Tupakkalakon olemisen sietämätön keveys

Ihan täysin ei lopetuspäätös ole pitänyt, sillä muutama viikko sitten tuli poltettua pari hatsia. En nyt kuitenkaan tuosta itseäni soimaa vaan olen ylpeä saavutuksestani! Eli läskiä tulee, mutta rööki ei pala.

Harry? Mites siellä?

 

Vielä on lakko pitänyt 100%, mutta kesän ja lämpimien ilmojen lähestyessä on tupakkakin taas muistunut mieleen aina välillä. Oli tuossa viime viikonloppuna outoa istuskella tulien äärellä, makkaran paistossa ilman tupakkaa. Mutta kai ne on vaan niitä vanhoja tapoja, jotka muistuvat aina välillä mieleen kun vuodenajat vaihtuvat. Aion kuitenkin pysyä tiukkana, ettei mene hyvä alku lopetukselle hukkaan!

(Pazze prkl...nyt ei enää lipsumisia!!1)

 

Tupakan polttaminen on mukavaa aina silloin tällöin, joskus polttelin n. vuoden aktiivisesti ja ihan ongelmitta sitten lopetin sen kuin seinään. Nykyään ehkä menee nuuskaa tai tupakkaa kerran tai pari kuukaudessa. Päihteet ovat mukavia silloin kun niihin ei ole riippuvuutta.

 

Minä en polta edes epäsäännöllisesti, vaikka toki joskus harvoin tullut maistettua baari-illan aikana. Ja täytyy sanoa, että joka kerta on henkoset maistuneet ihan saakelin pahalle. :sick: Etenkin selvistäpäin, jo pelkkä passiivinen tupakointi pistää etomaan. Monesti olen kuullut ketjupolttajan sanovan tupakin sytyttämisen jälkeen että "voi kun maistuu hyvälle". No miltä se sitten maistuu jos se niin "hyvälle" maistuu? Vai onko kyseessä lähinnä kuvainnollinen kommentti, että tupakointi "saa tuntumaan hyvälle" vaikka maistuu vähemmän hyvälle..

 

Ei se ole vain kuvainnollinen. Nikotiini imeytyy erittäin nopeasti, stimuloi mielihyväratoja ja aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Tupakointi on hyvin monimutkainen juttu ja siinä on monelle omat puolensa.
Riippuvuutta aiheuttaa mikä tahansa mikä lisää hyvää oloa tai vähentää jollain tavalla huonoa. Jonkin mielihyvää aiheuttavan asian kokeilu voi jäädä kokeiluksi, siis yhdeksi kerraksi jos ihminen tajuaa asiaan liittyvät kielteiset puolet. Aina on niitä joille se ei jää. Myöhemmin saattaa kokeilijankin elämäntilanne muuttua, hän muistaa millainen edullinen vaikutus kokeillulla aineella tai asialla oli ja sitten alkaa käyttö. Ei ole olemassa "vain kokeilua", sen tietävät huumekauppiaat. He myös jaksavat jankuttaa että yhdestä kerrasta ei jää koukkuun.

Olen itse tupakoinut ja lopettanut, nykyisin tupakanhaju on äärettömän vastenmielinen. Tupakointi on tyhmintä mitä olen tehnyt.

Meni vähän ot-saarnaksi mutta menköön.

 

Niinkuin Retro tuossa aikaisemmin kertoikin on tupakointi aika monimutkainen juttu, monenlaisia mielihyvää tuottavia seikkoja siihen liittyy. Tapa, nikotiinin saaminen ja joskus jopa seura (varsinkin sikarin polttaminen rauhassa hyvässä seurassa) tuo hyvän ja rentoutuneen mielen. Muistelen että kun itse aloitin tupakkia vetämään oli maku tosiaan vastenmielinen mutta nopeasti elimistö makuun tottuu ja alkaa jopa pitämään siitä.

Passiivinen tupakointi ei ainakaan minulle ole mitenkään nautinnollista, kynnys etovaan tunteeseen taitaa vaan olla korkeampi kuin tupakoimattomilla...

 

Nimen omaan. Itse otan sikarin todella harvoin hyvässä seurassa ja nautiskellen hyvän viskin kanssa jos mahdollista. Ei ikinä ole ollut riippuvuutta ja tuskin sellainen tulee. Tupakasta en pidä ja sen maku on karseeta. Toki siihen tottuu, mutta miksi sitten itteensä totuttaa. Liian paljon negatiivista. Saa paremmin sen hyvän olon muutenkin.

 

Totuuden sanoja, kuomaseni, totuuden sanoja. Onneksi olet selvinnyt nikotiiniriippuvuuden kiroista ja saat pelkästään tupakoinnin positiiviset seikat hyödyksesi. Itse aloitin 15-vuotiaana ja silloin ei kyllä ollut järkeä sen vertaa päässä että olisi tuota koukkua sen enempää ajatellut. Muistaakseni tarkoitukseni olikin poltella vain kesän ajan ja sitten lopettaa mutta tämä kesä onkin sitten kestänyt 22 vuotta :OI

 

So, let me say. What a load of crap!

Itsekin luin tuon kirjan ja eipä siitä kummempaa tullut. Toki kirjan kirjoittaja on varmaan itsekin joskus tupakoinut mutta sittemmin kerännyt kyllä hyvät rahat. Muutama asia eniten otti pattiin:


* 95% kirjan lukeneista lopettaa tupakan polton

- Missä faktatieto? Sellaista ei ole kun sellaista ei voi ollakaan.

* Tupakanpolton lopettaminen on vaivatonta, joskus jopa miellyttävää

- Joo, niin varmaan. Mitään miellyttävää siinä ei kyllä ole. Se, että saa aivonsa tiettyyn "moodiin" jossa havaitsee tupakanpolton olevan tyhmää ja kallista on OK. Se, että sanoo sen olevan miellytävää BS:ä.

* Tupakan poltto ei ole niinkään fyysistä riippuvuutta

- Joo, ei olekaan. Nikotiini poistuu elimistöstä parissa vuorokaudessa, yleensä. Siitä huolimatta fyysiset riippuvuusoireet kirjankin mukaan kestävät n. 3 viikkoa?

* Psyykkiset koukuttajat

- Tämä onkin se pointti. Mitä tahansa kirjaa lukiessa yleistetään paljon asioita, myöskin tässä kirjassa paljon sellaista. Monet tupakoitsijat ovat erilaisia, toiset enemmän koukussa kuin toiset. Saman kirjan pitäisi kuitenkin toimia kaikille? Se, että kirjan mukaan tupakanpolton lopettamisessa ei luovu mistään on hieno ajatus. Se, miten sen sisäistää onkin toinen juttu. Myönnän että en ole tätä täysin sisäistänyt, nikotiin menee niin syvälle ihon alle että siitä tulee osa normaalia elämää ja on rohkeaa yrittää elää ilman tätä "ystävää". Kuitenkaan kirjan mukaista helppoa ratkaisua ei valitettavasti ainakaan minun kohdallani ole olemassa.

* Se pieni nikotiinihirviö

- Pliis, eikö mitään parempaa kuvausta olisi voinut keksiä riippuvuudelle. Öh, miten olisi vaikka riippuvuus?

Lopuksi:

Ihan luettava kirja, joskin hieman liian "amerikkalainen" ja helppoheikin oloinen. Odotin parempaa, petyin... Se, joka tämän opuksen lukee lukekoon sen vailla tätä vuodatusta ja avoimin mielin. Jos tästä kirjasta on jollekin hyötyä niin ei voi muuta sanoa kuin että thumbs up :thumbsup:

 

7 viikkoa polttamatta (pikkusikareita) Ilman mitään kikkoja, purkkia, laastareita tms...

Päätin kuitenkin että jos joskus tekee mieli, niin saa polttaa, mutta jatkuva arkipolttaminen pitää loppua...

 

Petepas:
Joskus olen lukenut netistä kirjan lukeneiden kommentteja, joissa meininki on vähän fanboy asenteella. Ne joille kirjasta ei ollut apua torpataan välittömästi.

Mutta toisaalta eikös se ole sama vaikka kirjassa lukisi kukista ja mehiläisistä, jos joku siitä tuntuu apua saavansa. Toki faktat ovat aina faktoja ja kirjassa on paljon noita "perus amerikkalaisille" tyypillisiä juttuja, mutta niiden ärsyttävien seikkojen tai väärien/todistamattomien faktojen etsiminen luulisi ruokkivan nikotiinin tarvetta.

 

Työpaikallani saarioisilla alkoi eilen "savuton saarioinen"-kampanja, joka tottakai kestää ikuisesti, eli millään konsernin tehtaassa ei saa enää polttaa. Kyllä on niin kireitä ihmisiä tällä hetkellä kun keskusteluja kuuntelee ruokalassa. Tupakkahuoneen ovi vaan reilusti teipattu umpeen käyttöönottokielto-teipillä. Kyllä tässä itse pystyy ketkuttaan 8 tuntia ilmankin, ja kai tässä ajan myötä myös lopunkin päivää...

 

2 vuotta tuli täyteen vuoden vaihteessa. Vieläkin helppoa kuin heinänteko. Enää tekee mieli kaljotellessa, jos joku seurassa polttaa.

 

Poltin viikon putkee joten nyt oon ollu maanantaista asti polttamatta. Perjantaina sitten taas

 

Mikäs täällä on tilanne tällä hetkellä? Onko lopettaneet pystyneet pitämään lakkonsa ja onko uusia lopettamispäätöksen tehneitä?

Itse olen koko alkuvuoden yrittänyt Nicoretella hillitä tupakan himoja, mutta ei siitä ole oikein mitään tullut. Nyt aloitin Champix kuurin ja toiveikkaana mennään. Alku on ainakin suhteellisen lupaava. Vasta ensimmäisen tabun olen syönyt, mutta silti on tupakointi vähentynyt normaalista, eikä siitä saa enää kiksejä, vaan aika töhnäisen olon.

Tässä infoa kaipaaville tietoa lääkkeestä: http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=15165&i=PFIZER_CHAMPIX

Taustoja:
- Poltellut noin 9 vuotta 8-20kpl päivässä.
- Oikeita lopettamisyrityksiä 2kpl.
- Toinen lopettamisyritys meni ilman apukeinoja, jota ei kestänyt kuin viikon.
- Toinen Nicoreten avulla, eikä sekään kestänyt viikkoa pidempään.

Luen omasta mielestäni itseni aika pahasti riippuvaiseksi, koska vieroitusoireet voivat olla koviakin jo muutamien tuntien polttamatta olemisen jälkeen. Mieli on sekava, ärtyneisyys, tärinä, hikoilu yms.

Nyt vain toivotaan, että mielenlujuus vaikeilla hetkillä pitää, sillä röökaamisen haluan pois.

 

2vuotta ja 9kk:tta edellisestä tupakasta ja säästöön olen laittanut 40e/2vk

Tupakkasäästöt (2600€) poltteli tilillä, joten viime kuussa ostaa päsäytin Pioneerin plasman. "Omista" piti laittaa vain ~700€.

Edelleen jatkuu säästäminen, johonkin seuraavaan laitteeseen

 

Hyvä ajoitus nostolla, sillä pitäisi lopettaa huomenna (4 tupakkaa jäljellä). Toivottavasti pitää, viimekertainen yritys kesti n. 3 viikkoa.

 

Tsemppiä lopettaville! Itse olen pysynyt täysin savuttomana vajaan kaksi vuotta ja helppoa on. Kaikkein suurin juttu itselleni lopettamisessa oli se, että ymmärsi elämän jatkuvan aivan samanlaisena kuin ennenkin (okei, ei aivan; hajuaisti on parantunut, en hengästy yhtä helposti ja en haise pahalta ). Tupakointia ei vaan kannata alkaa romantisoimaan lopettamishetkellä, näin lopettamisesta tekee vain vaikeamman itselleen. Kyllä se hyvä ruoka/olut/onkireissu/yms on ihan varmasti yhtä nautinnolllinen ilman tupakkaakin (vai eivätkö savuttomat ihmiset ymmärrä nautinnon päälle mitään). Välillä itseasiassa olen huomannut asian olevan jopa päinvastoin. Aikaisemmin ystäväporukalla ravintolaillallisella ruuan aikana odotin todella kovin kohta edessa olevaa ruokatupakkaa ja miltei hotkin ruuan jonka jälkeen lähdin innolla ulos (yksin tai melkein yksin) tupakalle. Nyt voin nauttia ruuasta rauhassa ja eipä tarvitse lähteä hyvästä seurasta (ja hyvien juttujen keskeltä) mihinkään.

Yksi tuttu on ollut polttamatta yhdeksän vuotta ja haluaisi polttaa joka päivä. Hän jäi romantisoimaan tupakkaa ja tupakanpolttohetkiä. On päässyt sisulla todella pitkälle, mutta silti tekee mieli tupakkaa joka päivä (mikä ei tietenkään ole kovinkaan mukavaa). Minun ei tee tupakkaa enää (juuri koskaan) mieli ja olen varmaan joka päivä hyvilläni savuttomuudestani. Onneksi sisäistin, että lopettamalla tupakoinnin minun ei tarvitse luopua mistään. Se, että millä konsteilla tuon tajuaa onkin vaikea juttu. Minulta se vaati usemman lopettamisyrityksen, asian miettimistä todella paljon (vuosien ajan) ja asiasta keskustelua muiden ihmisten kanssa. Myös tuo jo aiemmin mainitsemani kirja (Easyway to stop smoking) auttoi asiassa. Kaikista ärsyttävyyksitään huolimatta siis suosittelen edelleen kirjaa kaikille. Ei se mitään ihmekeinoja anna, mutta jos sillä saisi ajatuksia ohjattua oikeaan suuntaa, niin kyllä se sen kahden tupakka-askin arvoinen on.


Ilmeisesti tuo tupakki ainakin alitajuisesti pyörii välillä mielessä, kun silloin tällöin näkee unta, että retkahadan. Fiilis on unessa melkoisen masentava (herätessäni ja tajutessani asian olleen vain unta fiilis on toooodella helpottunut). Onneksi aikaisemmista lopettamisyrityksistä olen sen oppinut, että tupakointi alkaa yhdestä tupakasta ja tätä yhtä ei vaan pidä polttaa (vaikka kuinka tuntuu siltä, että eihän siihen yhteen kiinni voi jäädä). Ei sillä, että olisi mitään halujakaan polttaa (ehkä kaljapäissään joskus tulee pienen pieni mieliteko).

Tsemppiä, se on mahdollista ja aivan tehtävissä!

 

Paljonko toi 12 viikon Champix kuuri maksaa?
Toki ei sen hinnalla niin väliä kun tupakkiin menee itsellä n.12eur/4pv.

 

~53€ kahden viikon aloituskuuri, mut en kyllä muista jatkoa.