blu-ray soittimia testissä: Panasonic, Kuva ja ääni pisteet testin parhaat! Sijoitus viimeinen:thumbsup:
S. 37, ääni CD-kuuntelussa (analoginen stereolähtö, eli käytettiin siis soittimen omaa DAC:ia, eikä vahvistimen kuten näillä laitteilla useimmiten tehtäneen), muuta ei siis kuunneltu. Parhaat olivat Philips ja Panasonic: 3/5, muut 2/5. Lainaus: "Soitinjoukon äänenlaadussa ei ole valtavia eroja". S. 38, Sony sai HQV HD:sta samat 90/100 kuin pansu, mutta HQV PAL:ssa hieman paremmat pisteet (73/80 vs. 63/80). Sony oli siis paras, pansu kakkonen. S. 39: Blu-ray -kuva (30 %): paras kaksikko, eli Panasonic ja Sony saivat täydet 5/5, muut saivat nelosen. Ainoastaan Panasonic ylti DVD-kuvalla (15 %) arvosanaan 4/5. Muut saivat kolmosen, paitsi LG vain 2/5. Eli vain nuo kaksi arvosanaa huomioimalla pansu tosiaan olisi testin paras. Tälläisten seikkojen vuoksi onkin aina tärkeää itsekin tutustua laitteeseen ja testeissä muuhunkin kuin vain annettuihin tähtiin. Vain Sony ja Philips osaavat antaa DVD-kuvan alkup. 480i/576i-muodossa HDMI-liitännästään ulkoista videoprosessoria, paremmin skaalaavaa eli kallista AV-vahvistinta tms. vekotinta varten. Eli sellaisen omistaja kenties tekisi valintansa vain noiden kahden soittimen välillä. Mutta käytöstä (40 % eli todella tärkeäksi painotettu) panskulle annettiin heikoin arvosana: 2/5 ("harmittavan hidas", kakesta: "lukuisten Menu-näppäimien kanssa menee sekaisin"). Ominaisuudetkin (10 %) saivat heikoimman arvosanan: 1/5 (ei verkkoliitäntää, suppea tiedostotuki, liitännät karsituimmat). Siksi kokonaisuutena Samsungin kanssa jaettu jumbosija, em. prosentteja käytettäessä. Mutta jokainenhan tekee vastaavan arvioinnin ihan itsekin, riippuen tarpeista (pitääkö olla mummolle ja lapsillekin simppeli käyttää ja halutaanko esim. suomenk. menut, jotka pansusta puuttuvat). Harvemminhan soitinta leffan aikana tarvitsee räplätä, joten sikäli olisi kyllä oikeutettua pienentää käytön osuutta kokonaisarvosanassa. Hiljaista soitinta etsivälle Philips saattaisi olla kokonaisuutena paras valinta. Tai pelkästään BD-leffoja katselevalle Sony, varsinkin jos olisi oltava nopeudeltaan vähintään PS3-tasoa, mutta ei välttämättä tarvitse olla se kaikkein hiljaisin markkinoilta löytyvä soitin, kunhan ei aivan meluisinkaan ole. Jne. Em. painotuksin saatu lopputulos kuitenkin oli: Sony BDP-S370 (4,1) Philips BDP3100 (3,6) LG BD550 (3,4) Samsung BD-C5500 (3,2) Panasonic DMP-BD45 (3,2)
Laatikkomallissa on sama elementti ja vahvistin ja siihen se sitten loppuikin. Vai oletko vetämässä yhtäläisyysmerkkejä mallien välille siten, että muoto on ainoa, missä on eroa?
Joka oli mielestäni enemmän kuin perusteltua, koska tuon hintaluokan kone luullakseni ostetaan jotain muuta ensisijaisesti mielessä, kuin silmiä hivelevä kuvan- tai äänenlaatu. Voin olla väärässäkin.
Hyvin lähelle kyllä. Jos subbarissa on sama elementti, vahvistin, kotelon nettotilavuus ja viritystaajuus, myös suorituskyky on hyvin lähelle identtinen.
Aina oppii uutta. Itse olin käsityksessä, että tötterömallinen laatikko olisi laatikkomallista parempi ratkaisu (vrt. kaasu säilötään pullossa, ei laatikossa).
Iso asia mikä vaivaa nykylehtiä on vahvistimien tehon ilmoitus dBW, kun ei niistä ota selvää ku nörtit. Olisivat edes aluksi muutamaan lehteen laittanu molemmat vierekkäin että tottuisi ja samalla oppisi hahmottamaan.
Selitettiin kyllä, mutta yhdessä lehdessä. Jos olet satunnainen irtonumeron ostaja tai muuten yhden numeron ihmettelijä, niin veikkaa että tuo häiritsee ja pahasti. Vaikka olen kesto tillaja niin joudun koko ajan turvautumaan siihen lehteen johon se oli ensin otettu käyttöön. Mutta onkohan se niin vaikeata painattaa pari numeroa lisää joka lehteen. Marantz bla bla jatkuva 21,2dBW/mitä se Wateissa teki.
Höpsistä nyt, mummotkin oppi eurot lopulta. dBW kuvaa tehoja vastaavaa subjektiivista äänekkyyttä huomattavasti paremmin kuin kuulon ominaisuuksien kannalta suorastaan harhaanjohtavat watit. 100 W = 20 dBW. Tuosta sitten pyöreästi 3 dBW pois tai lisää aina kun teho puolittuu tai kaksinkertaistuu. Siispä 50 W = 17 dBW ja 200 W = 23 dBW jne. Tehon kymmenkertaistuminen tarkoittaa 10 dBW lisää. Siispä: 0,001 W = -30 dBW 0,01 W = -20 dBW 0,1 W = -10 dBW 1 W = 0 dBW 10 W = 10 dBW 20 W = 13 dBW 25 W = 14 dBW 40 W = 16 dBW 50 W = 17 dBW 80 W = 19 dBW 100 W = 20 dBW 200 W = 23 dBW 400 W = 26 dBW 800 W = 29 dBW 1000 W = 30 dBW Kun oppii hahmottamaan tämän logaritmisen asteikon niin samalla on oppinut ihan normaalin dB-asteikonkin hahmottamisen ja tietää esim. että 80 dB tarkoittaa 10-kertaista äänitehotasoa verrattuna 70 dB äänitehotasoon.
Näkyypä ne mitatut tehot siinä tehokuution vieressä watteina. Hiukan isompana ne voisi kyllä olla, joutuu hiukan tihrustamaan hyvälläkin lähinäöllä. Ihan hyvä tapa ilmoittaa tehot tuo dBW. Tuon taulukon avulla on helppoa myös tarkastella kaiuttimen tehonkeston kannalta saatavaa max äänenpainetta.
Desibeliwatin tarkoitus on kasvattaa lukijoita tietoisuuteen miten vähän äänenvoimakkuus todellisuudessa muuttuu ison näköisten wattimäärien muutoksilla. Selvä tapa esittää tehoeroja se ei kyllä ole. Teknisesti orientoituneet tietävät jo valmiiksi mistä on kysymys l. osaisivat lukea wattimääriäkin oikein, mutta subjektivistit yms. epätekniset lukijat menevät sekaisin. Sekavuustilojen välttämiseksi viisainta olisi esitellä lehdessä vain niitä watteja. Suluissa voisi perässä esittää opetusmielessä ne dBW:tkin jos mahtuu.
Tuo dBW on epätarkka arvo kuvaamaan vahvistimien välisiä "tehoja", vaikka se kertookin suoraan kaiuttimesta saatavan äänenpaineen lisäämällä tuo arvo kaiuttimen herkkyyteen. Varsinkin mitä isompiin tehoihin mennään sitä epätarkemmaksi tuo muuttuu ja sitä pienemmäksi erot jäävät. Ehkäpä ihan wattimäärä näyttäisi testeissä munakkaamalta ja on tarkempi kuvanto jos puhutaan ihan tehosta.
Jokatapauksessa aina kun mennään pienempään esitys lukuun on se aina vaikeampi ja EPÄTARKEMPI tapa imoittaa. Versus 82km --> maileihin. Yhtäkuin 20,3dBW vai n. 120W, eli wateissa paljon helpompi hahmottaa ja tarkempi. On se vaikeata lisätä ne watitkin!!! jusky kerkes kun selailin lehteä samalla.
Itse olen sitä mieltä, että molemmat voisi jatkossa ilmoittaa. Vaikka sitten wattien perässä desibeliwatit suluissa, vrt. autolehtien '* kW (* hv)'. Mikä nyt selkeimmältä tuntuu, lukijakuntaan suhteutettuna. Henk.koht. kyllä pärjäisin pelkillä wateillakin, mutta kätevyyden ja luettavuuden vuoksi voisi vaikkapa tehopalkeissa/graafeissa jatkossa olla desibeliwatit yksikönä. Sellaisia näin jossain länsinaapurimme lehdessä jo 90-luvulla, niitä mummokin osaa tulkita oikein, koska ei verratakaan numeroita, vaan grafiikoita. Vai onko talous niin tiukalla, ettei pieniäkään lisägraafeja ole lupa laittaa? "Ei-nörtit" ymmärtävät tehon watteina väärin, koska ajattelevat numeroita - tässä tapauksessa - harhaanjohtavasti, eli lineaarisesti. Mitä tarkkuuteen tulee, kukaan ei varmastikaan kuule vaikkapa 123 W:n eroa 122 W tehoon (+0,035 dB). Tuskin tavallisessa kuuntelussa edes 123 W:n (20,899... ~= 21 dBW) eroa 113 W (20,530... ~= 21 dBW) tehoon (+0,37 dB) huomaa kunnolla/lainkaan. Tosielämässä noita yhdestä mittaustilanteesta saatuja desimaaleja enemmän merkinnee kulloinenkin kuorma, siis kaiuttimen impedanssi. Eli jossain tietyssä tapauksessa vahvistimien välinen tehoero saattaakin olla paljon suurempi (koska tehokuutiot ovat sillä kohtaa aivan erilaisia). Tai sitten ero on ko. kuormalla vieläkin pienempi. Jos asioiden pitää näyttää ns. munakkaalta, niin sittenhän tehot kannattaisi ilmoittaa vaikkapa femtowatteina ("No nyt on iso numero! Rock!"). Tai sitten voisi asettaa graafiin asteikon ylärajan siten, etä kaikki käppyrät menisivät niin, että pitää taitella auki lehdessä oleva liite koko tehokäppyrän nähdäkseen ("Wau! Ei mahdu yhdelle sivulle! Sairaasti tehoa!"). Laitoin alle hieman matemaattista nörtteilyä näihin asioihin liittyen. Tapaus A: 5 W vahvistin korvataan 25 W vahvistimella. Teho siis kasvaa absoluuttisesti ajatellen vain 20 W, eli melko vähän. Suhteellisesti ottaen teho toki viisinkertaistuu (+400 %). Matemaattisesti (10-kantainen logaritmi muuten löytyy ihan Windowsinkin vakiolaskimesta (View > Scientific)): Spoiler Watit [W] desibeliwateiksi [dBW]: Eli 5 W = 10 x log(5) = n. 7 dBW. Ja 25 W = 10 x log(25) = n. 14 dBW. Wattilukemien vertailu (montako desibeliä enemmän saadaan ääntä): 25 W:lla saadaan siis 10 x log(25/5) = n. 7 dB enemmän ääntä, kuin 5 W:lla. Olettaen että kaiuttimet tms. seikka ei ole rajoittamassa. Tapaus B: 800 W (subbari)vahvistin korvataan 1 000 W vahvistimella. Teho siis kasvaa absoluuttisesti ajatellen hurjat 200 W. Absoluuttinen wattimäärä siis kasvaa kymmenkertaisesti, tapaukseen A verrattuna. Suhteellisesti ottaen ero on toki vain 1,25-kertainen (+25 %). Matemaattisesti: Spoiler Watit [W] desibeliwateiksi [dBW]: Eli 800 W = 10 x log(800) = n. 29 dBW. Ja 1 000 W = 10 x log(1 000) = n. 30 dBW. Wattilukemien vertailu (montako desibeliä enemmän saadaan ääntä): 1 000 W:lla saadaan siis 10 x log(1 000/800) = n. 1 dB enemmän ääntä, kuin 800 W:lla. taaskin olettaen että kaiuttimet tms. seikka ei ole rajoittamassa (elementin liikepoikkeama, puhekelan lämmönkesto, suojapiiri...). Leikitään näissä esimerkeissä nyt, että nuo tehot olisivat keskenään aidosti vertailukelpoisia, eivätkä mitään esitewatteja tms. Eli em. esimerkeissä 200 W tehonlisäyksellä saatiin siis 1 dB lisää ääntä! Vaikka 20 W tehonlisäyksellä saatiinkin +7 dB. Juuri tämä "mahdoton" tosiseikka hämää monia. No, jos lukija ei satu ymmärtämään desibeliwateista senkään vertaa, niin eipä pelkästään niiden ilmoittaminen asiaa mitenkään erityisemmin selkeytä...
Niitä viinaksia kun vedetään pyhän kunniaksi niin alkaa karata matikat, watit ja desibelit. Pointti oli että 80-220W tehot on paremmin luettavissa Watteina kun desibeliwatteina. Über tehoista ei ollut puhetta.
Kolumni oli ihan hauska, lahjoitus ja huoneen akustointi. Eipä muuta mielenkiintoista. Milläköhän perustein lukijakilpailun voittaja arvotaan vai arvotaanko?
Innoissani aloin lukemaan uusinta Hifimaailma lehteä, ja ensimmäisenä aina Blu-ray leffojen arvostelut, koska sieltä saa hyvin vinkkejä laadusta. Mutta mitä vittua, Petri Teitinen ei ollutkaan enään arvostelijana vaan kasa joitakin diipa daapa "arvostelijoita". MIKSI?
Ihan samaa ihmettelin, nyt alettiin arvostelemaan leffojen sisältöä ja vielä todella vanhojen. Meni vähän idea tuostakin osiosta. Täytynee pistää palautetta.