Miten hitossa tuossa TrueRTA:ssa saa tallennettua noille muistipaikoille että saa useamman käyrän yhtä aikaa näkyville. Minulla kaikki muistipaikat ovat harmaana ja ainoastaan ensimmäinen "Mem W" nappulaa voi klikata. Jos tallennan, avaan tai exporttaan tiedostoja ne aukeavat aina edellisen mittauksen päälle.:OI EDIT: No niin keksi sen itse. Pitäisi aina ensin tutkia eikä hutkia.
Zipman: eiköhän PROjector viittaa tosiaan ihan tavalliseen digitaaliseen laskostumiseen? Näytteistettäessä äänikortilla tuotakin tapahtuu ainakin jossain mittakaavassa ihan väistämättä. Eri asia onko se sitten merkityksellistä, pystyykö äänikortti noin tarkkaan näytteistykseen (ettei tule variable-time näytteistystä) tai että auttaako joidenkin mittausohjelmien _mittausdatan_ suodatus. Ei kai äänikorteissa mitään suodatusppiirejä ole _ennen_ digitointia?! Myönnetään että tietoni FFT:stä ovat sen verran ruosteessa etten tiedä voiko siinä laskentavaiheesssa toteuttaa aitoa digisuodatusta. Mielestäni ei. Tyhmä kysymys: pitäisikö noita mittauksia tehdä tiukasti jollain sweepillä? Minä tein omia testailuitani jakotaajuudesta, vaiheesta ja subbarin gainista pink-noisella, ja sillä ei oikein saanut mitattua kun alimpiin taajuuksiin tuli niin paljon kohinaa ja taustahälyä. Antaisiko sweep paremman kuvan (juurikin esim satunnaisvirheiden ja laskostumisen vuoksi)? Jos mitataan sweepillä, niin pitääkö silloin käyttää "hold peak" toimintoa vai mitä? Koska muutoinhan keskiarvottava tulos jää aika vaisuksi ja on mittaheti-riippuvainen? EDIT: Mainittakoon että ainakin Creative Audigy 2:n jakosuodin on tosi loiva: pääkaiuttumien toisto ulottui koko niiden toistoalueelle mitattavasti vaikka äänikortin jako oli laitettu maksimiin 200Hz. Genet toistavat mittauksissa näkyvästi jonnekin 60Hz pintaan. Jakotaajuuden alainen osa oli toki vaimentunut, mutta signaalia oli koko kajareiden alueella. En tiedä onko tuo (integroitumisen kannalta) hyvä vai huono, mutta vahvisti käsitykseni siitä että spektrin puolesta jakotaajuus saa olla missä vain kajarien toistorajasta lähtien...
Juu. Tarkoitin ihan normaalia laskostumista digitoitaessa analogista signaalia. Kyllä 44kHz:nkin taajuudella pitäisi käyttää analogista suodatinta ainakin periaatteessa. Eri asia on paljonko tuo sitten näkyy missään. Tarkoitit varmaan aidolla digisuodatuksella suodatusta ennen digitointia. Suodatusta voi tehdä myös näytteistyksen jälkeen, mutta laskostuminen on tapahtunut jo digitoitaessa joten suodatuksesta ei ole siinä mielessä enää hyötyä. Linkeistä en tiedä, mutta lisää tietoa löytyy varmasti hakusanoilla: aliasing, anti aliasing filter, AA-filter, laskostuminen ym. Edit: Tiedämpä sittenkin http://zone.ni.com/reference/en-XX/help/371361A-01/lvanlsconcepts/aliasing/
Itse itseäni opastaen: Joo: sweepillä saa ohjelmasta kuin ohjelmasta irti paljon enemmän. Periaatteessa täydellisessä maailmassa pink-noisella pitäisi päästä samaan, mutta mittauksista ja fyysisistä elementeistä johtuen näin ei ole. Kun testasin samat arvot suoralla sisäisellä mittauksella niin algoritmit kyllä olisivat olleet riittävät (ie vaste 1dB alueella täysin tasaista). Ja: peak-hold on se oikea tapa mitata. Sen verran sentään pitää pystyä hillitsemään taustameteliä. Näppiksen klikkaukset eivät bassoalueella merkittävästi vaikuttaneet! Sweepin pituudella on aika vähän merkitystä: näytteistys, tietsikka ja FFT ovat niin nopeita ettei sillä ole väliä miten nopeasti ihminen saman kuulee. Kunhan nyt FFT:n pituus ei estä havaintoja sweepin aikana. En usko että kaiuttimen elementitkään niin kaipaavat näkyvää lepoaikaa! Subbarin vahvistin voisi jotain pientä vaatia, mutta sähkökin tuppaa olemaan aika nopea otus... Ja mitä tuolta latailemallani Visual Analyzer 8:lla (katso ylempi posti) mittailin, niin mittaukset kyllä laskostuvat. Tosin ihmettelen että miten jonkun FIR suodattimen edes voi suodattaa ennenkuin näytteistys (ja laskostuminen) on jo otettu?? PROjector: onko vinkkejä miten tuollainen suodatus tehdään? Ei äänikortit sitä analogisesti voi osata tehdä, eikä digitaalisesti voi ennenkuin on näytteistetty! No niin kuitenkin kävi: laskostuva signaali näkyi kyllä spektrissä jos ei sitä suodattanut! Sen osuus tosin oli suhteellisen pieni, siten että käytännössä verhokäyrän muodon ainakin näki, jos ehkä mittaustasoissa oli pientä vaikutusta. Sain säädettyä Monolithin vaihetta, niin että käyrät paranivat ja paljon. Totesin äänikortin (Audigy 2) jakosuotimen todella loivaksi, sen merkitys on pieni, ainakin pienten kajarien alarajaan nähden, jotta jako pitää olla korkealla! Kunnon vaiheella se kuitenkin auttoi aika hyvin, eli vaihe oli syytä saada vaiheeseen. Jopa niin paljon että nyt ei 120Hz (!! Pääkajarien huonon alapään ja jakosuotimen loivuudesta johtuen!!) jakotaajuudesta huolimatta enää subbarin suuntautumista huomaa! Spektrissä ero ei ollut niin iso (vaihenotkahdus) kuin mitä integroitumisessa! Tätä kirjoittaessani piti oikein tehdä testejä siitä että onko varmasti 120Hz ja sub päällä, kun en "erota" sitä erilliseksi äänilähteeksi! ==> Säädetään se subin vaihe mittaamalla! Auttaa huomattavasti integroitumista! Huoneessa muutama iso ja korjaamaton huonemoodi. No, niille ei voinut minun menetelmillä mitään. Ja sit se "pahin" löytö näin puurkorvaisen nojatuolihifistin kannalta: Huonemoodit ovat todella paljon riippuvaisia mittauspaikasta. Samassa mittauspaikassa mittaukset olivat toistettavissa (ei niin yllättävää), jopa välillä mikrofonia siirtäen, mutta mittauspaikkojen välillä oli tosi isoja eroja. Jopa niin että tavallisessa rivitalohuoneessa edes kuuntelupaikkaa oli lähes turha alkaa "sovittamaan", ei ainakaan sohvatyyppisessä ratkaisussa! 20cm suuntaansa riitti jo vaikuttamaan niin paljon ettei käyrien perusteella voisi todistaa kajarisetin olevan sama! Ja ne huonemoodit vaikuttavat silti. Työpisteen ja kuuntelupaikan (ja sen vieruspaikan) erot olivat niin isot että turha tasoitella, ei ainakaan vaiheella/gainilla/jakosuotimella. Tiedä sitten auttaisiko BFD muka noin paljoa. Joten nyt kun gain/vaihe on about kohdallaan, niin minun kyvyt/hifismi jatkaa säätämistä loppuu sit tähän. Mutta joo. Ei se mittailu niin vaikeata ollutkaan... Tulokset aika yllättäviä. Mutta sitä tulostakin kyllä tuli. :thumbsup:
Minulla on jako 90Hz:ssä ja vaihe on säädetty juurikin mittaamalla erittäin tarkasti kohdalleen. Ei tuota erota kirveelläkään omaksi äänilähteekseen :thumbsup:
PN ja QS antavat kyllä normaaleissa olosuhteissa (ei kovaa taustamelua) täysin vastaavat käyrät. 10-20 Hz välillä voi tulla eroja, etenkin jos käytetty mikrofoni on hieman huono. Peak hold EI ole oikea tapa mitata. Peak hold vaikuttaa vain PN mittauksessa, QS:llä mitatessa sillä ei ole mitään väliä. Ja sweepin pituudella alkaa olla merkitystä, kun toistava kaiutin lähestyy toistonsa rajoja. Missä kohtaa se laskostuminen näkyy? Koko taajuusalueella? Laitahan screeniä näkyviin.
Uh. Tulee olemaan vaikea todistaa. Sain kyllä ilmiön näkyviin, myös ihan oikeilla mikrofonimittauksilla, mutta en ollenkaan hyvää kuvaa. Minulla ei ole hyvää sweep-generaattoria ja sytyttämis/sammuttamis-efektit näyttävät sotkevan FTT muunnokseen perustuvat spektrit (niinkuin periaattessa pitäisikin). Vertailusignaalin esittämien näytti olevan tuskallista. Minullakaan ei ole siis analogista suodinta, joten joudun tekemään vertailut taustakohina vs alueen ylittävä sweep. Enkä saa noilla nyt käytössä olevilla työkaluilla edes useampaa mittausta samaan kuvaan... Laskostuminen näkyi parhaiten siten että minulla oli alaspäin tuleva sweep, joka oli yli näytteistystaajuuden puolikkaan eli mitään "todellista" ei näkynyt, ja pysäytin näytteistyksen juuri kun sweep tuli rajataajuuden yli: näin laskostumat alkoivat näkyä mutta myös "tosisignaali" näkyi juuri. Laskostumien ryömiminen ympäriinsä näkyi oikein hyvin live-videossa. Vaikeaa saada kuvaa, kun testailun helpottamiseksi oli pakko käyttää lyhyttä Fourier-muunnosta, ja toisaalta minulla ei ollut hyvää generaattoria. Valmiit "nauhoitetut" sweepit olivat liian lyhyitä antamaan hyvää signaalia. Ongelmia tuli vastaan kaikkea windowsin pakollisista bong-äänistä generaattorin pakottamaan balancen normalisointiin. :-( (selityksiä, joo) Sitten se nolo: sain mitattua n.15dB muutoksia, äänikortin nollakohinaa vasten. Kun varsinainen signaali on tuohon päälle noin 60dB, niin on tuo kyllä aika lailla mitätön efekti. En täysin ymmärrä miksi näin, koska teoriassa laskostuminen voi olla täys-amplitudista. Ilmeisesti näytesarjan ottamisen aikana sweep muuttuu niin paljon että FFT ei sitä enää kaiva sieltä ulos muuta kuin voimakkaampana kohinana. Sain laskostumishälyn näkyviin myös selkeästi mikrofonilla, mutta siinä nuo kaikki tasot ovat niin suhteellisia. Ja yöllä en voinut naapurien takia sitä yrittää kaivaa esille. :-( Mikrofonilla mitatut olivat hyvin karkeasti luokkaa 5dB out of ehkä 15..20dB. Eli ei sekään ole kovin merkittävä. Puhtaalla sinisignaalilla sain normaalin ja laskustuneen signaalien tehoksi(?) about saman. Sweepillä ja aikaa kestävällä FFT:llä ei toimi ihan samalla tavalla. Tuo PROjector:in linkki on hyvä selitys teoriasta, mutta sen näyttäminen on vaikeampaa. Laskostuminen tulee näkyviin kaikille taajuuksille jotka ovat näytteistystaajuuden puolikkaan alapuolella, olettaen että lähdesignaalissa on isoja taajuuksia. Keskustelu lähti kai siitä että oli otettu kuvaan vain subin signaalin osuus (~<100Hz) ja käytetty 22kHz taajuutta ja quick-sweepiä. Yli 11kHz kyllä laskostuu ihan konreettisestikin, mutta näyttäisi että nopealla sweepillä se ei juuri pääse vaikuttamaan ja sen amplitudi on niin pieni että häviää itse hyötysignaaliin. Moninkertainen taustahälyyn verrattuna kuitenkin, vaan ei taida yltää subin verhokäyrää haittaamaan... Varsinkin kun sitä ei toistesta subilla, jos se on ainoa kajari. Minun sanomani laskostumisen yhteydessä yritin sovittaa subia kajareihin, ja kajarit siis olivat mukana koko ajan. Ja tuon "laskostumisen näki" sanoin enemmän sweepin aikana tulevana kohintason kertymänä (livenä sen näki paremmin). Kun vertaan sitä itse tuloksiin niin ei se juuri näy hyötysignaalissa. Ehkä hyvin hyvin hitaalla sweepillä... Olen viikonloppuna muualla, joten en edes ehdi tätä miettimään/kokeilemaan. Yritän joskus myöhemmin saada tästä edes jonkun kuvan... Että edes kuriositeetin vuoksi tulee esille vaikka merkityksetön olisikin.
Usko pois, äänikorteissa on (melkein) aina analoginen alipäästö ennen AD muunninta. Harvemmin kylläkään säätyvä, eli yleensä suoto alkaa jostain kiinteästä kohtaa maksimiraten puolivälin läheisyydestä. Mittaustilanteessa pitää siis edelleenkin huolehtia siitä ettei herätellä taajuuksia jostain kolmasosasta näytteenottotaajuutta ylöspäin. Onhan tämä 'vanha kikka' jo kerrottu? Ei se mitään, kertaan sen silti. Kannattaa säätää vaihe 180deg pieleen, iso terävä monttu vasteessa on helpompi tunnistaa korvallakin kuin melkein kohdallaan oleva vaiheen aiheuttama olematon mutka. Sitten käännetään napaisuus. Profit. -- näytteenottoteoria ja sen kiertäminenn
Voi helvetti kun ei homma onnistu vieläkään... Kokeilin laittaa johdon line-out-->line-in ja kalibroin ja se onnistuukin ihan hyvin. No sitten kun tökkää mikin kiinni line-in liitäntään niin ei tapahdu mitään, ei yhtään mitään...:OI Pistin mikkiin uuden mce-2000 kapselin, joten ei luulisi siitäkään olevan kiinni... Onkohan johto katkennut matkalta...hm... :hitme: Onko sillä merkitystä että mikissä on stereoliitin päässä, vaikka monosignaaliahan sieltä tulee?
Olet oikeassa. Tarkoitin analogista suodatusta ennen digitointia. Oli ehkä "hieman " epäselvästi sanottu :hitme: Hyvä tietää että siellä on edes jonkinlainen suodin.
Ei pitäisikään jos välissä ei ole mikrofoniesivahvistinta. Johdothan on helppo mitata. Ei, kunhan et ole sekoittanut signaali ja maajohtimia keskenään.
Millä muuten pitäisi mitata taajuusvasteita, sinillä vai quick sweepillä? Tuli kyllä aikapaljon eroa mittaako quicksweepillä vai sinillä, varsinkin matalille taajuuksille näyttää enemmän tasoa quick sweepillä... Kuvassa mitattu sinillä, alapäässähän taajuus muuttuu 1hz välein ja lopussa 10hz välein, laitoin 12db/okt niin helpompi katsoa kun tulee hieman pyöristystä. Violetti= Subbari pelkästään 2x12db/50hz jaolla Keltainen=kaiuttimet refleksiputket tulpattuina (Or260-hi)ja subbari Sininen tms.=kaiuttimet http://img483.imageshack.us/img483/9059/taajuusvasteet27jk.jpg Näyttää olevan samanlaiset korostukset sekä subilla että kaiuttmilla, varsinkin tuo 33-40hz alue on ikävä Mikähän tuosta pitäisi ottaa ns. keskitasoksi, siis mihin verrata paljonko on korostumia ja vaimentumia? En ole varma oliko pelkkää subia mitatessa sama volume käytössä, mielestäni kyllä ja kyllähän tuo keltainen käyrä menee about yhtä korkealla ylemmillä taajuuksilla... Tjooh, "ehkä" kaipaa bfd:tä E: Pelkät kaiuttimet mittasin 200hz asti, mutta paha siitä sanoa kun 10hz välein vain, jotain 50-55db spl näyttää pelkille kaiuttimille välillä 100-200hz. Mitenhän tuo subbarin taso suhteessa kaiuttimiin?
Hmm, tuli vain mieleen että pitäisikö nuo mittaukset tehdä vähän kovemmilla tasoilla ettei taustameteli pääse vaikuttamaan mittauksiin? Vai olenko ihan hakusella?
Asteikko ei pidä paikkansa kun en kokeillut spl calibration hommaa. Taustameteli oli tuossa mittauksessa jotain 15db spl vähemmän, tiedä sitten miten paljon vähemmän oikeasti. Mitenhän paljon tuon 5140i:n mittari huijaa? 500hz taajuudella ei näyttänyt mitään 1-4khz taajuudella heittoa jotain 5db luokkaa suhteessa toisiinsa. Toinen juttu että pitäisiköhän olla A vai C painotus vai ei kumpaakaan?
Onhan niillä jos ovat vierekkäin. Subbarin suurin etuhan on se että sen voi laittaa sinne missä bassovaste on tasaisin, pääkaiuttimista riippumatta. Pääkaiuttimilta voidaan ongelmallinen bassoalue poistaa ylipäästöllä. Pistät vaikka 80hz kohdalle jakotaajuuden ja etit subille paikan, jossa 20-80hz toistuu parhaiten, niin alkaa varmasti näyttämään/kuullostamaan jo paremmalta. Tämä nyt oli vaan esimerkki, oikeaa jakotaajuutta tuosta kuvasta on paha sanoa. Pitäisi nähdä vähän korkeampien taajuuksien tasoa referenssiksi. Näytä taajuuskaistaa 1khz-20khz asti niin kuvasta näkee heti korostumat ja vaimentumat paljon helpommin.
Ok. Joku ainakin väitti että 5140:n db mittari näyttäisi oikein mitattaessa esim. toimistotilojen melua jne. No ei kyllä luulisi olevan kovin vaikeaa tehdä puhelin mikä osaa mitata esim. 1khz taajuudella äänenpaineen tarkasti... Jos kalibroin esim. TrueRTA:n niin että soitan 1khz siniä, mittaan taajuuden puhelimella ja isken ohjelmaan lukeman, niin eikö mikki kuitenkin näytä matalillakin taajuuksilla oikein?
No en nyt oikein tiedä tuosta ylipäästöstä, 50hz ylipäästölläkin tuntuu ääni muuttuvan jonkinverran, vaikka noita korostumia sen ei pitäis paljoakaan vaimentaa. (6db/okt.) Subissa ei ole sähköinen korjaus vielä käytössä niin ei viitsisi jakotaajuutta nostaa, ja kohta vaihtuu kaiuttimetkin, tai no sitten kun saan ne valmiiksi (ehkä tänävuonna) No onhan tuossa koko etuseinä kylläkin tilaa siirrellä subia. Jos seisoo kuuntelusohvan oikealla puolelle (subin edessä) niin bassot kuuluvat paljon voimakkaammin kuin mitä sohvalla. :OI Voi olla kuuntelupaikkakin vähän huono, mutta sitä nyt ei oikeastaan voi siirtää kuin +-50cm... Pitäisiköhän sitä hikoilla huomenna ja siirrellä 50x50x53cm 50kg lootaa pitkin kämppää, helvetti vain kun ei tuosta saa edes mistään kiinni Mutta näyttääkö se quick sweep taajuusvasteen oikein?
Suosittelen että unohdat suosiolla mittailun puhelimella ja hommaat 50€:lla vaikka tuon radio shackin äänenpainemittarin. Puhelimella mittailu on varmasti liian epätarkkaa mitenkään järkevien käppyröiden saamiseen ja kun ei ole edes korjaustiedostoa. Ei niistä oikein mitään johtopäätöksiä pysty vetämään. Ja mittaukset tehdään C-painotuksella, A-painotus on tarkoitettu melumittauksiin ja siinä on reippaasti vaimennusta matalilla taajuuksilla.