ajoista, eikä muutu. Sid:n "uuden pojan", leijona lampaan vaatteissa, herransa pettäminen, oli suoraan Sheakpear:sta draamaa koko rahalla, jotain tälläistä Lucas haki Tähtien Sotaan siinä kuitenkaan onnistumatta.
Tulipa tämä elokuva katsottua. Hmm, mitä siinä tapahtuikaan? Huoh. Sinänsä kiinnostavaa ja ajankohtaista aihetta käsiteltiin, mutta kerronta oli mielestäni melko hapuilevaa ja pätkinäistä. Ja niinkuin sanottua, muutamien henkilöiden merkitys jäi ehkä vähän hämärän peittoon. Tapahtumien kulku oli melko katkonaista ja joidenkin henkilöiden touhut ja teot tapahtuivat ilman selvää logiikkaa. Voin hyvin ymmärtää jos joku ei pysy kärryillä tätä elokuvaa katsoessaan. Ainakin viinin naukkailut voi jättää väliin tämän yhteydessä. Olis pitänyt myös itse jättää väliin. 2/5
Elokuvan kerronta oli tehty osin dokumentinomaiseksi, eli nykyistä käsivarakuvausta, vähän kömpelönoloista leikkausta, muistelen ettei musiikkia oltu käytetty paljoakaan tehokeinona, osittain sekava, tapahtumat otettiin tapahtumina, jotenkin vältetty tekemästä draamaa. En tiedä oliko tuo kaikki tarkoituksellista. Joka tapauksessa piti leffan lopulla muistutella itselleen että tämä oli silti vain elokuvaa. En tiedä kuinka paljon tuo nuorempi-vanhempi-veli-kuvio liittyi Osama Bin Ladeniin, hänhän oli veljessarjansa nuorin, ja vanhemmat veljet ovat tunnetusti lähellä USAn hallitusta. Mutta noinhan tuo kuvio toimii.
Tuli vihdoin katseltua Syriana (DVD:ltä, leffa kun ei Kotkan teattereihin ikinä saapunut) ja pidin kovastikin. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen ja siitä on saatu aikaan moniuloitteinen juoni. Välillä turhankin moniulotteinen, sillä ajoittain oli vaikeuksia hahmottaa kokonaisuutta. Tämä lienee yksi niistä elokuvista jotka selkiytyvät huomattavasti tulevilla katsomiskerroilla. 3½/5 nyt kuitenkin tällä kertaa.
Pettymys oli tämä elokuva. Päällimäisenä tuli mieleen se, että elokuvassa tehtiin tutuksi Hizbollah-järjestöä, joka elokuvassa esitettiin siten, että pahat miehet olivat kiväärien kanssa katoilla vartioimassa Hizbollahin vaikutusalueen kortteleissa. Eihän se sellaista ole oikeasti, vaan Hizbollahin alueella asuvat siviilit ihan normaalisti. Toinen juttu mitä tuotiin esille oli vapaan kaupan idean tuonti esille arabimaissa. Esitettiin että osa arabijohtajista halusi kannattavan bisneksen laittamisen kilpailulle vapaaksi eli öljybisnes länsimaiden yrityksille. Sitten tämä Hizbollah, Syyria ja Iran yhteys tuotiin esille. Ei voi mitään mutta jotenkin tuntui propagandalle, vaikka tietyllä lailla kriittisiä oltiin amerikan entisille tekemisille.
Kerkesin katsoa leffasta noin 70% kunnes totesin, että ei tässä ole mitään järkeä. Jotenkin toteutus ontui kovin ja homma oli niin sekavaa että seuraaminen ei ollut enää kivaa. Odotin leffaa suurella mielenkiinnolla, mutta joskus joutuu pettymään...
Hizbollah, Syyria ja Iran on silkkaa faktaa. Ja koko elokuvahan sälyttää syyn alueen epästabiiliudesta jenkkien niskoille.
"Jotenkin oltiin kriittisiä"? Syrianahan on äärimmäisen kriittinen Hollywood-leffaksi, ja se kritiikki osuu nimenomaan amerikkalaisten lobbaajiin ja öljyrahoja hamuaviin taustapiruihin.
Menar, että tuikimmissa islamilaisissa paikoissa naiset kulkevat kasvot peitettyinä siten, että vain silmät näkyvät, ja vain puolisonsa(kolme askelta takana) tai miespuolisen sukulaisen saattamana eli nainen ei saa lähteä hortoilemaan kadulle yksin. Tämä erikoisuus on aiheuttanut yksinäisille länsimaalaisille naisille ongelmia, uskontopoliisin(on oma nimikin, jos muistaisi) puuttuessa moiseen holtittomuuteen, puhumattakaan paljaista sääristä, ja olkapäistä, Huh, Huh. Tosin muistaakseni Libanon on yksi vapaamielisimmistä, joskin veikkaampa ettei Hizbollahin hallinnassa oleviin kortteleihin ole ulkomaalaisella asiaa, joten asian tarkistaminen lienee hiukka hankalaa.
Libanon muuten on ehkäpä vapaamielisin ja valoisin paikka arabimaista, siksi on kovin sääli että siellä taas rähistään, maalla kun voisi olla ihan oikea tulevaisuus joka voisi vaikuttaa positiivisesti koko lähi-itään.
Hyvä tämä on. Kuvaa hyvin armotonta öljymaailmaa. Elokuva on kieltämättä hieman sekava, mutta tätä täytyykin katsoa ajatuksella. Tämä ei ole mikään toimintajännäri, jota voi katsoa vain toisella silmällä ja aivot sammuksissa.
Syriana. Sekava elokuva. Hyppiminen paikasta toiseen haittaa seuraamista. Aihe erittäin mielenkiintoinen, mutta esitys ei oikein pysy kasassa. Tunnelma on tiiviin ja jännittyneen tuntuinen, mutta jännityksen laukeaminen kestää liian kauan. Katsojan kärsivällisyyttä ei palkita tarpeeksi. Odotin kauan kehitellyltä ratkaisulta vähän enemmän kuin katsojalle lopulta tarjotaan. Syriana on varsin "hiljainen" teos: Dialogi aika pienellä volyymillä ja äänitehosteet joko kokonaan poissa tai erittäin vaimealla. Tehokeino tuokin. Elokuvan lopputeksteissä kerrotaan tarinan perustuneen tositapauksen pohjalta laadittuun kirjaan. Nimet vain muutettu. No, oli miten oli, noinkin tärkeästä aiheesta kertovalta elokuvalta olisi toivonut suoraviivaisempaa toteutusta ja ylimääräisen taiteellisuuden välttelyä. ***-/*****
Nyt tuli tämä leffa katsottua dvd:ltä. Ensimmäinen fiilis oli, että miten ihmeessä Clooney tuosta suorituksesta voi voittaa Oscarin. Toinen fiilis oli, että kyseessä on elokuva, joka menee näihin ns. kerrankatsottaviin. Ensinnäkin mielestäni yksi leffan ongelmista oli se, että minusta se ei ole ns. suuren yleisön elokuva, vaan ehkä elokuva niille, joita tällainen jatkuvan byrokratian ja poliittisen valtataistelun seuraaminen kiinnostaa. Vaikka olin kyllä lukenut ennalta leffan perusjuonen, niin välillä mun piti muistuttaa itselleni, että tässä leffassa on kyse öljyherruudesta. Nimittäin mielestäni leffa unohti välillä oman perusideansa ja lähtökohtansa. Vertaanpa tätä leffaa kahteen muuhun leffaan, Trafficiin ja Crashiin. Näillä leffoilla on yhteistä ehkä eniten rakenteessa. Traffic oli todella hyvä elokuva, koska siinä se punainen lanka säilyi läpi leffan todella selvästi ja myöskin kohtaukset olivat paitsi kiinnostavia myös viihdyttäviä. Crashissä punainen lanka, tai ehkä enemmänkin yleinen teema, säilyi myös kiitettävästi, mutta leffaa latisti hienoisesti se, että mielestäni osa kohtauksista ei vaan ollut niin kiinnostavia, tai oikeastaan tarkoitan sitä, että osassa kohtauksissa leffa sai ainakin minut olemaan välittämättä mitä seuraavaksi jollekin hahmolle tapahtuu. Syrianassa sitten mielestäni osittain punainen lanka puuttui sekä myöskin viihdyttävyys ja välittäminen leffan henkilöistä. Okei, toki mä lopussa kannustin Clooneyn hahmoa ja jopa hieman Damonin hahmoakin, mutta muuten tuli sellainen whatever-fiilis. Kuitenkaan kyseessä ei nyt ole huono leffa. Kyllä ensimmäisellä katselukerralla tämä ihan viihdyttää ihan tarpeeksi, jotta leffan jaksaa katsoa loppuun. Mua henkilökohtaisesti ei kiinnosta leffan aihe niin, vaikka Fahrenheit 911 -tyyppiset USA:n herrojen touhujen nuuskinnat kiinnostavatkin. Ja vaikka kiinnostaisi, niin minusta tässä leffassa ei menty missään syvälle, vaan raapaistiin vain pintaa. Ja se ei ole hyvä juttu tällaisessa leffassa. Siispä annan tälle leffalle 2.5/5.
Hiukan oli sekava. Osa menee meikäläisen vähäisen aivokapasiteetin piikkiin tietty, mutta olis tarinassa kyllä niin paljon turhaa ja irtonaista mielestäni, että siitä miinusta. Ei tätä kuitenkaan uudestaan jaksa katsoa, vaikka se leffaa varmasti auttaisikin - voisi nimittäin käyttää vähäisen keskittymiskykynsä seuraavalla kerralla mielenkiintoisiin asioihin ja jättää mm. irtonaisen, joskin sähköisen, perhedraaman omaan arvoonsa. Eikä tuossa tarinassa ollut kyllä minusta oikein mitään yllättävää, sikailuahan tämä täkäläinen politiikka ja iso pisnis on, mitä uutta siinä on? Mielenkiintoisempaa on seurata uutisia. 2/5. Meinasin antaa kolmosen, mutta en sitten keksinytkään enää mitään syytä.
Kyllähän Syriana pettymys oli. Eniten elokuvaa kuvaisi minusta sana "tylsä". Sen verran sekavaa menoa oli että uusintakatselu ei varmasti tekisi pahaa. Clooney oli osassaan hyvä, eikä näyttelijätasolla muutenkaan erityisen huonoja suorituksia nähty, vaikkei nyt mitään mestaritulkintojakaan. Hahmoja oli liikaa samoin tapahtumia. Aihe oli kyllä kiintoisa, mutta käsikirjoitusta viilailemalla siitä olisi voitu saada paljon enemmänkin irti. Itselleni tuli elokuvaa kokoaika seuratessa mieleen Traffic, jossa huumeet korvattu öljyllä (tosin Traffic oli kyllä parempi), vaikkein katsoessani edes tiennyt että asialla on sama käsikirjoittaja. Muutamia hienoja kohtauksia, hyviä näyttelijäsuorituksia, irralliseksi jääviä hahmoja, kiintoisa aihe, sekä sekava että pitkävetinen toteutus.