-Kaksi ovea vessaan siksi, jotta nussimisen jälkeen pääsee pesulle kätevästi. -makkarissahan on tuo liukuovikomero jossa on tarvittavat vaatteet, ei sieltä tarvitse poistua kuin syömään -Ymmärsit pohjan hieman väärin. Kodinhoitohuone ei ole pukuhuone, se on tarkoituksella erillään saunasta jottei sitä tarvitse käyttää pukuhuoneena vaan takkahuoneessa riisuudutaan. Autotallia olisi tarkoitus kyllä vielä levittää, mikäli tontti/kaava antaa myöten yhden pykälän verran, eli (elementti)talopaketissa se tarkoittaisi 300mm levennystä. Tekniseen tilaan riittää palo-ovi, oven leveys ei liene ongelma.
Itse haluaisin tietysti myös oman vessa makuuhuoneen yhteyteen, mutta silloin muksuja varten tarvis olla toinen. Itsellä on käytännön kokemusta kahden oven vessasta, kun aina tarvii lukita, ja muistaa myös avata kaksi ovea.. Ymmärsin kyllä pohjan ihan oikein, kun eihän tuossa pukeutumistilaa ole sillä sitä kysyinkin.. Kai sieltä pesulta poiskin tullaan, jolloin vaatteet jää kyllä näppärästi kodinhoitohuoneeseen ja silloin tulee tilanteita, jossa kuljetaan vähissä pukeissa keittön tai olohuoneen läpi, kun siellä on esim. vieraita.. Autotalli on juu hieman pieni isommille remonteille (ihan niin kuin niitä nykyään omassa tallissa kaikki tekisi), mutta autokin on kuvassa hieman iso? Oma farkku on n.1700x4500 plus peilit leveydessä.. Mitä muuten tekniseen tilaan on tulossa, että onko laitteiden vaatimat tilat jo mietittynä? näyttää suht hyvän kokoiselta, mutta ovia on kaksi, joka vie paljon seinätilaa tekniikalta..
Olet täsmälleen oikeassa tuon suhteen. Asiassa ammutaan pahasti yli. Niitä määräyksiä joita viranomaiset keksivät on kuitenkin noudatettava. Tosin varsinkin pienemmillä paikkakunnilla asioita katsotaan usein "maalaisjärjellä". Tuo 800mm ovi on hyvä esimerkki. Uudiskohteessa ei nimittäin tuon leveys riitä. 900mm ovi käy mikäli ovilehti kääntyy riittävästi (90 astetta ei riitä) tai käytetään erikoissaranaa joka siirtää ovilehden karmin ulkopuolelle. 1000mm ovea suositellaan, julkisissa kohteissa pakollinen. Myös pientalojen kohdalla ollaan vähitellen siirtymässä 1500mm inva-ympyrään. Joissain kunnissa sitä jo käytetään. Uutena on myös tulossa suositus että kulkuväylät ja esim wc-tilojen varusteet ovat kohtisuorassa ympyrän keskipistettä kohti; tarkoittaa käytännössä valtavia wc-tiloja. Asuntosuunnittelu on esimerkiksi kerrostalokohteissa menossa käytännön tasolla siihen, että ensin piirretään wc ja pesutilat ja sitten niiden ympärille hieman muuta asuntoa jos pinta-alaa on vielä käytettävissä.
Juu, kyllähän tuo hieman naurettavalta näyttää kun käy katsomassa jotain 2009 rakennettua kerrostaloasuntoakin jolla on kokoa 75m2 ja kun katsoo niitä wc-tilojen kokoa ja ovia jne. Aivan järjetöntä, eräässäkin asunnossa oli saunassa metrinen ovi. Lopultahan tässä Kieltolassa kun asumme, päädytään siihen että mitään ei saa rakentaa, käytännössä saa mutta rajoitukset estävät normaalin rakentamisen täysin. Saattaa jossain vaiheessa tulla eteen se että vanhoista taloista tulee pula ja uusia ei enää kukaan rakenna, mikäli maa ei täyty invalideilla.
Hupen designissa olis ideaali toteuttaa mun ainanen haave. Makkariin toiseen päähän kevytseinä jonka takana "vaatehuone/pukeutumistila". Eli molemmista päistä auki oleva seinä jonka takana käytävä reunustettuna molemmin puolin vaatekaapeilla. Tila ei näkyisi makuuhuoneeseen epäsiistinä mutta olisi avoin ja avara sekä ennen paljon säilytystilaa. Samalla periaatteella voisi toteuttaa toiseen päähän avoimen kylpyhuoneratkaisun joka olisi erotettu makkarista vain kevyellä molemmista päistä auki olevalla seinällä ilman ovia. Ainoa ongelma on se savenvalanta. Jos ei oo tottunu hoitamaan sitä puolison vähintäänkin kuunnellessa niin sitten se ei käy.
Eli amerikkalaishenkinen avoin kylppäri armeijahenkisellä avoimella paskahuussilla? Kylppärihän ei tarkoita paskahuussia, mutta jos joka kylppäriin on pakko änkeä se ydinjätetynnyri tunnelmaa luomaan niin ainakin tuollaisessa avoimessa kylppärissä sen soisi olevan "osastoitu". Esim kylppärin takaseinällä ovi josta kulku tuollaiseen läpikuljettavaan huussiin ku Hupella. Toisaalta jos aattelette jotain kakkos- / pikkuvessa, niin keskellä vessaa oleva ovi jonka toisella puolen on lavuaari ja toisella puolen se pytty ei paljoa tilaa vie. 60 senttiä kertaa 120 senttiä?
+ Sähkökeskus ja IT-keskus + Käyttöveden jakotukit + Keskuspölynimuri Mitenkäs, tarviiko kaukolämmössä olla jonkinmoinen lämminvesivaraaja, jossa kierto vai lämpeääkö käyttövesikin pelkän vaihtimen kautta? Kaksi ovea teknisessä tilassa on kyllä aika paha. Itsellä tekninen tila on 3,5m2, jossa yksi ovi. Käynti ulkoa. Ahtaaksihan se veti kun maalämpö, sähkökeskukset, jakotukit, IV-kone, keskuspölynimuri ja putkihässäkät on saatu paikalleen. Kaksi ihmistä ei sinne samaan aikaan tahdo mahtua Ainakaan mitään töitä tekemään
Uskomattoman paljon sitä tavaraa vaan sinne tekniseen tilaan helposti kertyy. Meille tuonne on nyt raijattu Sanyon ilmavesilämpöpumpun sisäyksikkö, vesitukkeja seinille, sähkökeskusta, kaivon painesäiliötä jne. Tilaan on kulku ulkoa ja jos tuolla olisi toinen ovi niin alkaisi tekemään aika tiukkaa noiden kanssa.
Täältä löytyy kätevähkösti oviaukkojen yms. määräyksiä am. linkkeineen: http://www.invalidiliitto.fi/portal.../rakennettu_ymparisto/sisaankaynnit/ulko-ovi/ Kun kyseessä ei ole esteetön rakennus käytännössä "välttämättömiin huoneisiin" sisäovissa 9-ovi riittää ja ulko-ovessa 10-ovi, jotta >800mm kulkuaukko vaatimus täyttyy. Näin ainakin minulle asia esitettiin ja vaadittiin 2006 Oulussa.
Ei ole kaukolämpöjärjestelmässä lämminvesivaraajaa käyttövedelle. Käyttövedelle on oma lämmönvaihdin ja lämmitysverkostolle oma. Itse suosittelisin lattialämmitystä, koska silloin voidaan käyttää matalia veden menolämpötiloja, tosin tämän takia joudutaan asennetaan lisää jakotukkeja tekniseen tilaan. En koko viestiketjua ole lukenut, mutta suosittelisin Hupelle varmistamaan, että talopakettiin kuuluu riittävä yleiskaapelointi, joka tietenkin käytännössä tarkoittaa 2kpl ethernetpistoketta huoneisiin ja tavanomaiseen sähkökaappiin tulee myös tietoliikennejakamo. Vaikka kustannuset ovat tiukilla on mahdollista rakentaa pientaloon rakennusautomaatiojärjestelmä ja tämä on järkevää siinä tapauksessa jos on tarvetta murtovalvonnalle, etäkäytölle ja hälytystietoidelle. Hälytyksiä voivat olla esimerkiksi palohälytys,vesivuotohälytys, murtohälytys, ovien aukijääminen, huonelämpötilan alarajahälytys. Ilmanvaihtokonetta on mahdollista ohjata ja säätää huoneiden hiilidioksidin ja lämpötilojen mukaan. Myös sähkön, lämmön ja vedenkulutusta on mahdollista seurata reaaliajassa, jolloin energian säästäminenkin tuntuu mielekkäältä kun näkee vaikutuksen. Energiankulutusta voi seurata ottamalla yhteyttä rakennuksen ethernet-verkkoon liitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Tietenkin jos asunnossa ei ole tarkoitus asua loppuelämää niin järjestelmien hankkiminen voi tuntua kalliilta mutta rakennuksen elinkaaren aikana järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Jälleenmyyntiarvo mahdollisesti kasvaa tiukentuvien energia-tehokkuusmääräyksien myötä.
Noihan tulevat väliseiniin ja väliseinät tulevat haluamassani toimituksessa kolmessa läjässä: 1. Gyprocia 2. Kertopuuta 3. Villaa Mitä tuollaisten järjestelmien kokonaiskustannukset ovat?
Jos talo ei ole arkkitehdin piirtämää luksusta, jälleenmyyntiarvoon tuntuu vaikuttavan lähinnä kolme asiaa: Sijainti, koko ja ikä. Ja iälläkin on yllättävän vähän väliä. edit: Omakotitalon osto edes Helsinkiä pienempien kaupunkien läheisyydestä alkaa muutenkin muuttua luksukseksi. Onneton 7x8m mineriittipäällystetty 50-luvun torppa pienellä tontilla Turusta näytti maksavan 215 000. Saman olisi saanut 90-luvun alussa samalla markkamäärällä tai halvemmalla. Ja toisaalta perusomakotitalosta ei ainakaan Helsingin ulkopuolella lähes kenelläkään ole varaa maksaa paljoa yli 300 000. Eli puolta isompi uusi talo kaikilla hienouksilla maksaa alle 50% enemmän kuin joku onneton rottelo.
Vaikea kyllä sanoa kokonaishintaa melkein suosittelen, että kysyy alan firmoista tarjousta. Varovainen arvio olisi 4-10te töineen päivineen pientaloon. Tietenkin mitä monimutkaisempi järjestelmä sitä kalliimpi. (Keskusyksikkö, läjä antureita ja päätelaitteet maksavat noin 2,5-3te.) Yleensä esimerkiksi kaapeleiden vedot saatetaan sisällytetään sähköurakkaan.
Se on totta tällä hetkellä, mutta tulevaisuudessa voi olla paljonkin halvempaa asua vähän energiaa kuluttavassa talossa.
"Älykäs" sähköpääkeskus luksustaloon jota olin alkuvaiheessa rakentamassa maksoi muistaakseni ainakin 15 000. Virolaiset sähkömiehetkin tosin touhusivat siellä lähemmäs tuhat tuntia.
Pientaloihin tarkoitettua automaatiota on kehitetty, jotta kustannukset eivät nousisi noin korkeaksi. Esimerkkituotteena: http://www.fidelix.fi/Default.aspx?Page=technology010&Lang=Fin
Joo, automaatiorautaa kodinsähköihin saa monestakin paikkaa kalliilla ja hiukan halvemmallakin, mutta kuka vääntäisi softat ... Jos kaiken pitää olla vain käyttöä vaille valmista, niin kallista on. :weep:
Onhan noita paljon, taitaa olla melkein jokaisella suuremmalla automattiofirmalla on ratkaisu. Itse en lähtisi touhuamaan tuollaisen valmistajasidonnaisen protokollan takia, vaan valitsisin jotain asteen avoimempaa järjestelmää, jonka laajennettavuus olisi vähän toista luokkaa ja jonka kanssa voi lähteä liikkeelle pienemmän mittakaavalla. Pistinkin automaatiosta topicin pystyyn, sinne voisi hyvin siirtää keskustelua näitä automaatioratkaisuista: https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?p=1298606#post1298606
Kun muutit makuuhuoneiden järjestyksen nykyisenkaltaiseksi (kahden-oven-wc), meni pohja minusta huonompaan suuntaan. Ymmärrän kyllä tuon edun suorasta pääsystä päämakuuhuoneesta kylpyhuoneeseen. Itsekin haavelin jo kauan sitten Amerikkalaisesta master-bedroomista jossa oma kylpyhuone ja walk-in closet -tyyppinen vaatehuone. Mutta luovuin siitä samasta syystä mitä joku muu jo kertoikin: lapsille olisi pitänyt tehdä tällöin oma kylpyhuone. Pidimme tärkeämpänä että toinen wc on eteistilojen yhteydessä, niin että sitä käyttävät vieraat ja talon oma väki silloin kun toinen wc on varattu (wc:ssä siis vain pytty, käsienpesuallas ja käsipyyhe). Toinen wc sitten olisi varattu vain talon omalle väelle ja sitten laitettaisiin vieraiden katseilta piiloon hammasharjat, föönit, Tampaxit ja muut. Kahden oven wc tuntuu toimivalta kompromissilta, mutta onko se todellakin sitä? Ei tuo isoa kiertoa tee, jos kulkisi wc:hen eteisen kautta. Ja jos lastenhuoneiden ovet ovat öisin kiinni, Huppe voi aivan huoleti mennä kylppäriin vaikka temmi olisikin taisteluasenossa (Tenkasta lainaten). Uusi lay-out ja ikkunaratkaisu ovat mielestäni iso parannus. Ikkunapinta-ala on aivan riittävä rakennusmääräyksiä silmällä pitäen. Sitä ei tarvitse murehtia. Silti minua vaivaa tuo toisen lastenhuoneen putkimaisuus ja valitsisinkin ennemmin edellisen alkuperäisen huonejärjestyksen ja 1-ovikylppärin. Ps. On hienoa huomata että muilla projektit edistyvät. Itsellä valtava stressi tässä vaiheessa. Pitäisi valita rungon toimittaja tänään. Viimeistään tällä viikolla. Ei helppo juttu.